Onko meillä varaa pitää koko Suomi asuttuna?

EDIT klo 14.41: Lukijapalautteen perusteella Persejärvi korjattu muotoon Persjärvi. 

Populistit ovat yrittäneet laskeskella, mitä maksaa kaksikielisyys tai maahanmuutto. Mutta onko kukaan laskenut, mitä maksaa se, että koko Suomi pidetään väkisin asuttuna verovaroilla? Voiko käydä niin, että seuraava lama tappaa lehtien aamujakelun lisäksi myös syrjäseudut?

Äkkiä ajatellen voisi luulla, että ei se ole keneltäkään pois, jos joku asuu keskellä metsää omilla rahoillaan. Mutta kun ajatellaan tarkemmin, se on pois muilta:

  • Infrastuktuurin (tiet, sähköverkko, vesihuolto) ylläpito maksaa
  • Peruspalvelujen ylläpito maksaa ja syrjäseuduilla se vasta maksaakin: terveydenhuolto, koulutus, koulukyydit…
  • Maataloustukiin uppoaa miljarditolkulla rahaa
  • Jotain unohdin varmasti, kerro kommenttilaatikossa, mitä!

Lisäksi on vaikutuksia, joita on vaikea mitata absoluuttisesti: kuinka paljon syrjäkylillä asumisen aiheuttama ahdistus näkyy mielenterveysongelmina ja syrjäytymisenä? Esimerkiksi uusimman Image-lehden raportti Lieksasta oli melko karua luettavaa.

Tällä hetkellä hallitus on leikkaamassa menoja muun muassa koulutuksesta ja päivähoidosta. Entä jos sieltä täältä höyläilyn sijaan tehtäisiinkin strateginen päätös, ja luovuttaisiin verovarojen pumppaamisesta koko Suomen pitämiseen asuttuna? Tai ainakin ihan ensin laskettaisiin, mitä tämä lysti maksaa.

Vaikka mitään strategista päätöstä ei tehtäisikään, jossain vaiheessa pää jää vetävän käteen: Persjärvelle suuren valkotiiliomakotitalon rakentanut joutuu toteamaan, että sen arvo on pyöreä nolla. Heikkoja signaaleja tästä on jo nähtävissä:

Syrjäseudulla sijaitseva asunto – olipa se hyväkuntoinen tai ei – on itse asiassa kuin viisi vuotta vanha tietokone: sillä on käyttöarvoa omistajalleen, mutta kun omistaja heittää veivinsä tai haluaisi muuttaa sen rahaksi, sen arvo on pyöreä nolla.

Persujen (kyseenalaistetun) laskelman mukaan maahanmuutosta koituu 700 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Pelkästään maataloustukia maksetaan vuosittain 3000 miljoonan euron edestä.

Veronmaksajan ei kannata rähjätä maahanmuutosta – Kepu on paljon rationaalisempi rähjäämisen kohde.

Kommentit
  1. 1

    Mikko Muilu sanoo

    Käsittääkseni maataloustukia maksetaan, jotta voitaisiin olla omavaraisia ruuantuotannossa. Jos tuet poistetaan, maataloudesta tulee kannattamatonta, kun puolalaiset voivat toimittaa saman viljan paljon halvemmalla. Mahdollisen kriisitilanteen sattuessa ulkomaisesta ruuasta riippuvainen maa saattaa joutua pulaan. Logiikka on vähän sama kuin armeijan ylläpitämisessä, rauhan aikana on tyhmää maksaa skappareille ja sijoittaa suuria summia hornetteihin.

    • 1.1

      sanoo

      Mikko, jos kriisitilanteeseen varautuminen on se syy miksi maataloustukia maksetaan, paljon halvemmaksi tulisi yksinkertaisesti varastoida ruokaa ja ruuantuotantovalineita. Itse asiassa, Suomessa on tallakin hetkella kriisitilanteiden varalle esimerkiksi viljaa varastoituna pitkan ajan tarpeisiin, kuten oikeastaan kaikkea muutakin. Naita jo olemassaolevia varastoja voitaisiin helposti laajentaa murto-osalla siita rahasta, mita nyt maataloustukiin kaytetaan.

      Maataloustuet ovat taysin poliittinen jarjestelma, kaytannossa kyse on aanien ostamisesta: maanviljelijat lupaavat aanestaa Keskustaa niin pitkaan kun Keskusta lupaa siirtaa verorahoja maanviljelijoille maataloustukien muodossa. Aanten ostaminen on lailla kiellettya, mutta jos se paketoidaan tukien muotoon, se on tietysti taysin laillista ja maan tapa.

      Kyseessa on itse asiassa klassinen demokratian kritiikki, joka on peraisin jo antiikin aikakaudelta: mita jos koyhin 51% kansasta aanestaa, etta viedaan rikkaamman 49%:n rahat? Tahan mennessa tata ei ole koskaan missaan tapahtunut, koska koyhin 51% ei ole koskaan pystynyt jarjestaytymaan niin tehokkaasti, etta kaikki olisivat aanestaneet halutulla tavalla. Suomi ansainnee paikan poliittisen historian ennatystenkirjoissa, silla Suomi on tietaakseni ainoa maa, jossa tallainen rahansiirto on nain suuressa mittakaavassa ja nain pitkalla aikavalilla onnistunut.

      • 1.1.1

        Juha Ikonen sanoo

        Ilman maataloustukia ruoan tuotanto ei loppuisi Suomesta, se vain nostaisi hintoja kaupoissa. Käytännössä Suomen on siis järkevää jakaa EU:lta saatuja maataloustukia viljelijöille, koska ilman niitä Suomi olisi vielä suurempi nettomaksaja kuin mitä se nyt jo on. Eikö sen vuoksi ole järkevää, että sekin vähä mikä EU:lta saadaan tukien muodossa, kasvattaa täällä bruttokansantuotetta ja ostovoimaa? Puhumattakaan siitä että kuinka monta työtöntä Suomi saisi lisää maatalouden loppumisen takia.

        Periaatteessa ruoan hankkiminen pelkästään ulkomailta on mahdollista. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että maata ei enää valmisteta, puhumattakaan että viljelykäyttöön soveltuvaa maata saataisiin lisää. Tällä hetkellä esimerkiksi Floridassa joudutaan säännöstelemään veden kulutusta lailla, sillä pohjavedet ovat laskemaan päin jatkuvien kuivuusjaksojen vuoksi. Samaan aikaan Iso-Britanniassa peltojen hiilivarastot ovat kuluneet yllättävän nopeasti – jolla on myös suora vaikutus satotasoihin niiden ehtyessä kokonaan -, voidaan kysyä onko maatalouden alas ajaminen Suomessa järkevää? Maataloutta on paha käynnistää uudelleen, jos kaikki infraa myöten joudutaan rakentamaan uudelleen. Kuinka paljon sille sitten kertyy hintaa? Veikkaan että enemmän kuin nyt maataloustukiin. Ihmisten ruoantarve ei ole kuitenkaan vuosien saatossa laskenut, päin vastoin.

        Jounin kannattaa harkita argumenttien päivittämistä 2010-luvulle. Käytännössä esittämäsi seikat olivat valideja vielä vuonna -95, jolloin Suomi oli vasta liittymässä EU:n.

      • 1.1.2

        Puskaryssä sanoo

        ”Itse asiassa, Suomessa on tallakin hetkella kriisitilanteiden varalle esimerkiksi viljaa varastoituna pitkan ajan tarpeisiin, kuten oikeastaan kaikkea muutakin. Naita jo olemassaolevia varastoja voitaisiin helposti laajentaa murto-osalla siita rahasta, mita nyt maataloustukiin kaytetaan.”

        Jatkossa leipäviljaa on vain 6kk tarpeeseen.
        Ja muitakin varastointimääriä ajetaan alas.

        http://www.hs.fi/talous/a1404188758379

        Edellinen taso oli vielä kohtuullinen.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080539

    • 1.2

      Mikko Aaltonen sanoo

      Mutta Suomihan on useista muistakin arjen tarpeista täysin riippuvainen ulkomaista. Nään vertauksen armeijaan hiukan ontuvana, koska sillä on ihan oikea funktio – puolustaa Suomen valtion rajoja vieraiden valtioiden aggressioilta.

    • 1.3

      sanoo

      Paljon halvempaa ja fiksumpaa olisi tuontitullit (: Molemmat ovat ihan yhtä paljon protektionismia ja tulisi halvemmaksi, eikä samalla tulisi subventoitua luonnonvaroja tuhlaavaa ruuankäyttöä.

  2. 2

    Tuomas sanoo

    Uskoisinpa, että murto-osalla tuosta 3 miljardista vuodessa saadaan ylläpidettyä melkoista ruokareserviä. Ostetaan hernekeittoa ja muuta säilyvää ruokaa varastoon kymmeneksi vuodeksi, ja varaston vanhimmat myytäisiin pois vielä käyttökelposina esimerkiksi suurkeittiöihin. Paljon halvemmaksi tulisi varastoida koko kansalle ruokaa kymmeneksi vuodeksi kuin ylläpitää maataloutta.

    Jos kymmenen vuoden ruoat eivät muka riittäisi siihen, että maailmanpoliittinen tilanne olisi rauhoittunut sen verran, että ruokaa saataisiin taas ulkomailta edullisemmin ja kenties maatalouskin uudelleen käynnistettyä, niin Suomessa on 10 vuoden jälkeen pula muistakin asioista kuin ruoasta. Hätätilanteiden varalta pellot voitaisiin kyntää sen verran usein (kerran vuodessa? kahdessa? viidessä), että maa pysyisi viljelykelpoisena, jos maatalous tulisi käynnistää uudelleen.

  3. 3

    sanoo

    Vain pieni osa maaseudullakaan asuvista saa maataloustukia. Toisaalta osa maataloustukien saajista asuu kaupungeissa. Eli tältä osin taitaa nyt mennä omenat ja appelsiinit sekaisin. Toki olen samaa mieltä siitä, että tukien kaataminen sekä maaseudun keinotekoisesti asuttuna pitämiseen että maatalouden tukemiseen pitäisi lopettaa.

    Mutta en silti pääkaupunkiseutulaisenakaan eläisi suuressa ylemmyydentunnossa. Pääkaupunkiseudun suhteellinen menestys johtuu siitä, että muualta maasta kahmitaan huomattava summa väkipakolla kerättyjä verovaroja Helsinkiin ylläpitämään valtiokoneistoa. Se luo pääkaupunkiseudulle valta- ja varallisuuskeskittymän, jota liike-elämän, järjestöjen jne. kannattaa seurata. Massan myötä itseään vahvistava kierre on on valmis. Jos veroja imuroiva valtiokoneisto siirrettäisiin taas Turkuun, liike-elämä, järjestöt jne. seuraisivat perässä. Eli Helsingissä ja sen naapureissakaan ei ole mitään muuta erityistä kuin valtion väkivaltakoneisto.

    Eli lopetetaan maaseutu- ja maataloustukien jakamisen lisäksi verojen keruu valtiolle, ja annettaan markkinoiden määrittää, vieläkö Helsingin seutu sen jälkeen on samanlainen painopiste kuin nyt.

  4. 4

    sanoo

    Ei minulla mitään sitä vastaan ole, jos joku haluaa asua syrjäseudulla, mutta ei sitä subventoida tarvitsisi.

    Mutta kyllä moni yhä mökkeilee. Oma perintömökkini on erittäin syrjässä, mutta silti siellä tulee silloin tällöin käytyä (enkä ole ainoa käyttäjä). Ei minua silti haittaisi, jos sinne vähän huonompia teitä joutuisi ajamaan. Sitten vain ajeltaisiin vähän hiljempaa. Tai mentäisiin alkumatka vaikka junalla (kunhan monopoli ensin puretaan) ja vuokra-autolla loput.

  5. 5

    Heimo Laukkanen sanoo

    Omavaraisuusargumentti on vähintäänkin heikko – tai vaatisi ainakin todellisen avaamisen sille mihin asti ja kuinka kauan Suomi pystyisi todellisuudessa toimimaan kriisitilanteessa. Lannoitteet ja energia ovat isoimmat haasteet, ja MTK on itsekin nostanut tätä esiin.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ruuantuotannon-omavaraisuus-nojaa-pitk%C3%A4lti-tuontienergiaan-1.32385

    Tämä ei mitenkään tarkoita sitä, että maataloutta pitäisi ajaa Suomessa alas. Vain sitä että argumentoitaisiin ja puolustettaisiin sitä sitten oikeilla syillä ja oikealla datalla.

  6. 6

    Ari Tenhunen sanoo

    Mikä on Vesa määritelmäsi syrjäseudulle? Se jää tässä jutussa hämäräksi.

    Ja miten persujen maahanmuuttolaskelmat ja maataloustuki tähän liittyvät? Eihän maataloustuki kokonaisuudessaan kohdistu syrjäseuduille. Yleistät liittämällä asiayhteyden kautta maataloustuen asumiseen syrjäseuduilla. Tämähän on kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä maatalousvaltaisuus ei määritä aluetta syrjäseuduksi. Ellei tälle sanalle ole nyt annettu jotain ihan uutta määritelmää (ei-kaupunki = syrjäseutu).

    Leimaava Persejärvi -nimike on tympeätä asenteellisuutta – toki nokkela heitto.

    Syrjäseutu kai tarkoittaa aluetta, jossa ei ole nykyaikaista infrastruktuuria, on harvaanasuttu ja josta puuttuvat palvelut ja palvelujen äärelle on pitkä matka eikä julkisen liikenteen yhteyksiä ole tarjolla.

    No, kuvitellaanpa että luovutaan tavoitteesta ”pitää koko maa asuttuna”. Mitä sitten? Tehtäisiinkö pakkosiirtoja vai leikkaamalla yhteiskunnan tukia pakotettaisiin ihmiset muuttamaan taajamiin kun ei ole enää mahdollista asua ”syrjäseudulla”? Miten nuo tuen piiristä poistetut alueet rajattaisiin? Mitä tapahtuisi ns. ”tasa-arvolle” ja ihmisen oikeudelle saada asuinpaikastaan riippumatta samat julkiset peruspavelut?

    Ai niin, peruspalvelut tietysti taattaisiin kaikille, jotka eivät asu ”Persejärvellä.”

    • 6.1

      Sulevi sanoo

      Jos ilmastonmuutos nostaa merenpintaa kuten tutkimuksissa on arveltu, on kysymys muotoiltava uudestaan: Onko meillä varaa pitää Helsinki ja muut syrjäiset rannikkoseudut asuttuina?

    • 6.2

      Hannu Rytilä himself sanoo

      ”Leimaava Persejärvi -nimike on tympeätä asenteellisuutta – toki nokkela heitto.”

      Tämä on Vesan tyyliä joka tulee aikanaan kääntymään hänen tappiokseen. Sen verran hän on jo heittänyt herjaa meille sähköherkille. Ollaan rauhallisia, kyllä Vesakin rauhoittuu aikanaan. Varsinkin sitten kun hän itse ja hänen lapsensa sairastuvat mikroaaltosyndroomaan. Kyllä Vesa sitten tulee kysymään neuvoja minulta – vaikka olen antanut ne jo.

  7. 8

    Kari Nordman sanoo

    Työmatkavähennys.

    Mitä helvetin järkeä siinä on, että maksat vähemmän veroja (ja muut suhteessa enemmän), jos muutat helevetin perseeseen ja ajelet sieltä 100 km suuntaansa töihin? Tulonhankkimiskulu – ja paskat.

    Minunkin täytyy esimerkiksi syödä ja matkustella ylläpitääkseni työkykyäni ja pysyäkseni luovana. Verovähennyksiin?

  8. 9

    Sampo Ruoppila sanoo

    Suomen voisi jakaa väestöntiheyden tai muulla vastaavalla perusteella 4-6 aluetyyppiin, joille määriteltäisiin tietty julkisten palveluiden minimitaso. Näin asetelma olisi selvä: voit asua niin korvessa kuin haluat, mutta et voi olettaa, että yhteiskunnan palvelut ovat samalla tavalla läsnä. Näinhän tämä on nytkin: etäisyys sairaanhoitoon ja kouluihin on erilainen, samoin poliisien ja palokuntien tuloajat. Uusi asetelma olisi rehellisempi, ilman valheellista ”kaikille samat palvelut” rallatusta.

  9. 10

    Joonas sanoo

    Valtionosuuksien tasausjärjestelmä on harvinaisen eksplisiittinen tulonsiirto kaupungeilta maaseudulle: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/valtionosuudet/valtionosuuslaskelmat/valtionosuudet-vuonna-2015/verotuloihin-perustuva-valtionosuuden-tasaus-2015/Sivut/default.aspx

    Maaseudun kunnat pystyvät näin ylläpitämään keinotekoisen matalaa veroprosenttia, mikä osaltaan luo kannustimen asua maaseudulla. Kaupunkilaiset maksavat maalaisten peruspalvelut. Jos tasausjärjestelmää ei olisi, niin joutuisivat myös maaseudulla asuvat maksamaan oikean hinnan käyttämistään palveluista. Sen lisäksi, että kaupunkilaisten kuntaveroprosenttia pidetään tällä tavalla keinotekoisen korkealla, niin voisivat kaupungit käyttää nuo rahat myös oman toimintansa kehittämiseen ja palveluiden parantamiseen. Todennäköisesti tasausjärjestelmän aiheuttamat kustannukset kansantaloudelle ovat siis huomattavasti suuremmat kuin pelkät eurosummat antavat ymmärtää.

    • 10.1

      sanoo

      Eikö tasausjärjestelmä ole sen takia, että nyt yritykset maksavat veron pääkonttorin sijainnin mukaan? Esim. entinen Rautaruukki maksoi verot Helsinkiin, vaikka varsinaiset tuotantolaitokset saasteineen sijaitsevat muualla. Helsinkiläisete saivat rahat, meille syrjäseutulaisille saasteet (ja palkka).

  10. 11

    Tutkija Punavuoresta sanoo

    Käytännössähän näin on tapahtunut viimeisten 20-30 vuoden aikana. Varsinkin Pohjois-Suomessa monet ”asutustilat” jäivät aluksi tyhjiksi kun ikääntyvät veteraanit muuttivat ”kirkonkylälle” kunnan keskustaan; kirkonkylän väestön ikääntyessä ja kuollessa kunta fuusioitiin naapurikuntaan jne.

    Prosessia vauhdittaa kuntien talouden kiristyminen. Kun auraamiseen on käytettävissä tänä vuonna X euroa ja ensi vuonna 0,95x euroa, jää kunnanpäättäjien pohdittavaksi, mitkä tiet aurataan harvemmin tai jätetään umpeen. Toisaalta kehitys antaa tilaa ruohonjuuritason aktiivisuudelle kyläyhdistysten ym. muodossa.

    Bubbling under: On oikeasti dorkaa ja tehotonta, että koko Suomen väestö pakkautuu muutaman elinvoimaisen kasvukeskuksen + ympäristöjen sijaan Etelä-Suomeen.

    • 11.1

      sakkuli sanoo

      Käytännössä syrjäseutujen asukkaat hoitavat jo nykyisin teiden ylläpidon itse, ei siihen tarvita mitään muutosta.

      Yksityistiet (käytännössä voit lukea hiekkatiet) hoitavat itse tienpidon (auraus, sorastus, kunnostus, ojat, rummut, jne). Tämä rahoitetataan 99% tienkäyttäjiltä (=tienvarrella asujat ja säännöllisesti tietäkäyttävät) ja tuo 1% voi saada kunnalta avustusta ja tämäkin käytännössä silloin jos tie on ns. läpikulkutie. Tarkempaa dataa voi lukea yksityistielaista tai tieisännöitsijän käsikirjasta tms.

    • 11.2

      Antti Nikkanen sanoo

      Tuosta bubbling under jutusta haluaisin kuulla lisää. 5,5 miljoonan ihmisen asuttamiseen muuhun kuin yhteen suurkaupunkiin ei taida olla teknillis-taloudellista perustetta? Nyt oletan olemassa olevat panostukset uponneiksi koska niillä ei ole arvoa tulevassa tilanteessa. Kanadaa lukuun ottamatta taitaa kaikissa sivistysvaltioissa olla kaupungistuminen pidemmällä, ja taloudellisesti dynaamiset alueet ovat urbaaneja. Jätetään nyt sovinnoksi kuitenkin about 500 000 ihmistä alkutuotannon pariin maaseudulle, se riittänee?

      • 11.2.1

        Vesa Linja-aho sanoo

        En ehdottanut ihmisten asuttamista yhteen (suur)kaupunkiin. Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio, Rovaniemi, mitä näitä nyt muita onkaan!

        • 11.2.1.1

          Tutkija Punavuoresta sanoo

          Vesa, juuri näin. Puhtaan teknis-taloudellisesta näkökulmasta voisi olla tehokkainta rakentaa korkeaa ja tiivistä, Itä-Pasilan tyyppistä asuinaluetta raideyhteyksien varrelle ja asuttaa 5,5M ihmistä sinne. Muun maan voisi jättääkin kesannolle.

          Käytännössä vaikuttaa olevan niin, että Kehä 3:n ulkopuolisen Suomen kaupungit tarjoavat varsinkin monelle lapsiperheelle PK-seutua mieluisemmat asuinolosuhteet. Luultavasti jopa Tutkija harkitsisi vakavasti muuttoa pois Punavuoresta johonkin suuren maakunnan pääkaupunkin, mikäli se olisi työllistymisen näkökulmasta mahdollista.

  11. 12

    Oskari Lappalainen sanoo

    Maataloustuet eivät ole läheskään suurin valtioillinen menoerä mikä menee agraari-Suomeen. Valtio tukee kuntia noin 8,5mrd eurolla vuosi. Summa on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi koulutukseen ja tieteen tukemiseen, kansaneläkkeisiin tai työttömyyskorvauksiin menevät varat. Summa on niin suuri, että se on yli tuplat koko opetus- ja kulttuuriminsteriön budjetista.

    Vaikka monet sinällään elinkelpoiset kunnat saavat jonkin verran tukia, niin yksiselitteisesti eniten tukia maksetaan pohjoiseen ja itään. Kyseessä on Suomen valtion suurin yksittäinen menoerä, ja juuri tämän, ei maataloustukien, takia Kepun vaalivoitto on oikeusmurha, ja viivästyttää kipeitä päätöksiä maan väestörakenteen järkevöittämiseksi vähintään vaalikaudella.

    Koko Suomen asuttamiselle on siis varsin triviaalisti laskettavissa hintalappu, joka maatalous + kuntatuet eli 11mrd € vuodessa. Summa on noin viidennes valtion budjetista.

    Onkin hätkähdyttävää, että edes näin massiivinen haja-asumisen tukeminen ei ole estänyt väestöpakoa kasvukeskuksiin.

    http://valtionbudjetti.fi/
    http://yle.fi/uutiset/yli_sata_kuntaa_saa_valtaosan_verotuloistaan_valtionapuna/6249796

  12. 13

    juha kuukka sanoo

    Ei näytä ymmärryskyky ihmisillä riittävän maataloustukiin. Niillä tuetaan keinotekoisesti vapaan markkinan alentamia hintoja, jotta tuottaminen olisi mahdollista. Ilman maataloustukia tuottaminen täällä ei kannata, mutta maatalouden myötä menisi myös lähes koko elintarvikeketju, teurastamot, leipomot, meijerit, myllyt, kuljetusketju maatalouskauppa jne jne. Tuilla ei elätetä pelkästää viljelijöitä vaikka vasurit ja kaupunkilaiset niin haluaa helposti ajatellakin.

  13. 14

    Ilpo Huvio sanoo

    Nonni, nythän nähtiin taas oikein yksisilmäisyyksien äiti, oikein isolla Äällä. Kyllähän syrjäseutuja on tyhjennetty enemmän tai vähemmän poliittisilla ratkaisuilla jo vuosikymmeniä.Keinovalikoimien kärkipäässä on olleet pääsääntöisesti erilaiset verotukseen liittyvät päätökset. Merkttävin syrjäseutukuntien veropohjan heikennys liittyi metsäveromuutokseen, minkä seurauksena syrjäiset kunnat menettivät ison osan veropohjastaan, minkä seurauksena kyky palvelujen järjestämiseen merkittävästi heikkeni. Tosin suuret metsäyhtiöt olivat jo aikaisemmin siirtäneet pääkonttorinsa Helsikiin tai muille kaupunkipaikoille ja näin metsissä kasvaneesta pääomasta jauhettu tulo hyödynsi enemmän pääkonttoripaikkakuntaa.
    Kiinteistövero taas on haja-asutusalueelle suurelta osin vastikkeeton vero, jolla ei saa asukas juuri mitään, kun kaava-alueen kiinteistön omistajat saavat verorahoilla liittymät liki talonsa nurkalle ja verovaroilla hoidetaan väylät ja polut niin kesällä kuin talvella liki rappukivelle asti, puhumattakaan puistoista ja uima- ja liikuntapaikoista.
    Oma lukunsa on sitten tämä ruokakeskustelu. Eipä ole sellaista valtiota maailmalla, joka ei pyri omaa ruoan tuotantoaan pitämään omissa käsissään. Kysymys ei välttämättä liity huoltovarmuuteen, vaan yksinkertaisesti talouteen. Ei kestäisi suomen talouden rakenteet tuontiruan varaan siirtymistä.
    Kirjoittajan ilmeinen tarkoitus kuitenkin on provosoida älyttömillä heitoilla jonkinlaista vastakkainasettelua, joten jätettäköön moiset heitot omaan arvoonsa.

  14. 16

    Tiia sanoo

    No mutta, koko ajanhan tuo alasajo on käynnissä? Ei täällä syrjäseuduilla enää ole mitään, kun mikään ei täällä muka enää kannata. Mutta se taas ei vaikuta asuttavuuteen, itse esimerkiksi muutin neljä vuotta sitten takaisin maaseudulle, koska kaupunki ei ollut minun paikkani. Asun maalla ja teen täällä töitä, eli tuotan suomalaista ruokaa, jota tosin varsinkaan kaupungeissa ei taideta juurikaan arvostaa. Saahan sitä onneksi ulkomailta.

    Ja esimerkiksi teiden ylläpitohan on täällä syrjässä vitsi. Ei niitä enää täällä ylläpidetä. Jos joku seurasi televisiosta Ville Haapasalon seikkailuja Venäjällä ja naureskeli siinä sarjassa näkyneiden teiden kunnolle, niin hei, ei tarvitse edes viisumia, kun voi vastaavaa tulla katselemaan vaikkapa tänne Savoon! Ainoat hyväkuntoiset tiet täällä ovat yksityisiä.

    Kannatankin, että ainakin syrjäisemmät tiet yksityisiksi, ja ulkopuolisilta käyttäjiltä perittäisiin maksu. Samalla ehdottomasti jokamiehenoikeus pois. En halua omiin metsiini ketään ulkopuolisia roskaamaan. Näen jo itseni englantilaistyylisesti vahtimassa maitani ja kyttäämässä riistaa haulikko olalla kuten Emmerdalessa konsanaan!

    Aijai, kyllä syrjäkylillä on ihan parasta, jos on sisua täällä asua.

  15. 17

    sanoo

    Satun tietämään, että moni varsinkin pääkaupunkiseudulla asuva kaipaa paljon luontoa ja haluaisi asua syrjemmässä jos se työn puolesta olisi vain mahdollista. Kuuluuko ihminen todella yksioikoisesti vain ”kulttuuriin” eikä lainkaan ”luontoon”? Tätä voi kysyä kiistämättä yhtään näitä blogikirjoituksessa esiteltyjä maaseudun ongelmia.

    Tulkitsin tuon pienen pitäjän ”ahdistavuden” viittaavan laajemmin esimerkiksi erilaisuuden hyväksymiseen yms. maaseutupitäjien ahdasmielisyyteen. Onhan toki niin, että esim. homojen syrjintä on yleisempää maaseudulla. Toisaalta maalla on usein tyypillistä, että ihmiset joutuvat pakosti tekemisiin erilaisten ihmisten kanssa. Kaupungissa on paljon helpompaa kerätä ympärilleen lähes kaikesta samaa mieltä olevien ihmisten verkosto. Siksi on aika äkkijyrkkää nähdä Suomen maaseutu lähes pelkkää taantumuksellista suvaitsemattomuutta huokuvana periferiana. Asia ei nimittäin ole lainkaan noin yksioikoinen varsinkin jos käytetään mittatikkuna suhtautumista kehitysvammaisiin. Mitä suurempiin kasvukeskuksiin mennään, sitä yleisemmin perheet huolehtivat seulonnalla siitä ettei perheeseen vain missään tapauksessa synny Down-lapsia. Työuraa ja statusta korostavassa kaupunkikulttuurissa on totisesti helpompaa hyväksyä homo kuin kehitysvammainen. Ymmärrettävää tuo toki on, mutta reilua olisi myöntää tuon ”kaupunkilaisilmiön” olemassaolo sen sijaan, että yritetään esittää kaupungit pelkkinä suvaitsevaisuuden mekkoina.

  16. 18

    vikkepekka sanoo

    Hei Jeebot. Nyt Kreikka on meille velkaa , voidaan syödä montta vuotta maukkaita oliiveja ja pähkinöitä. Ja vaaditaan niiltä myös Ouzoa. Ei tarviis heebojen syödä keskusta puolueen jäsenten kasvattamaa ruokaa.

  17. 19

    Aki Holappa sanoo

    Tuo on pöyristyttävä väite, että syrjäkylillä asuminen aiheuttaa ahdistusta ja mielenterveys ongelmia. Ei kaikki halua väen paljouteen ja ihmisvilinään. Itseäni ja monia tuttujani ahdistaa liika ihmismäärä, varmaan samalla tavoin kuin joitakin yksinäisyys. Itse nautin hiljaisuudesta ja yksin olosta.

  18. 20

    Hannu Rytilä himself sanoo

    Vesa, hyvässä blogissasi unohdit yhden asian. Suomi elää metsästä, ja tässä maassa on maapallon kattavin metsäautotieverkosto, jolla puut saadaan talteen. Siihen tarvitaan myös harvaanasuttua maaseutua ja siellä asuvia metsäyrittäjiä. He pitävät syrjäseutua omalla tavallaan hengissä. Vaikka Siperiassa on tuhat kertaa enemmän puita kuin Suomessa, niitä ei saada korjattua talteen koska infrastruktuuri puuttuu kokonaan. Siksi kannatan itse Suomen asuttamista kauttaaltaan.

  19. 21

    Tuomas sanoo

    Itse arkkitehtinä haluaisin, että ammattikunnalle maksettaisiin nyt aluksi vaikka pari miljardia euroa vuodessa tukea. Kyllähän se nääs on selvä, että ilman arkkitehtejä ei olisi rakennusteollisuutta, ja rakennusteollisuuden mukana kaatuisi myös muu teollisuus mikä nyt sattuu käyttämään rakennuksia toimintaansa. Ja asunnot ja koulut ja sairaalat ja vanhainkodit… Eli kyllä se kuulkaa on arkkitehtuuri mikä tätä maata pitää pystyssä.

    Tai sitten ei.

    Maatalous tuottaa mitättömän pienen osan elintarvikeketjun lisäarvosta, mistä jussit jaksavat aina valittaa (yhyy, me saadaan vaan niin ja niin monta senttiä leivän hinnasta). On aika falskia samalla väittää, että koko elintarvikeketju olisi juuri kotimaisten maataloustukien varassa. Kilpailutilanne toki muuttuisi, mutta kyllä esimerkiksi meijeripuolella tuotteiden säilyvyys on sen verran heikkoa, että on vaikea kuvitella, miten kotimainen meijeritoiminta voitaisiin korvata kokonaan tuonnilla. Kustannusrakenne muuttuisi ja kuluttajat ehkä vähentäisivät naurettavuuksiin menevää maidon lipittämistä, mutta kyllä teollisuus ja kauppa jatkaisi porskuttamistaan vaikka kotimaista raaka-ainetta ei saisikaan enää rajusti subventoituna.

  20. 22

    Matti Ala-Riihi sanoo

    Tämähän on hyvä idea. Samalla voidaan sitten laajentaa malli myös muihin nettosaajiin. Eli ei Suomessa tarvita myöskään yli 70-vuotiaita, humanisteja yms taiteilijoita, ylipäänsä veromaksuilla rahoitettuja byrokraatteja (esim kansanedustajat) eikä koti-isiä/äitejä. Ylijäämän voi sitten laittaa vaikka NASDAQ rahastoon kun tuottaa paremmin kuin suurin osa kotimaan pörssiyhtiöistä. Suomi nousuun!

  21. 23

    Tuomas Leikkonen sanoo

    Väite, että maaseutulla pidettäisiin ihmiset jotenkin väkisin, on täysin todellisuudelle vieras. Kaupunkiin on ihmisiä ajettu jo 60-luvulta lähtien, sinne on keskitetty työpaikat ja koulutusmahdollisuudet. Mikä on se ”pakkovoima”, joka ihmisiä pitää maaseudulla ja pikkupaikkakunnilla? Omakotitalot? Salli mun nauraa. Monet ihmiset ovat halunneet asua maalla ja jopa muuttaa sinne siitä huolimatta, että palvelut ja muu elämiseen tarvittava on huonontunut tasaiseen tahtiin. Monet ovat muuttaneet työn perässä kaupunkiin, vaikka haluaisivat asua maalla. Ja sinne sitten kaipailevat, kunnes ehkä viimein eläkepäivillä pääsevät. Jos katsotaan julkisia kuluja, niin maaseutu jää kauaksi esim. PK-seudun kuluista. Terveys ja hoivakulut hipovat taivasta, myös per henkilö, päälle tulevat Oopperat, metrot ja kehäradat, jotka maksetaan osaksi myös valtion pussista. Tulopuolella etenkin PK-seutua ruokkii aivan VALTAVA määrä julkisia työpaikkoja (ministeriöt, laitokset, yliopistot), joihin raha kerätään koko Suomesta. Päälle vielä firmojen pääkonttorit, joiden tulos tehdään maakunnissa. Ja lopuksi: Kuka (!) on vaatinut, että maalla olisi sellainen kulttuuri- jne. tarjonta kuin kaupungeissa? Tuon olette aivan itse keksineet. Tämä blogi oli ”city-liberaaleilta” niin käsittämätön itsekkyyden ja omahyväisyyden tuotos, että kaupunkiviha elää tällä hyvin taas pitkän aikaa. Maatalouden kanssa ollaan sitten vieläkin enemmän metsässä… Maailmassa ei ole tarpeeksi ruokaa, ja ilmastonmuutos ja väestön lisääntyminen aiheuttavat aikamoisen katastrofin tässä vielä. Maataloustukijärjestelmä sekä maiden väliset tuloerot aiheuttavat sen, että ruoan raaka-aineiden hinta ei vastaa todellisuutta. Ja näitä” lumehintoja” voivat asiaa tuntemattomat tuijottaa ja ihmetelle. Maanviljelijä ottaisi kyllä paljon mieluummin palkkansa tuotteen hinnassa kuin tukena. Jos ostaisimme kehitysmaista niiden (plantaaseilla) tuottaman ruuan, ei niiden väestöllä olisi ruokaa. Sekö olisi turvallinen ja kestävä ratkaisu ruokakriisiä pukkaavassa maailmassa. Euroopassa jätettäisiin pellot ruoholle? Lisäksi on todettu jo monta kertaa, että ilman raaka-ainetta ei olisi myöskänä suomalaista ruokateollisuutta.

  22. 25

    Johannes sanoo

    Kuten jo muissa kommenteissa todettua, kaikkien isojen firmojen konttorit sijaitsevat isoissa kaupungeissa, vaikka tulos tehtäisiin koko Suomessa. Eikö näin ollen maaseutukuntien tulisi ollakin nettosaajia valtiotasausjärjestelmässä? Tämä perusasia tuntuu aina unohtuvan. Toinen usein unohtuva asia on, että maataloustukia ei olisi edes pakko olla olemassa, mutta ilman niitä ruoka olisi kalliimpaa. Ja niistä on ihan turha syyttää Kepua, sillä ihan jokaisessa EU-maassa maksetaan maataloustukia. Ne ovat siis tulonsiirtoja kuluttajalle, eikä maanviljelijälle. Suurtilan pitäjänä kyllä voi tosin rikastua, mutta pienviljelyä työläämpiä tapoja tienata leipänsä tässä maassa ei montaa ole. Tämän tiedän erityisen hyvin pientilallisen poikana, ja isäni onkin ehkä eniten kunnioittamani henkilö. Hänen työurassaan olisi melkein kenellä vaan ihmettelemistä, mutta lisäksi hallussa on maailmankirjallisuus ja klassinen musiikki. Jossain välissä hän myöskin itse suunnitteli ja rakensi sellaisen talon, josta kommenttiosion arkkitehti Tuomaskin voinee ottaa mallia. Älliä olisi riittänyt kyllä mihin vain, mutta vanhimpana poikana tila piti ottaa haltuun. Mutta ainakin minusta tuli sitten yliopistotutkija (fyysikko). Kaupunkilainen siis olen nykyään, mutta arvon blogistin ja joidenkin kommentoijien maaseutuhalveksunta kyllä surettaa. Pyytäisin vähän kunnioitusta nyt niitä maajussejakin kohtaan.

    • 25.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      En halveksi maajusseja – ja olen muuten itsekin pikkumaalaispaikkakunnalta kotoisin.

  23. 26

    Antti Nikkanen sanoo

    Keskustelun muuttuminen maaseutu- tai kaupunkivihamielisyyden edistämiseksi on siinä mielessä turhauttavaa, että hyvän synteesin saaminen vaati molempien puolien argumenttien ymmärtämistä ja jonkun uuden johtopäätöksen tekemistä asiasta. Itse ajattelen tätä hyvin pragmaattisesti (taloudellisesti/resurssien kannalta). Toivoisin löytyvän sopivan tason maaseutu- ja haja-asutuksen rahalliseen tukemiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Sikäli kun hallitus leikkaa useita miljardeja erilaisista julkisista palveluista ja tulonsiirroista, olisi hyvä tarkastella niiden vaikuttavuutta ja kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Esim. Pisararadasta esitetään mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta niiden tueksi on tehty läjäpäin erilaisia analyyseja. Tämä on mielestäni oikean suuntaista keskustelua. Professori (emeritus) Heikki Loikkainen on tutkinut aihetta ja osoittanut kasautuminen hyödyjä, samalla kun mm. VATT-analysoi: Kuntien valtionosuusjärjestelmä jarruttaa kaupungistumista

    http://www.vatt.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/kuntien-valtionosuusjarjestelma-jarruttaa-kaupungistumista

    Mielelläni haluaisin nähdä argumentaatiota ja suunnitelmia kestävän maaseudun ja haja-asutuksen toteuttamiseksi tulevaisuudessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *