Näin nuoria ja työttömiä kustaan silmään – median (tahattomalla?) avustuksella

Kirjoitin reilu viikko sitten Hesarin yleisönosastoon vastauksen eläkeläiselle, jonka mielestä hyvinvointiyhteiskunta turmelee nuorison. Ei turmele. Nuorisoa vain on helppo ja hauska syyttää kaikesta. 1990-luvun nuorison turmeli roolipelit, 1800-luvun lopun nuorison turmeli kirjat, ja antiikin nuorison turmeli Sokrates.

Siinä välissä nuorison meinasi turmella punkrockyhtye Sex Pistols, joka luojan kiitos (sic) ehti hajota ennen kuin se ehti Suomeen turmelemaan. Ylen Sex Pistols -artikkelissa pistää silmään yksi kohta:

Sex Pistols -kohu perustui Helsingin Sanomien uutiseen, jossa ryhmää kuvailtiin ”väkivaltaiseksi ja omituiseksi” ja kerrottiin sen ”kaikkien jäsenten” omaavan ”erilaisia huume- ja pahoinpitelysyytteitä”.

Mietin mikä tässä kuulostaa tutulta, kunnes tajusin että aika moni muukin kohu perustuu Helsingin Sanomien uutiseen, jossa on vähän vedelty mutkia suoriksi. Itse arvostan Helsingin Sanomia ja niin tekee moni muukin – ja juuri tässä on ongelman ydin: luotettavan lehden pitäisi pitää erityistiukkaa seulaa sen kanssa, mitä juttuun laitetaan ja miten. Vaikka 99 % prosenttia jutuista on asiallisia, tällainen törähdys voi tehdä paljon vahinkoa.

Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää otsikoihin: moni lukija lukee vain otsikon (ja korkeintaan ingressin ja uutisen alun) ja sitten jakaa uutisen somessa – jos jakaa. Aiheesta on kirjoitettu hyvin Washington Postissa ja Slatessa. Vaikka itse juttu olisi asiallinen, otsikko on tärkeä koska se luo ensivaikutelman – saman ensivaikutelman jonka tärkeydestä jankataan, olipa kyse treffeistä tai työhaastattelusta, eikä suotta. Moni sosiaalisen median kommentoija jopa kommentoi uutista pelkän otsikon perusteella: luku on itse asiassa häkellyttävän korkea: 70 %! Jos lukema tuntuu uskomattomalta, tässä artikkelissa asiaa valaistaan herkullisesti ja tarjotaan vakuuttava tieteellinen lähde lukemalle. Eikö vain?

Helsingin Sanomat on viime aikoina kunnostautunut tässä ikävästi:

  • Tunnetuin ja pinnalla olevin esimerkki lienee sukupuolikohu, jossa harkitsematon otsikointi sössi muuten asiallisen jutun niin, että opettajakoulutetulla kansanedustajallakin (jostain persuministeristä puhumattakaan) rupesi mopo keulimaan ja pahasti. Timo Heinonen kirjoittaa, että toivon, että Opetushallituksen raportti oli tarkoitus julkistaa vasta aprillipäivänä. Onkohan Heinonen edes lukenut kyseistä opasta – joka muuten perustuu siihen lakiin, jota Heinonen on itse ollut kansanedustajana mukana säätämässä.
  • No sitten eilisaamuna oli juttu nirsoista opiskelijoista – tai niin ainakin otsikon perusteella olisi voinut luulla: se kun kuului Hoas tarjoaa opiskelijoille asuntoja, mutta moni sanoo ei – ”Opiskelijat ovat aika snobeja täällä”. Taas: otsikko tarjoaa mielikuvan, mutta ne harvat jotka lukevat jutun, löytävät puolesta välistä tiedon, että Hoasin käyttöaste on jatkuvasti liki 100, eli tarve uusille opiskelija-asunnoille on suuri.
  • Samana päivänä kerrotaan otsikossa Puoli miljoonaa työpaikkaa on vailla ottajaa, puolet niistä yllättäen pitkiä työsuhteita – näiltä aloilta löytyy nyt töitä. Ottajaa? Taas otsikossa huokuu ajatus, että työpaikkoja on tuossa noin ja sellaisen voi tuosta vaan ”ottaa”, jos on työttömänä, ja mielikuva siitä, että työttömyys on työttömän oma vika, pönkittyy näppärästi.Jutussa on haastateltu Urheilun Tavara-arpa Oy:n toimitusjohtajaa. Hän sanoo, että ”Suurin osa on valmiita satsaamaan. Mutta osa tulee hakemaan vaan leiman, että pääsisi takaisin kortistoon. Oikeasti työpaikkoja olisi. Nämä ovat ilkeitä faktoja.”

    Hetken päästä toimitusjohtaja kuitenkin myöntää toisen ilkeän faktan: ”On turha pakottaa itseään tähän. En minäkään pärjäisi tuossa hommassa.” Jälkimmäisestä pitää antaa erityispisteet. Jos toimitusjohtaja ei pärjää, miksi muiden pitäisi? Ilta-Sanomien jatkouutisessa tätä ei käsitellä ollenkaan, vaan toimarilta lypsetään lisää työttömiä potkivia kommentteja.

    Arpafirma on ollut otsikoissa jo aiemminkin, kun kotiin kuukausittain tulevat arpapaketit ovat hämmentäneet. Ehkä työtä ei koeta tärkeäksi ja motivoivaksi ja siksi se ei kiinnosta – ja motivaatio pitää hakea tussitaululle piirretyistä myyntituloksista ja Oscar-pysteistä? Voidaan myös kysyä, mitä lisäarvoa tämä firma tuo kansantaloudelle: kun esimerkiksi kännyköitä tai autoja valmistavat firmat kilpailevat keskenään, saamme joka vuosi parempia autoja ja kännyköitä. Jos kaikki Suomen työttömät saataisiin myymään urheiluarpoja ja työssäkäyvät ostamaan niitä, lopputulos on itse asiassa huonompi kuin että jos urheilua rahoitettaisiin suoraan verovaroista ja työttömät tekisivät jotain joko kivaa tai hyödyllistä, parhaassa tapauksessa molempia. Urheilun kunnollinen ja vakaa rahoitus voisi myös tuottaa vähemmän Ekaterina Volkovan kaltaisia kohtaloita.

  • Vähän aiemmin oli juttu asumiskuluista pääkaupunkiseudulla. Taas: erittäin hyvä juttu, mutta alussa mennään hiukan metsään: ”ASUMISEN hinta karkaa käsistä. Keskituloisella ei ole varaa asua pääkaupunkiseudulla. Näinhän yleiset hokemat kuuluvat. Se ei kuitenkaan ole täysin totta.”Ensinnäkään, kuka ja missä väittää ettei keskituloisella ole varaa asua pääkaupunkiseudulla? Kyllä on. Keskituloisella on varaa aika moneen juttuun. Ongelma on se, että pienituloisilla rahat eivät riitä – tai voivat riittää, mutta nettotuloista menee järkyttävä osa asumiseen: yksiöiden vuokrat pyörivät 700 euron tuntumassa ja keskustasta pitää mennä aika kauas, että päästään alle 500 euron. Omistusasuntoon ei pienituloinen sinkku pääse käsiksi – ei, vaikka olisi irvistellyt (tai perinyt) 8000 euroa rahaa säästöön ja tienaisi nettona 1400 euroa:

    nayttokuva-2016-10-20-kello-8-09-36
    Väitettä hintojen karkaamisesta käsistä ei juuri käsitelty. Eipä tuo tilanne paljon lohdullisemmalta näyttänyt vuonna 2010:kään.

  • Sitten oli tämä: Punk-tyyli, kaljuus ja nenäkorut häiritsevät rekrytoinnin ammattilaisia – älä tee näitä virheitä työhaastattelussa. Ok, juttu oli tehty julkaistun kirjan pohjalta, mutta olisiko noita rekrytoinnin ammattilaisten asenteita voinut vähän kyseenalaistaa? Kuten joku Twitterissä totesi, entä jos osasyy firmojen heikkoon menestykseen on tuo ulkonäköön tuijottaminen? Kuten jutussakin oli: Toisaalta esimerkiksi miesvaltainen it-ala mainittiin poikkeukseksi, minkä kohdalla epäsiistiä ulkonäköä voi ”katsoa hieman läpi sormien”.

Ehkä eniten näistä minua häiritsee tämä, että kovin säännöllinen jutun aihe ovat laiskat työttömät, jotka sankariyrittäjä haukkuu ilman toimittajan hiillostusta. Kirjoitin tästä jo viime vuonna. Entä jos vika ei olekaan siellä nuorisossa ja työttömissä vaan työssä itsessään? Esimerkiksi Varustelekalla ei näytä olevan vaikeuksia nuorten takia, päin vastoin.

Raivostuttavinta on trendi palkattoman työn teettämisestä. Sakari Timonen on kirjoittanut asiasta vuosikausia, ja kirjoitti nytkin. A2-Illasta voisi vielä mainita, että sielläkin toistui sama kuvio: montako työtöntä nuorta tai palkattomassa orjatyössä olevaa oli studiossa? Aivan. Mukana oli sentään yksi kolmea työtä tekevä yksinhuoltaja.

(Kokonaan oma lukunsa on se, että nuorella ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tulla heilumaan televisioon ilman että siitä voi olla uralle haittaa. Aihetta käsitellään myös kirjassa Luokkavallan vahtikoirat. Todellista journalismia on antaa ääni näille ihmisille vaikkapa laadukkaassa verkko- tai printtilehden haastattelussa, anonymisoituna.)

Kokeillaan tätä itse – alla pari tosielämän esimerkkiä nuorison riistämisestä:

Sukulaiseni on ammattikoulun viimeisellä luokalla ja tekee nyt sähköasennustöitä harjoittelijana eräässä suuressa kiinteistöalan yrityksessä. Kun hän kysyi, mitenkäs ateriakorvaus ja matkakorvaukset, jotka hän sai edellisessä työharjoittelussa, niin vastaus oli: ”me olemme luopuneet kokonaan näiden korvauksien tarjoamisesta”. Eli käytännössä melkein valmis ammattilainen herää joka aamu 5.30, menee omalla kustanuksella työmaalle, tekee 8 tunnin työpäivän, jonka aikana ruokailee omalla kustannuksella ja on kotona vasta neljän jälkeen.

Toinen esimerkki:

Opiskelen ammattikorkeakoulussa matkailun liikkeenjohtoa, menen jo toisena vuonna peräkkäin matkamessuille tekemään neljän päivän aikana 36 tuntia töitä. Korvauksena on lämmin ateria joka päivä ja saan pitää työasuna käyttämäni t-paidan eli mainostaa yritystä.

Kolmas esimerkki:

Työskentelen eräässä erikoisliikeketjussa työharjoittelijana. Työttömyyskorvauksen päälle tästä maksetaan, mitä, 13 euroa päivältä. Jos firmasta tullaan kysymään töitä niin niitä ei ole, mutta palkattomia harjoittelijoita otetaan tänne ihan mielellään.

Henkilö tekee käytännössä ihan normaaleja myyjän töitä, hyllyttämistä, kassalla oloa jne. Epänormaalia on ainoastaan se, että yritys käyttää häntä ilmaisena työvoimana hommasta, jonka palkka TES:n mukaan on luokkaa kympin tunti. Työntekijälle jää tunti”palkaksi” pari euroa, ja se tulee verovaroista.

Koitin kaivella mistä tuo 13 euroa tulee, ja se on ilmeisesti tämä 9 euron kulukorvaus plus 4,78 euron korotusosa työmarkkinatukeen.

Ilmaistyön teettäminen vastenmielinen ilmiö ja sitä – kuten muitakin nuorten ongelmia – käsitellään mediassa vain harvoin. Vika ei ole vetelissä nuorissa vaan yrityksissä jotka kehtaavat teettää ilmaista työtä ja lainsäädännössä joka sen mahdollistaa. Kuten eräs isä asian minulle kiteytti:

Ja mikä on nuorison palkkio? He saavat lukea lehdistä yrittäjien mielipiteitä, jossa kertovat, että nykynuorisosta ei ole edes töihin. He ovat täyttä paskasakkia!

Mitäpä tähän lisäämään.

Kommentit
  1. 1

    Arvo Pelttari sanoo

    Mutku CV!
    Onhan siinä kieltämättä pointtinsa, mutta mikä on riittävä CV?

    Sitten IT-alalla parkuvat myös sitä työvoimapulaa, mutta jatkuvasti ja nopeasti muuttuvalla alalla ei ole kiinnostusta palkata ketään muuta kuin juuri tällä teknologialla koodaavaa alle nelikymppistä viiskymppisen kokemuksella.

  2. 2

    Zima sanoo

    Tästä olen valittanut tuttavapiirilleni jo pitkään, eikä kyseessä ole edes mitenkään uusi ongelma. erona esim 10 vuoden takaiseen tilanteeseen että nykyistä ilmaistyön teettämistä on enemmän TE-toimiston piiristä kannustettu joko tahallisesti tai tahattomasti nuorison työttömyyslukujen siistimisen toivossa.

  3. 3

    Kuusikko sanoo

    Hyvin olet asiat selvittänyt 🙂

    Tuo korvaus on juurikin noin, joten tosiasiallinen päivästä saatava ”ylimääräinen” lisä on 13,78€.
    Tuon kun jakaa kahdeksalle niin tupsahtaa reippaat 1,72€ tunnissa käteen töistä työttömyyskorvaukseen verrattuna.

    Jos kuitenkin oletetaan että työntekijälle tulee jotakin kuluja kuten bussilippu (pk-seudulla esimerkiksi seutulipun hinta, 127€) ja isommat ruokailukulut kuin kotona ollessa niin tuossa itseasiassa saattaa jäädä aika lähelle nollahyötyä tai tappiolle.

    Tämä siis sillä oletuksella että ilmaistyötä käyttävällä yrityksellä ei ole aikomustakaan työntekijän palkkaamiseen vaan hyödyntää vain ilmaisen työvoiman ja pistää sitten henkilöt vaihtoon. Jos järjestelmä toimisi oikein eli työntekijät saisivat harjoittelun myötä töitä niin ongelmaa ei juurikaan olisi.

  4. 4

    Thomas A. Anderson sanoo

    Olen nyt 29-vuotiaana ollut enemmän ilmaistöissä kuin palkkatöissä. Hienoa, että en ole yksin. Voidaan yhdessä meidän sukupolven kanssa todeta että rahalla ei ole mitään statusarvoa nykymaailmassa. Tai ainakaan tulevaisuudessa.

  5. 5

    pasi heikura sanoo

    Hyvä ja asiallinen setti.
    Muttamutta, opiskelijoiden työharjoittelusta:
    Ihan mustavalkoinen ei tuo asia ole ja aina ei ole kyse riistosta, vaan pakosta.

    Ihan ensimmäisenä fakta on se, että työharjoitteluaikoja on keskiasteella paljon suhteessa opiskeluaikaan ja osa niistä on pitkiä pätkiä (esim. 3-6kk). Se on kouluja säätävän elimen hallussa.
    Toinen puoli asiasta on yrityksen talouspuoli: jos ”meidän firma” ei ota opiskelijaa harjoitteluun, joku muu ottaa – ja käyttää ”ilmaista työvoimaa”. Tässä kohden on huomioitava, että osa kaupan alan firmoista käyttää tätä sumeilematta koska pienellä sparrauksella saadaan opiskelija hyllytyshommiin ym kevyisiin tehtäviin.
    Kolmas puoli: yritys saa tuoretta näkemystä ja innokkaan tekijän. Vastineeksi pieni yritys antaa oppia, kokemusta ja jos on fiksu yrittäjä, niin myös työtodistuksen. Meillä (pieni yritys, kivijalka ja pari web-kauppaa + varasto) opiskelija myös opetetaan kaikkiin hommiin – vaikka se vie aikaa (eli ei ole ilmaista vaan sitoo esimiehen tai osaston kympin).
    Neljäs puoli:opiskelija saa oikeaa kokemusta ajalta, joka on annettu koulun puolesta.

  6. 6

    Henri Lehikoinen sanoo

    Kyseessä on nyt kuitenkin opintoihin liittyvä pakollinen työharjoittelu? Kun itse opiskelin IT alaa Pohjois-Karjalan yliopistossa, kuului työhön myös ohjelmisto-alan 3 kk työharjoittelu. Kehitin tuotantokelpoista koodia, ilman liksaa tai ruokaa… so what? opintotuki juoksi ja opiskelijana sain alennettuun hintaa ruokaa kahviosta. Ei palkkaa eikä T-paitaa, kokemusta kuitenkin, jota luentosali ei voinut tarjota.

  7. 7

    media örkki sanoo

    Erittäin hyvin sanottu siellä takana. yhdyn kirjoittan sanomaan. totta kuin vesi. Suomalainen poliitikko näkee vain ne luvut jamielipiteet asioista jotka koskevat hänen omaa tilipussiaan. kaikki muu on paskaa josta jauhetaan paskaa telkussa ja haukutaan muita vaikka vika on lähtoisin politiikoista suomessa.

  8. 8

    vedätyssuomi oy ab sanoo

    Juuh monelle ei ole sitä palkkatyötä löytynytkään koulusta valmistuttua, mielellään kyllä ilmaiseksi firmat ottaisi. Voi vaikka vähän lupailla mahdollista työsuhdetta, että työtahti säilyy ja motivaatio. Harjoittelun lopussa sitten..Eipäs nyt olekaan meillä töitä tarjota, kiitos ja näkemiin. Muutaman kerran kusetuksen kokeneena voi se motivaatio olla aika hakusessa.

  9. 9

    Minttu Asikainen sanoo

    ”A2-Illasta voisi vielä mainita, että sielläkin toistui sama kuvio: montako työtöntä nuorta tai palkattomassa orjatyössä olevaa oli studiossa? ”

    Ainakin kuusi, yleisössä. Sehän ei toki tilannetta muuta, koska yleisölle ei tuossa konseptissa anneta puheaikaa. Ei siellä Sarasvuon tekopyhälle jauhannalle turhaan naurettu.

    • 9.1

      Alpo T. Punki sanoo

      Montakohan työtöntä työharjoittelijaa oli muuten studio henkilökunnassa? Erilaisia media-alan opiskelijoita vähän harjoittelemassa töidentekoa?

  10. 10

    adasd sanoo

    tiedän firman joka meni konkkaan kun ei tullutkaan tässä kuussa ilmaista työvoimaa kouluista… kusi kerrankin omaan niskaan !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *