Päivän puupää: ”fluorikriitikko” tärvelee omat ja lapsensa hampaat

Poikkesin hammaslääkärissä ja tuli puhetta vaihtoehtohoidoista ja muusta terveyshuuhaasta. ”Tää hammaslääkärin homma on varmaan sellainen missä niihin ei sillä lailla törmää”, veikkailin.

Olin väärässä.

Naamapalmupatsas

Päätään nostava hammaslääkäreitä koskettava höpöhöpö ovat fluorikriittiset pösilöt. Hammaslääkärissä käy – ei usein mutta säännöllisesti – henkilöitä, joilla on hampaat enemmän tai vähemmän täynnä reikiä, koska he eivät käytä fluorihammastahnaa vaan jotain vaihtoehtoyrttitöhnää.

Miksikö? Perusteluja tulee vastaan monenlaisia. ”Fluori on hermomyrkky.” Tai: ”Setäni sanoi että fluori on myrkkyä, ja se tietää näistä asioista.”

Fluori on toki myrkkyä, jos sitä vetäisee lusikallisen. Mutta niin on kahvin sisältämä kofeiinikin ja vaikka mikä muu aine. Pieni annos fluoria ei aiheuta mitään terveyssivuvaikutuksia. Fluorihammastahna on vanha keksintö ja sen terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Negatiivisia vaikutuksia ei ole löydetty. Jos fluoria käyttää liikaa, voi saada valkoisia laikkuja hampaisiinsa. Hammaslääkärin mukaan tämä on ongelma varsinkin lapsilla, jotka nielevät tahnan.

Sivuhuomiona on pakko todeta, että pilalle menevät hampaat ovat (kaikkine tulevine oheistauteineen) niin paha terveysriesa, että fluorihammastahnaa kannattaisi käyttää vaikka sillä olisikin lieviä terveyshaittoja. Mutta kun edes niitä ei ole.

Siinä missä hörhöt eivät yleensä luovu mistään uskomuksistaan, fluorikriitikoista lähes kaikki ovat myöntäneet ainakin tälle hammaslääkärille, että tuli tehtyä typerästi. Osa on ollut vilpittömän itkuisia kun menivät uskomaan heille tärkeän ihmisen sanaa kyseenalaistamatta. Kerran menetettyjä hampaita kun ei saa takaisin. ”Toisaalta vapaus pilata oma terveytensä on sekin ihmisoikeus”, kiteyttää hammaslääkäri keskustelun lopuksi – ja antaa luvan kirjoittaa keskustelustamme blogiin.

Ja kun ne olisivatkin vain omat hampaat. Osa fluorikriittisistä ei käytä lapsilleen fluorihammastahnaa. Hammaslääkäri voi vain yrittää puhua järkeä ja toivoa että perille menee.

Jotta hampaat pysyvät terveinä, ne tulisi harjata kahdesti päivässä fluorihammastahnalla. Fluori auttaa hammaskiillettä toipumaan päivän rasituksista ja estää reikien muodostumisen. Myös hammasvälit kannattaa puhdistaa päivittäin.

Ja debunkattakoon tässä vielä yksi höpötieto: toisin kuin esimerkiksi tässä hörhöadressissa väitetään, Suomessa ei juomaveteen lisätä fluoria.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Noin sivunmennen sanottuna, myös huuhaahammaslääkäreitä on olemassa, varsinkin Keski-Euroopassa. Päädyin eräälle tietylle hammaslääkärille leukojen erittäin kivuliaiden lihasvaivojen takia, jotka hän hoitikin hyvin määräämällä minulle hammassuojan, eräänlaisen purentatuen, joka pitää leuat oikeassa asennossa. Tämän hän vieläpä toi minulle kotiovelle lauantaiaamuna kello 10 (laskuttamatta reissusta erikseen), mikä minusta on oikein mukavaa palvelua. Lihasjännitykset rentoutuivat ja kivut lievittivät 24 tunnissa.

    Sitten olikin vähemmän hauska yllätys, kun hammaslääkäri alkoi myöhemmin ehdotella minulle hoitoa laitteella, johon laitettaisiin minun valokuvani ja syntymäaikani (tms) ja sitten se parantaisi sairauksia. (En ole varma mitä, mutta kyse ei ollut mistään rei’istä hampaissa.) Ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen. En mennyt ko. lääkärille enää. Onneksi purentalihakset pysyvät hammassuojalla yhä kondiksessa.

    (Hyvä esimerkki myös siitä, että sama lääkäri voi tarjota niin fiksua hoitoa kuin vihoviimeistä huuhaata. Periaatesyistä tällaisia kannattaisi tietysti välttää.)

    Tällä hetkellä muuten kohkataan hammastahnojen sisältämästä glyseriinistä. Fluorittomat luomutahnatkin lähes aina sisältävät sitä. Joidenkin sivustojen mukaan glyseriini muodostaa hampaiden pinnalle kalvon, joka estää kiillettä remineralisoitumasta. Tahnan sijaan hampaat suositellaan pesemään …saippualla. Luomusaippuoissahan on lähes aina saippuointiprosessissa syntyvää glyseriiniä (teollisista se usein poistetaan). Mutta tämä luontainen glyseriini ei tietenkään ole yhtä haitallista. Loogista.

    • 1.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      Joo, tämäkin haastateltu kertoi jostain ”biohammaslääkäreistä”, kaivelen vähän ja bloggaan erikseen. Myös amalgaamin ympärillä on jotain hörhöilyä kuulemma.

      • 1.1.1

        sanoo

        Biohammaslääkäreistä olen kyllä kuullut, mutta tuo valokuvalla parantava kone kyllä loksautti leuan. Varmaan aika moni esim. fluoria tai amalgaamia kritisoivista ihmisistäkin (tai biohammaslääkäreistä) pitäisi sitä jo älyttömänä.

  2. 2

    SP sanoo

    Luulin pitkään ettei näitä fluorittomuus- ja rokottamattomuushörhöjä ole kuin yksittäisiä siellä täällä, mutta sitten sain lapsen ja liityin Facebookin kestovaippakirppisryhmään, joka paljastuikin enemmän keskustelufoorumiksi kuin kirpputoriksi. Ja mikä hörhöjen valtakunta siellä odottikaan, sadoittain mammoja leikkimässä lastensa terveydellä :(. Yhteistä näille hörhöille tuntuu olevan tietty elämänkoululaisuus, tieteelliset faktat rokotteista ja niiden hyödyistä koetaan tulevan joltain auktoriteetilta, jota sitten ryhmässä voimaantumisen tunnossa vastustetaan mutupohjalta.

    • 2.1

      NV sanoo

      SP, sama kokemus samasta ryhmästä. Minun leukani loksautti se, kun siellä estoitta parjataan myös vauvan kantamiseen tarkoitettua Baby Björn reppua – se kuulemma aiheuttaa kammottavia lonkkavammoja. Ja tietysti sillä, että länsinaapurissa samaisella repulla on kannettu lapsia jo vuosikymmeniä (eikä siellä mitään lonkkavammaisten sukupolvea ole) eikä silläkään, että lääkärit ovat todenneet ko. laitteet ihan yhtä lailla vaarattomiksi, ole mitään merkitystä. Lopulta se rokotevastaisuus sai minut eroamaan ko. ryhmästä, tuli hörhöannos ihan liian täyteen!

  3. 3

    Lauri sanoo

    Hampaiden reikiä ja lohkeamisia voi myös parantaa oikealla ruokavaliolla, ainakin jos tulevaa entistä vaimoani on uskominen. Ei siis ehkäistä reikiintymistä välttämällä esimerkiksi sokeria, vaan korjata jo syntyneet vauriot.

    Itse olin hieman skeptisempi tämän (ja aika monen muunkin hänen) väittämän kanssa, ja taisi lopulta olla syy siihen miksi erosimme. New age, not even once.

  4. 4

    Saku Pelttari sanoo

    Kiitos näkemyksestäsi. Itse olen lääketieteen opiskelija ja törmään päivittäin opiskelun tiimoilta kyseenalaisiin nettisivustoihin, ”asiantuntijoihin” ja suoranaisiin huijauksiin. Mm. fluoroosiväitteistä ja muista fluorin terveyshaitoista on ollut puhetta ja kun asiaan perehtyy edes kohtalaisesti, tulee selväksi ettei fluorilla ole nykyisillä annoksilla havaittuja terveyshaittoja. Tällä hetkellä perehdyn AGEP:n (advanced glycation end products) ympärillä vellovaan vaihtoehtoishörhöilyyn. Sen tarkemmin sitä tässä selittelemättä suosittelen tutustumaan aiheeseen. Veikkaan että tästä on tulossa seuraava k*setuksen kehto.

    Näitä harhaanjohtavia juttuja on paljon, jopa enemmän kuin ihmiset yleisesti luulee. Saa olla melkein paranoidi, eikä silloinkaan ole palomuurit tarpeeksi korkealla. Kategorisesti melkein jokaisen mediassa runsaasti näkyvän ”asiantuntijan terveysneuvon” voi jollain tavalla debunkata – ellei kyseessä ole tutkimusalalla laajalti ansioitunut aiheeseen koulutettu asiantuntija: tarkistusten jälkeen heidän neuvonsa 95% varmuudella noudattaa viimeisintä tutkimustietoa. Hekään eivät voi monista asioista täyttä varmuutta antaa ja ihmekös tuo kun ei vielä kaikkea ole tutkittu. Kymmeniä lääketieteellisiä papereita kuukausittain tulkitsevana hikkenä ja proteiinikemiaan suuntautuvana tutkijanalkuna heihin ainakin luottaisin ensimmäisenä, mutta tarkistaisin varsinkin uudet väitteet ja niiden lähteet ennenkuin ottaisin ”vinkistä vaarin”. Joskus tutkimuksiinkin pääsee mukaan sellaisia mörköjä, etteivät saisi päivänvaloa nähdä.

    Ongelma näkyy myös lääketieteen opiskelijoiden tiedonhaussa. Toisinaan olen saanut korjailla opiskelutovereiden haksahduksia näihin ja toisinaan olen itse haksahtanut ja tullut korjatuksi. Tärkeimpiä asioita mitä on tullut opittua, on se, ettei oikeastaan voi olla liian kriittinen arkipäiväisten terveysneuvojen ja kaiken maailman bio-/eko/funktionaalisten/integroivien yms. lääkäreiden ja terapeuttien kanssa – eikä myöskään aina virallisten suositustenkaan kohdalla. Monia valmistuneita lääkäreitäkin on mennyt lankaan. Olen pitkään miettinyt, mikä saa ihmiset uskontomaisesti haksahtamaan näihin asioihin; liekö kyseessä aito usko vai rahastus, vai jotain siltä väliltä? Sitten kun nämä ”asiantuntijat” tuntuvat olevan vielä äänekkäämpiä ja näkyvämpiä, kuin koko ammattikunnan loppuosa, vaikka koostavatkin vain marginaalisen vähemmistön. Kai sitä pitää kohta itsekin alkaa pitämään ääntä, vaikka olisinko sitten itse yhtään sen parempi vai vaan yksi ”asiantuntija” lisää?

    Ehkäpä paras neuvon väännös mitä olen asian tiimoilta kuullut: ”Älä luota häneen, joka tietää varmasti – luota siihen joka tietää luulevansa varmasti”.

  5. 5

    Anni sanoo

    Joo tottakai alkuaine fluori on myrkyllistä, mutta kuka nyt fluoraa hampaitaan fluoriKAASULLA, koska sitä se on huoneenlämpöisenä. Hammastahnoissa fluori on natriumfluoridia, eli suolaa. Räjähtäisihän se natriumkin elimistössä, jo kielellä, mutta silti sitä sirotellaan ruokaan (natriumkloridi=ruokasuola)?!? Kemiaa, kemiaa… ihan yläastekemiaa 🙂

  6. 6

    Anne sanoo

    Maailma on tietoa täynnä. Lääketiede haksahtaa usein vikaan siinä, että nojaa todennäköisyyksiin ja liian usein kuuleekin lääkäreiden vähättelevän potilastaan sanoen jonkin olevan mahdotonta. Kun sitten omalla lapsella on ensimmäinen ”mahdottomuus” ja oireiden syy on marginaalinen todennäköisyys, on usko koko tiedekuntaan menetetty. Olen itse kuullut kymmeniä kertoja vääriä hoito-ohjeita lääkäreiltä, jotka eivät ole perehtyneet asiaan jota kommentoivat. Kehottaisinkin lääkäreitä yleensäkin jakamaan enemmän faktoja ja tutkimustietoa kuin omia käsityksiään, on naivia kyseenalaistaa potilaiden, asiakkaiden älyä vain vähättelemällä hänen uskomustaan. Sensijaan hyöty olisi molemminpuolinen jos väärään tietoon haksahtanut ihminen ohjattaisiin parempien tietolähteiden luo.

    • 6.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      ”Olen itse kuullut kymmeniä kertoja vääriä hoito-ohjeita lääkäreiltä, jotka eivät ole perehtyneet asiaan jota kommentoivat.”

      Jännää, kerropa lisää!

      • 6.1.1

        Saga Riihinen sanoo

        Hei,

        En ole Anne, mutta minulla olisi yksi esimerkki hutiloinnista kerrottavana: 5-vuotias lapseni oli köhinyt ja niiskutellut ehkä viikon, silloinen seurustelukumppanini huolestui ja kehotti minua viemään hänet lääkäriin. Ajattelin, ettei siitä haittaakaan ole ja mentiin tk:seen tarkistuttamaan tilanne.

        Sairaanhoitaja otti pika-CRP:n ja happisaturaation (standardikäytäntö kyseisellä asemalla), tutki korvat ja sanoi, että flunssalta vaikuttaisi, mutta pyydetään varmuuden vuoksi lääkäri paikalle. Lääkäri kurkkasi korviin ja sanoi, että selvä välikorvatulehdus ja määräsi samantein antibiootit.

        CRP oli vain 14, eli vain hivenen yli terveen viitearvon. Lapsella ei ollut mitään korvakipuja. Päättelin, että kyseessä tuskin on bakteeriperäinen tulehdus jos ylipäätänsä on kyse korvatulehduksesta – tod näk korva punoitti hieman ärsytyksestä, kun lapsi on köhinyt ja aivastellut muutaman päivän. Jätin kylmästi antibiootit apteekkiin. Tämä oli perjantai.

        Maanantaina vein terveen lapsen päiväkotiin taas.

        Antibiootit on oikeasti aika iso juttu, ei niitä pidä napsia kuin karkkeja. Sekä minä että lapseni olemme sairastaneet vakavempia infektioita jolloin antibiootti oli pelastus, kaiken kukkuraksi molemmilla infektion aiheuttanut kanta oli juuri näitä antibioottinapsimisfetissin tuloksia: ESBL ja MRSA kirjainyhdistelmät kertovat siitä lisää. Nämä kokemukset ovat entisestään jyrkentäneet kantaani turhaan antibioottinaposteluun. Ne pitää säästää niitä tilanteita varten kun niitä oikeasti tarvitaan. *lisää tähän haluamasi voimasanoja*

        • 6.1.1.1

          niina sanoo

          Meilläkin lääkäri meinasi alkaa puhkomaan 2kk ikäisen korvia. Oli kiukkuinen kun en antanut ja sanoin, että ei kai sitä nyt heti puhkomaan. Tiuskaisi vain, ettei ole mikään mielipiden kysymys. Kirjoitti antibiotit. Olin edelleen epäileväinen. Kirjoitti sitten lähetteen lastenpolille. Jossa todettiin, ettei lapsella ole mitään mikä tarvisi korvien puhkomista tai antibiottia.

          • 6.1.1.1.1

            Vesa Linja-aho sanoo

            Kaikissa ammateissa, myös lääkäreissä, on mukana sähliä. Se ei tee höpöhoitoja kuitenkaan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin lääketieteellistä hoitoa (mitä et väittänytkään mutta kunhan sanon).

        • 6.1.1.2

          Hammaslääkäri sanoo

          Noista resistenteistä bakteerikannoista (MRSA yms.). Antibioottien käyttäminen ei varsinaisesti lisää resistenttien kantojen muodostumista. Toki mitä enemmän antibiootteja käytetään sitä suurempi riski resistenttien kantojen muodostumiselle on. Kuitenkin kaikista merkittävin tekijä resistenttien kantojen syntymiselle on antibioottien epäasianmukainen käyttö. Kun lääkäri kirjoittaa bakteeritulehdukseen antibioottikuurin, se on syystä tietyn mittainen (esim 7 päivää). Ihmiset voivat kuitenkin usein ajatella, että kun oireet häviävät antibiootin syöntikin voidaan lopettaa vaikka kuuri vielä jatkuisi. Tällöin kaikki tulehduksen aiheuttaneet bakteerit eivät ole vielä kuitenkaan tuhoutuneet elimistöstä ja jos antibiootin käyttö lopetetaan ei kaikkia bakteereja saada tuhottua. Bakteeritkin ovat kykeneviä puolustautumaan ja ne pyrkivät heti kehittämään suojausta hyökkääjää (antibioottia) vastaan. Tämän vuoksi liian lyhyeksi jääneen antibioottikuurin seurauksena elimistöön eloon jääneet bakteerit ovat voineet kehittää puolustusmekanismeja antibioottia vastaan. Kun nämä bakteerit pääsevät leviämään toiseen elimistöön ja ne yritetään tuhota jälleen vaillinaisella antibioottihoidolla, ovat ne edelleen kehittäneet parempaa puolustusta antibioottia vastaan jne. Näin pääsee muodostumaan resistenttejä bakteerikantoja.

  7. 7

    Hammaslääkäri sanoo

    Täsmennettäköön vielä ettei vaan jää epäselväksi: Valkoiset laikut hampaissa eli fluoroosi voi syntyä pysyviin hampaisiin herkimmin niiden kehitysvaiheessa eli lapsilla, joilla pysyvät hampaat eivät ole vielä puhjenneet suuhun (joskus harvoin fluoroosia voi muodostua myös maitohampaisiin). Ja lapsille näin voi juuri käydä, koska he yleensä nielevät lähes kaiken tahnan, jolloin fluori pääsee vaikuttamaan systeemisesti. Lapsen oppiessa sylkemään tahna pois hampaiden pesun jälkeen ei fluoroosia enää yleensä pääse syntymään, sillä tällöin fluori vaikuttaa vain paikallisesti suussa. Tärkeää on käyttää oikeanlaista tahnaa oikea määrä eri ikäkausilla. Nuorilla ja aikuisilla, joiden pysyvät hampaat ovat jo puhjenneet, fluoroosia pääsee muodostumaan hampaisiin erittäin epätodennäköisesti jos laisinkaan ja silloinkin fluorin käyttö täytyy olla todella ylimitoitettua.

    Seuraavassa suora lainaus karieksen (hampaiden reikiintyminen) hallinnan käypä hoito -suosituksesta (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50078):
    ”Kaikkien vähintään 3-vuotiaiden hampaat pitää harjata kaksi kertaa päivässä (joko itse tai avustajan toimesta) fluorihammastahnaa käyttäen. Myös alle 3-vuotiaiden hampaat harjataan kahdesti päivässä, mutta siten, että fluorihammastahnaa käytetään vain toisella harjauskerroista. Suuta ei tule huuhdella harjauksen jälkeen voimakkaasti. Huuhtelu pienentää syljen fluoripitoisuutta, mikä saattaa heikentää fluorihammastahnan tehoa.

    Hammastahnassa on hyvä olla fluoridia vähintään 1 000 ppm (0,1 %). Suomessa markkinoitavissa aikuisten hammastahnoissa on lähes poikkeuksetta ainakin kyseinen fluoripitoisuus.
    Tahnan sisältämän fluorin vaikutusta hampaistossa saadaan tehostetuksi lisäämällä harjauskertoja ja tahnan määrää, purskuttelemalla tahna-sylkivaahtoa ja pidättäytymällä syömisestä ja juomisesta parin tunnin ajan harjauksen jälkeen. Tämä on suositeltavaa kouluikäisille ja sitä vanhemmille, joiden hampaiden reikiintymisriski on suurentunut.

    Fluorihammastahnan käyttö aloitetaan, kun lapsen ensimmäiset hampaat puhkeavat. Alle kouluikäisillä tulee hammasfluoroosin ehkäisemiseksi noudattaa varovaisuutta fluorihammastahnan ja muiden fluorivalmisteiden käytössä ja niiden annostelua tulee valvoa.

    Alle 3-vuotiaille on suositeltavaa annostella kerran päivässä sipaisu fluorihammastahnaa, jossa on 1000–1100 ppm fluoridia.
    3–5-vuotiaille on suositeltavaa annostella kahdesti päivässä lapsen pikkusormen kynnen kokoinen nokare hammastahnaa, jossa on 1000–1100 ppm fluoridia.
    Jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 0,7 mg/l (0,7 ppm) mutta alle 1,5 mg/l, alle 6-vuotiaille suositellaan tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on enintään 500 ppm.
    Jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg/l, fluorihammastahnan käyttöä alle 6-vuotiaille ei suositella.
    6-vuotiaat ja sitä vanhemmat voivat käyttää 0,5–2 cm:n kokoista nokaretta 7 aikuisten hammastahnaa, jossa on 1450 ppm fluoridia.
    Aikuisten hammastahnoista esimerkiksi valkaisevat tai hammaskiven muodostumista ehkäisevät tahnat eivät sovellu lasten käyttöön.

    Fluorihammastahnaa kahdesti päivässä käyttävän alle 6-vuotiaan lapsen ei tule omahoitona käyttää muita fluorivalmisteita.”

    Seuraavassa linkissä alueita, joissa käyttöveden fluoripitoisuus voi olla suurentunut http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trk00045. Epäselvissä tapauksissa kannattaa varmistaa oman alueen veden fluoripitoisuus vedenjakelijalta.

    Ja kun kerran vauhtiin päästiin niin tässä vielä kertausta sekä muutama muu erittäin huomionarvoinen seikka karieksen tehokkaasta ehkäisystä samaisesta käypä hoito -suosituksesta:
    ”Karieksen hallintaan osana jokapäiväistä elämää kuuluvat
    hampaiden huolellinen puhdistus fluorihammastahnaa käyttäen kaksi kertaa päivässä
    ravinnon nauttiminen suunnitelluilla aterioilla (ks. valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset)
    veden käyttö janojuomana
    pikkulasten suojaaminen varhaiselta mutans-streptokokkitartunnalta.

    Sokerialkoholien, stevian ja muiden makeutusaineiden käyttö ei lisää hampaiden reikiintymistä. Ksylitoli jopa ehkäisee hampaiden reikiintymistä.
    Päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö (vähintään 5 g ksylitolia) syönnin jälkeen on suositeltavaa ennen pysyvien hampaiden puhkeamista tai niiden puhjetessa.”

    Näistä kiinnittäisin erityistä huomiota pikkulasten suojaamiseen varhaiselta mutans-streptokokkitartunnalta (bakteeri, joka pääosin aiheuttaa hampaiden reikiintymisen). Ennaltaehkäisytoimet ovat yksinkertaiset:
    * tulevat vanhemmat alkavat jo raskausaikana käyttämään ksylitolituotteita säännöllisesti aterioiden jälkeen (mikäli eivät ksylitolia ole aiemmin jo säännöllisesti käyttäneet)
    * vältetään lasta saamasta aikuisen sylkeä suuhunsa, koska kaikilla aikuisilla on kariesbakteeria syljessään (ei pusuttelua suoraan suulle, ei nuolaista lapsen lusikkaa esim. kokeillakseen onko ruoka kuumaa, ei nuolaista tuttipulloa tai tuttia (en kyllä ymmärrä miksi näin pitäisi edes tehdä) jne.)

    Itse uskon vahvasti teoriaan syljen mikrobiflooran kehittymisestä tietynlaiseksi lapsen kasvaessa aikuiseksi: Kun lapsi kasvaa ja kehittyy, myös hänen syljen mikrobifloora muodostuu ja muokkautuu. Syljessä on nykytiedon mukaan yli 700 eri mikrobilajia. Kun lapsi saa mutans-streptokokkitartunnan tarpeeksi myöhään ja tarpeeksi lievänä, ei kyseinen bakteeri pääse valloittamaan isoa reviiriä suun mikrobifloorasta. Lapsen tullessa tarpeeksi vanhaksi hänen mikrobiflooransa on päässyt muodostumaan tietynlaiseksi ja elimistö pyrkii ylläpitämään sitä. Aikuisena bakteerit eivät siis pääse enää valtaamaan niin helposti lisää reviiriä itselleen, koska elimistö pyrkii tätä estämään. Kun mutans-streptokokkia on vain vähän syljessä, myös hampaiden reikiintyminen on epätodennäköisempää. Tämän vuoksi toisilla ihmisillä hampaat reikiintyvät helpommin kuin toisilla. Ei ole olemassa mitään ”suvussa esiintyvää heikkoa hammasluuta”, minkä vuoksi hampaat ovat reikiintyneet (aivan näin tätä ei toki voi yleistää, koska on olemassa oireyhtymiä, joissa hampaiden kehitys ja rakenne on häiriintynyt; ne ovat kuitenkin melko harvinaisia).

  8. 8

    Henna sanoo

    Suositellaanko tosiaan fluoritahnankäyttöä heti ensimmäisten hampaiden puhjettua? Siskoni vauvalle puhkesi pari viikkoa sitten pari hammasta eteen. Hän on vasta 5kk!

    • 8.1

      Hammaslääkäri sanoo

      Kyllä, heti kun hampaat puhkeavat on fluoritahnaa syytä alkaa käyttämään. Pieni sipaisu 1000 ppm tahnaa kerran päivässä ja päivän toinen harjauskerta ilman tahnaa. Tämän kirjoitinkin jo tuossa edellisessä postauksessani.

  9. 9

    Risto Mäki-Petäys sanoo

    Kiitokset tuosta hörhöadressilinkistä. Tuli parhaimmat naurut pitkään aikaan. Kovasti toivon, että adressi tai edes osa kommenteista olisi rölläystä, mutta oli siellä selvästi useampikin ihan aidosti täysin kuutamolla oleva henkilö vastaan.

    Mukava tietää, että vanhuuden höperöys johtuukin vesijohtovedestä, ja natsitkin vedettiin heti mukaan.

  10. 10

    kerberos sanoo

    Minulla oli ystävä joka vältti fluorihammastahnaa täysin. Myöhemmin selvisi että oli syvässä psykoosissa ja sai vieläpä (sittemmin kumotun) skitsofreniadiagnoosin.
    Yskttäistapaus toki mutta pistää aina miettimään.

  11. 11

    Saggy sanoo

    Tämä kirjoitus on nyt kovasti herättänyt tunteita puolesta ja vastaan. Omaan mielipiteeseen ei kyllä vaikuttanut, olen samoja asioita mielessäni pyöritellät ja hakenut netin ihmeellisestä maailmasta tietoa ja mielipiteitä, joista jyrkimpiin ja vahvimpiin valitettavasti olen törmännyt kilpirauhasvaivasten seurassa.
    Ja tämähän se vasta heidät saikin puhaltamaan yhteen hiileen. Hyvät pohjat antaa kun ovat ensin lietsoneet kuukausitolkulla fluorin vaaroista ja sitten tulit sinä 😀
    Nyt tämä kirjoitus herättää närkästystä koska fluorihan on kaiken pahan alku ja juuri (kuulemma) eikä sitä pitäisi yhdestäkään järkevän ihmisen peilikaapista löytyä, aiheuttanut jopa hampaiden tolkuttoman reikiintymisen lisäksi selkäkipuja, kariesta ja jopa väitetään että ”kilpirauhasen vajaatoimintakin puhkesi varmasti fluorin käytön takia”.
    Kuulemma fluorittomilla ihmisillä on vähemmän hammasongelmia, koska ovat ravintosakin suhteen paljon valveutuneempia, kuin fluoria käyttävät välinpitämätömät ihmiset sekä käyttävät vähemmän verorahoja, jotta fluorilla hampaansa pilanneet voivat niitä sitten jatuvilla hammaslääkärikäynneillään tuhlata..
    Tässä sivusta seuraillessa saa sellaisen kuvan, että ylipäätänsä elämänlaatu meillä fluoria käyttävillä on varmasti huonompi, kuin näillä valveutuneilla verorahoja säästävillä kansalaisilla. Käsittämätöntä miten kova kiihko saadaan aikaan fluorista ja sittä, kun joku ei suostukkaan käyttämään suolahammastahnaa tai hieromaan ties mitä yrttejä purukalustoonsa eikä siltikään ole koskaan kärsinyt mitään hammas-/suuongelmia.

    Hyvä kirjoitus kaikinpuolin, kerrankin otettu jopa asiantuntijamielipide mukaan toisin kuin monien muiden kirjoituksissa, mitä tonne ryhmäänkin on linkitelty ja totuutena monet pitänyt.
    Ja eikös hyvän kirjoituksen merkki on se, että se aiheuttaa keskustelua!

  12. 12

    Anne sanoo

    Kommenttina Vesa Linja-aholle ja täsmennyksenä muille; tarkoitukseni ei ole ottaa kantaa fluorin hyötyihin vaan herätellä lääkäreitä miettimään miksi heidän tietotaitoaan kyseenalaistetaan. (Meillä käytetään fluoria) Omat kokemukseni ovat allergia-asioista, eli täysin eri alan lääkäreistä, ja näiden vuosien kokemusten jälkeen sokea luottamus lääkäreihin on Onneksi hävinnyt.

    Valistamista, ei vähättelyä.

  13. 14

    Kari Perttula sanoo

    Taas asiaa koko kirjoituksesi. 🙂

    Lisäyksenä sanoisin, että kaikille eivät kaikki hammastahnat käy, lisäaineidensa takia. Itsellä suurin osa tahnoista saa suun kirvelemään sen verran, ettei tahdo tulla harjattua, vaikka toimiva tahnakin on jo löyttynyt.
    Ilmeisesti eniten herkkää suuta häiritsee vaahtoamiseen liittyvä lisäaine. Itse yhdistän hankalat tahnat erityisesti mintun- ja raikasmintunmakuisiin tahnoihin.

    Ja siis fluoritahnan käyttö on aivan ehdottomasti suositeltavaa. 🙂

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *