Opet! Tekijänoikeusongelma ratkesi ja anonyymi bittinikkari pullautti fonttitiedoston kädenkäänteessä

Kirjoitin aiemmin uusista perusopetuksen mallikirjaimista ja niihin liittyvistä tekijänoikeusepäselvyyksistä. Epäselvyydet olivat kuitenkin lähinnä omassa (ja muiden) korvien välissä: pikaisella googlauksella selvisi, että kirjaimet – vaikka olisivat hienoja – eivät ole teoksia, joten niitä ei voi suojata tekijänoikeuden nojalla. Esimerkiksi yliopistojen tekijänoikeusasioihin erikoistuneen IPR University Centerin sivuilla on immateriaalioikeuksiin perehtyneen asianajajan lausunto aiheesta:

Vanhastaan on katsottu, että kirjaimet eivät saa tekijänoikeussuojaa, vaikka ne olisivat graafisesti miten korkeatasoisia tahansa.

Tekijänoikeusneuvosto katsoi lausunnossaan 1990:6, että sille toimitettujen aakkostojen kirjainmuodot eivät, korkeasta kalligrafisesta tasostaan huolimatta, olemassa olevien kirjaimistojen suuren lukumäärän vuoksi, erottuneet muista kirjaimistoista niin ilmeisesti, että ne olisivat saaneet tekijänoikeudellista suojaa. Fonttien lähtökohtana on aina tietyn kielen kirjaimisto totunnaisessa ilmiasussaan, minkä vuoksi sijaa tekijästä todistavalle omaperäiselle ilmaisulle ei juurikaan jää.

Samassa artikkelissa todetaan, että fonttitiedosto voidaan katsoa tietokoneohjelmaksi, jolloin se saa sitä kautta tekijänoikeussuojan – joskaan tämäkään ei ole ihan satavarmaa:

Perustellusti voidaan kyseenalaistaa, voiko fonttiohjelmistoa pitää varsinaisena tietokoneohjelmana, koska se ei itsessään sisällä tietokoneohjelmalta yleensä edellytettävää toiminnallisuutta. Tätä kysymystä ei ole tässä kirjoituksessa mahdollista pohtia tarkemmin. Siinä tapauksessa, että fonttiohjelmistoa voitaisiin pitää tietokoneohjelmana, sen suoja perustuu teoskynnyksen ylittävään ohjelmiston koodiin. Tällaisen ohjelmiston kopiointiin tietokoneelle tarvitaan lupa.

<EDIT 14.8.2015: tästä kohtaa poistettu (saatesanoineen) linkki anonyymin hakkerin pullauttamaan fonttitiedostoon, päätoimittajan pyynnöstä. Veikkaan* että joku on laittanut palautetta ja toisin kuin minä, hän ei halua lähteä koeponnistamaan oikeudessa, JSN:ssä tai ties missä, oliko tuon linkin jakaminen niinqu hyvä juttu vai ei. Kirjoitan pidemmin tästä juridisesta puolesta kun ehdin.>

uudet mallikirjaimet

P.S. Joku FB:ssä (vai Twitterissä) kyseenalaisti suunnittelusta maksetun hinnan. Jokainen graafisen suunnittelun hinnoittelua tunteva tietää, että näin laajan projektin hinta – kirjainten testaamisineen ja korjauskierroksineen – on viisinumeroinen, varsinkin kun kirjainten suunnittelu ei ole mitään ihan peruskaurahommaa kuten yritysilmeen suunnittelu, flaierin suunnittelu tjsp. Jos suunnittelu olisi tilattu joltain isolta toimistolta, hinta olisi varmasti ollut vielä korkeampikin. Koska kirjaimet opetetaan sadoille tuhansille lapsille koulussa, ne on syytäkin suunnitella huolellisesti ja huolellinen suunnittelu maksaa.

* Tällaisia on tullut ennenkin: saan vain ohjeet mitä pitäisi tehdä. Tälle käytännölle on ainakin kaksi hyvää perustelua: ensinnäkin on hyvän journalistisen tavan mukaista että kansalaisilla on mahdollisuus ottaa yhteyttä päätoimittajaan ilman pelkoa siitä että päätyy mielipiteineen tänne revittäväksi ja toiseksi on se itsellekin kiva kun ei tarvitse lukea kaikkia rähinämeilejä (ainakin pidemmän päälle, tämänikäisenä niille jaksaa vielä nauraa). Kolmas perustelu on se, että päätoimittaja sen vastineen sinne JSN:ään joutuu kirjoittamaan. Neljäs perustelu – tähän kyseiseen tapaukseen – on se, että tässä ei mitään journalistista tappiota tule, jos joku tarvitsee fontin hän kyllä löytää sen tai voi ostaa sen Typolarilta sitten aikanaan.

Kommentit
    • 1.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      Tuo voi saada suojaa tietokoneohjelmana, ja siihen sovelletaan alkuperämaan tekijänoikeuslakia.

  1. 2

    Mikko sanoo

    PS:stä.

    Mikä siinä nyt oikein on kun kaikki pitää olla nykyään halpaa? Kun kunnollista tehdään niin kyllä siitä maksu saada, vapaaehtoistyöt on erikseen. Itse en kyllä kyseenalaista suunnittelijan palkkiota, kyllä hyvästä hommasta täytyy maksu saada.

    Tee ite parempi…

  2. 3

    _tx sanoo

    Ongelmaksi muodostuu, ettei merkistö ole kovin kattava edes ala-asteelle. Esimerkiksi plus-, jako ja kertomerkit, ja miltei kaikki välimerkit puuttuvat kokonaan. Kaupallisessa versiossa todennäköisesti ainakin plus on, sillä sitä käytetään heti ekan luokan syksystä lähtien. Ainoat välimerkit ovat piste, pilkku ja miinus. Satuin itsekin tuon fontin rippaamaan ja muutaman merkin itse tekemään. Ymmärtämättömyyteni typografiasta myös teki eri operaattoreista todella sekavasti aseteltuja. Jaksaisikohan joku vähän enemmän typografiasta ymmärtävä näitä tehdä…

    • 3.1

      anonyymi nimim. sanoo

      Eihän tuota varmaan ole tarkoitus käyttää kun mallina käsialaharjoituksissa? Painetussa tekstissä helposti luettavaan tekstiin tarvitaan vähän toisenlaista kirjasinta.

      • 3.1.1

        _tx sanoo

        Kyllä ala-asteen kirjoissa on ihan tavallista, että opetetaan 2+2 samalla fontilla kuin numeroiden kirjoittaminen. En tarkoittanut luettavaa tekstiä, vaan lyhyitä malliesimerkkejä.

  3. 4

    Simo Sahla sanoo

    Tämäpä on yllättävää. Graafisen suunnittelun ammattilaisena minun olisi varmaan pitänyt tietää, mikä on fonttien tekijänoikeudellinen asema, mutta enpä tiennyt.

    Pari muuta lainausta linkittämästäsi IPR University Centerin jutusta:

    ”Tuotteet, joiden ilmaisumuoto on ulkoisten seikkojen sanelemaa, eivät saa suojaa, koska ne eivät ole tekijän yksilöllisen luomistyön tulosta. ”

    Fonteissa ilmaisumuoto on ulkoisten seikkojen sanelemaa siinä mielessä, että a-kirjaimen tulisi yleensä olla tunnistettavissa a:ksi. (Tätäkin sääntöä suunnittelija tietysti saa halutessaan rikkoa.) Muuten ilmaisumuoto on täysin vapaa.

    ”On todennäköistä, että kaksi ammattilaista päätyy toisistaan riippumatta samanlaiseen fonttiin.”

    Tämä väite on häkellyttävä. Se, että kaksi ammattilaista päätyy toisistaan riippumatta samanlaiseen fonttiin, ei ole todennäköistä, vaan täysin mahdotonta.

    Käsinkirjoitetun tekstin mallikirjaimistoa tehtäessä luovuudelle on vähemmän tilaa. Sikäli on ymmärrettävää, että Tekijänoikeusneuvoston mukaan ”sijaa tekijästä todistavalle omaperäiselle ilmaisulle ei juurikaan jää” ja näin ollen tekijänoikeudellista suojaa ei tällaisille fonteille anneta. Mutta yleisesti kirjainsuunnitteluun sovellettuna väite ei pidä paikkaansa. Kyllä jää.

  4. 5

    Simo Sahla sanoo

    Toisin sanoen, minusta ei ole ollenkaan hieno juttu että joku noheva kaveri rippaa kaupallisesti tilatun työn ja pistää sen ilmaisjakeluun. Sen sijaan Opetushallituksen olisi pitänyt alun perin tilata työ sellaisilla ehdoilla, että se voi julkaista fonttitiedostot public domainiin, ja tehdä se.

    • 5.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      Tästä saa muuten tekijänoikeudellisesti mielenkiintoisen tilanteen: syyllistyykö oppilas, joka jäljentää luokkahuoneessa G-kirjaimia harjoituskirjaan, tekijänoikeusrikkomukseen? 😛

      • 5.1.1

        Tero Juuti sanoo

        Ei syyllisty koska lopputulos on tekstausta eikä fontti.

        Saatan olla väärässä ja/tai muistaa jonkun muun maan oikeuskäytäntöä tässä mutta esim. PDF:stä kirjainten vektori-informaation (saati sitten tiedostoon embedattujen, mikä suomeksi onkaan, fonttien) suora vienti uuteen fonttiin ei ole muistaakseni laillista, kun taas esim. tulosteen pohjalta uudelleen piirtäminen olisi. Syynä ehkä juuri se että uudelleen piirtäminen ei johda täysin identtiseen lopputulokseen kun taas kopiointi johtaa. Muistelin tuollaiseen infoon ”jossain päin netissä” törmänneeni joskus.

        • 5.1.1.1

          Vesa Linja-aho sanoo

          Tuo tekijänoikeusneuvoston lausunto oli aika yksiselitteinen asiassa, kaikki muu tällä kommenteissä on lähinnä käsienheiluttelua.

          • 5.1.1.1.1

            Tero Juuti sanoo

            Kirjaimet eivät ole sama asia kuin fontti. Kiinnostaisi vaikkapa Grafian lakimiehen tulkinta aiheesta.

            1990:5 oli muuten oikea tekijänoikeusneuvoston lausunto.

      • 5.1.2

        Simo Sahla sanoo

        Ei syyllisty, kuten ei silloinkaan, kun hän katselee galleriassa taideteosta ja tuhertaa jäljennöstä luonnoskirjaansa – vaikka jäljennöksestä tulisi kuinka täydellinen. Mutta jos hän myy jäljennöksensä väittäen sitä omaksi teoksekseen, asia on toinen.

        • 5.1.2.1

          Vesa Linja-aho sanoo

          Tuo luonnoskirjaan tuhertaminen on yksityistä käyttöä, ohjattu kopioiminen opetustilanteessa ei ole.

          • 5.1.2.1.1

            Simo Sahla sanoo

            Tekijänoikeusrikkomukseen tai -rikokseen käsittääkseni liittyy se, että saattaa kopion yleisön saataville. Tästä ei ole kysymys silloin kun oppilas kopioi kirjaimia luokassa.

            Ratkaisevaa ei ole kopiointi, vaan se mitä kopiolla tehdään.

      • 5.1.3

        Mr Nokea sanoo

        Tai jo opettaja, joka opettaa kirjaimen jäljentämistä oppilaille?

        (jos tämä on oikeasti ongelma IRL, niin tämä on samalla yksi syy lisää muuttaa tekijänoikeuslakia opetuksen osalta..)

  5. 6

    Tero Lahtinen sanoo

    Hienosti toimii, paitsi että muut kuin mallikirjaimistossa määritellyt merkit on selvästi eri paria.
    Esim. sähköpostiosoite näyttää törkeältä, kun @-merkki ei sovi lainkaan tyyliin.

    Toivottavasti anonyymi bittinikkari/joku duunaa loputkin merkit kohdilleen.

  6. 7

    sanoo

    Tuo viittaamasi lähde on alan lehdessä ollut puheenvuoro vastakkaiseen lakitulkintaan lehdessä, ei lausunto tai lainopillinen neuvo. Ottaen huomioon että on vielä olemassa yrityksiä jotka tuottavat kirjasinperheitä, on luultavasti toiminnalla lain antamaa suojaa. Siitä vain kokeilemaan lain tulkinnan rajoja oikeusistuimessa. Todennäköisesti siellä viitataan kansainvälisiin ennakkotapauksiin aiheesta.

    Pohjimmiltaan ideoita ei voi suojata tekijänoikeuslailla, mutta tekijän luovan työn voi. Kuka tahansa saa yrittää piirtää samankaltaista typografiaa itse, kunhan piirtää sen itse eikä kopioi toisen teosta. Arial muistuttaa paljon Helveticaa, mutta niissä on eroja. Microsoftilla ei ole kopioitu Helveticaa copy pastella ja laitettu jakoon uudelleen Microsoftin tekemänä Arialina. Arial on piirretty alusta asti itse uudelleen vanhoista mallikirjasimista. Se on välistetty ja paketoitu teknisesti TTF-tiedostoksi. Tällöin se on uusi työ, koska se on tehty alusta asti uudelleen. Mainittu ennakkotapaus saattaa mahdollisesti liittyä siihen, että typografiassa vaihtelut ovat niin pieniä, ettei Arialin ja Helvetican erojen vähäisyys riitä siihen etteikö Arialia saisi julkaista.

    Samalla tavoin kuin jos minä otan kuvan kukkasesta kännykkäkamerallani, saat sinä tulla viereen ottamaan samasta kukkasesta samanlaisen kuvan. Saat yrittää jäljitellä minun ideaani parhaiden taitojesi mukaan (kunhan se ei ole taideväärennös). Mutta jos kopioit nettisivuiltani minun ottaman kuvan, niin se on jo ihan eri asia. Siitä huolimatta vaikka minun ja sinun kuvat olisivatkin olleet aika samannäköisiä kuvaustilanteessa. Keskiverto kännykkäkameralla otettu kuva kukkasesta tuskin ylittää taiteellisen teoksen rajaa alkuperäisessä merkityksessä mutta lähtökohtaisesti on viisasta varautua siihen, että kuvan varastaminen voi olla laitonta. (Vaikka kuva ei olisikaan taiteellisesti omaleimainen).

    Voimme käydä keskustelua siitä millainen tekijänoikeuslain tulisi olla, mutta se on jo toinen keskustelu. En tiedä millainen sopimus OPM:llä on käytöstä luokkahuoneissa. Minusta on ihan reilua, että oppikirjoilla rahaa tekevät yritykset maksavat osan voitostaan myös suunnittelijalle, jonka tuotokseen oppikirja perustuu.

  7. 8

    Opettaja-Esa sanoo

    Ehdin napata tiedostot anonyymilta bittinikkarilta, kiitos siitä!! Onko näin, että voin nämä nyt puskea kouluni koneille ja oppilaitteni käyttöön ihan laillisesti?

  8. 9

    tmr sanoo

    Jos jollain bittinikkarilla on viitsimystä nikkaroida ko. fonttiin vielä mm. saamen kielissä tarpeelliset č ž ym. kirjaimet, jotka näkyvät saamen kielen mallikirjainkuvassa, niin otan tiedoston kiitollisena vastaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *