Mitä yhteistä on opintolainalla ja ripulilääkkeellä?

Hesarissa oli mainio mielipidekirjoitus opintolainasta:

Pikemmin kuin velkaantumisen ”suosion” noususta kasvu kertoo siitä, että opiskelijan ainut sosiaaliturva – opintoraha ja asumislisä, yhteensä enintään 538 euroa kuukaudessa – ei mitenkään riitä kattamaan edes perustoimeentuloa.

Opiskelijoiden velkaantumisen kasvusta on täysin nurinkurista puhua ikään kuin opintolaina olisi jotenkin erityisen suosittu tai kannattavana pidetty tapa huolehtia välttämättömimmästä toimeentulosta. Esimerkiksi se, että opiskelijat käyttävät mielenterveyspalveluja jatkuvasti enemmän, ei johdu uupumuksen ja masennuksen suosion kasvusta.

Alkuperäinen uutinen olikin oudon mainosmainen ja erikoisesta kulmasta kirjoitettu. Opintolainan suosion kasvusta uutisoiminen on sama kuin uutisoisi ripulilääkkeen suosion kasvusta, kun maailmalla riehuu sairaalakuntoon vievä paskatauti.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    No ei varmaan ihme, jos opiskelijoiden suosiossa on ennemmin ilmainen raha kuin laina, joka pitää maksaa takaisin. Tuskin poikkeavat siinä useimmista muista ihmisistä. Mutta kai opiskelu voidaan nähdä investointina, jota varten voi lainaakin ottaa?

    • 1.1

      Olli Opiskelija sanoo

      Toki opiskelu on investointi. Se on kuitenkin yhtä lailla yhteiskunnan investointi jotta opiskelemaan lähtenyt henkilö: a) työllistyisi itselleen sopivampaan työhön, b) työllistyisi tuottavampaan työhön tai c) työllistyisi laisinkaan. Opiskelemassa oleva henkilö on AINA hyödyllisempi yhteiskunnalle kuin muilla lukemattomilla yhteiskunnan tukia kotona nostava henkilö.

      Tämä ei ole ihmisten eriarvoistamista, vaan fakta. Ihmiset jotka saavat opintotuesta poikkeavia tukia eivät ole yhtään sen vähempiarvoisia kuin muutkaan, mutta heidän taloudellinen panoksensa taikka odotettavissa oleva taloudellinen panostus on opiskelijaa heikompi. Opiskelijoiden pakottaminen lainan piiriin taas on ihmisten eriarvoistamista: opiskelijat eivät ole samanlaisen turvaverkon arvoisia kuin muut ihmiset. Ketään muuta, ei edes yrittäjiä joiden turvaverkko on hälyttävän heikko, ei pakoteta elämään lainarahalla. Sopii ajatella

    • 1.2

      M sanoo

      Jännä kuitenkin ettei yhteiskunta näe opiskelua sellaisena investointina yhteiseen tulevaisuuteen että siihen kannustettaisiin enemmän kuin vaikkapa päihteiden käyttöön (toimeentulotuki+kylkiäiset on merkittävästi suurempi kuin opintoraha+asumislisä).

  2. 3

    Vastavalmistunut sanoo

    Valmistuin kesäkuun vaihteessa yliopistosta ja edelleenkin kummastelen opintotukeen liittyvää valitusta. Itselleni jäi jokaisena tukikuuna säästöön rahaa opintorahasta ja asumislisästä (ei paljon, mutta jäi kuitenkin). Opintojen lopussa tein opintojani tukevaa työtä ja silloin oli tietenkin taloudellisesti helpompaa.

    Pitäisikö miettiä kulurakennetta tai vaikkapa sitä, voisiko muuttaa jonnekin, jossa on halvempaa asua jos kerran mistään ei voi enää säästää?

    • 3.2

      Olli Opiskelija sanoo

      Hienoa että toisenlaisiakin tarinoita on! Kivaa olisi tietysti tietää, missä olet tutkintosi suorittanut ja millä ihmeellä opintoraha+asumislisä-yhdistelmästä jää rahaa säästöön?

      Termit tutuksi: opintorahaa myönnetään bruttona n. 300€/kk (n.250€ netto), asumislisää 201,60€/kk. Itse opiskelen Turussa, jossa joka neljäs kaupungissa asuva on opiskelija ja yksiöt halvimmilla alueilla ovat n. 350€/kk. Tällöin ”ylimääräistä”, eli elämiseen käytettävää rahaa, jää noin 101,60€/kk. Keskivertokuukaudessa on 30 päivää, joten puhutaan 3,38€ päiväbudjetista. Opiskelijalounas maksaa 2,6€ ja tätäkään ei saa viikonloppuisin. Jos nyt kuitenkin oletettaisiin, että 2,6€ saa lounaan päivittäin, muuhun ruokailuun jää siis 0,78€/päivä. Ja tästä jää rahaa säästöön?

      Tähän vielä päälle se, että opiskelijoissa on nykyään enenevissä määrin myös perheellisiä. Kovin on vaikeaa elättää itseään 3,38€ päiväbudjetilla, saatika sitten lapsiaan. Tästä syystä jatkuvasti opiskelijat turvautuvat toimeentulotukeen, joka on kuitenkin tarkoitettu viimesijaiseksi, väliaikaiseksi tueksi.

      PS. jos haluatte mainita että opintotuen osana toimii laina (400€/kk), ei se sisälly termiin ”opintoraha ja asumislisä”

      • 3.2.1

        Vesa Linja-aho sanoo

        Lähinnä irvailin tuolle ”koska minä pystyn niin muutkin” -päättelylle. Itse olen elänyt yhden vuoden opintorahalla + asumislisällä – mitään herkkua se ei todellakaan ollut ja sen jälkeen menin töihin. Kaikilla aloilla/paikkakunnilla/elämäntilanteissa/pääkopalla tämä (opintojen ja työssäkäynnin yhdistäminen) ei ole edes mahdollista.

        Onhan roskiksia dyykaamalla ja kavereiden luona asumalla mahdollista elää vaikka kuinka pienellä budjetilla, mutta miksi pitäisi?

      • 3.2.2

        Hiss sanoo

        Älä käy siellä opiskelijaruokalassa. Tuolla 2,60€ lounaan hinnalla tekee vaikka mitä. Itse opiskellessani tein välillä sellaisen 4 litran pastasoossin, jota sitten pakasteltiin ja syötiin pikkuhiljaa pois. 28 annosta siitä sai, eli 4 viikon ruuat. hintaa tuli vajaa 50 senttiä per annos + pastat (pussista syö ainakin 6 kertaa, eli Lidlin hinnoilla siitä tulee joku 3-4 senttiä per pasta-annos).

        Eli tuosta lounas hintaan 50 senttiä. jos jää nälkä, syö toisen annoksen ja silti säästää yli puolet opiskelijalounaan hinnasta 🙂

        • 3.2.2.1

          Maria sanoo

          En lähtisi suosittelemaan opiskelijoille näinkin yksipuolista, joskin halpaa, ruokavaliota, kun opiskelijalle on tarjolla suhteellisen halpaan hintaan 2,6e hyvinkin monipuolinen, runsaasti salaattia, siemeniä, tummaa leipää sisältäviä erilaisia ruoka-annoksia arkisin, jolloin ruokavalioonsa voi lisätä myös suositeltavat kaksikertaaviikossa kala-ateriat lidlin kalapuikkojen sijaan. Tai ehkä opiskelijoiden, tulevaisuuden toivojen ja veromaksajien, ei tarvitse syödä terveellisesti, joten miksipä heille tähän mahdollisuutta rahallisesti suotaisiinkaan, vai?

          Vielä tuosta työnteosta opiskeluiden ohessa, hienoahan se on niille, jotka siihen kykenevät opiskeluiden ohessa. Riippunee täysin alasta, lääkiksessä opiskelevana en näe itselläni mahdollisuutta työntekoon opiskelun ollessa hyvinkin aikaavievää ja raskasta. Ja tiedän näin olevan myös monen muun osalla tilanne, kaikki eivät myöskään ole näitä luenjaopin-tyyppejä, vaan oppimisen eteen joutuu tekemään enemmän aikaavievää työtä. Mutta kyllä meistä tulee lopulta lääkäreitä, ansaistsisimme muidenkin opiskelijoiden ohella riittävän taloudellisen tuen.

          Ainiin ja pakko vielä kommentoida tähän ”muuttakaa muualle”-kommenttiin. Opiskelukaupunkihan usein määräytyy ihan yksinkertaisesti oppilaitoksen sijainnin perusteella. Vaikka kotikaupungissani Oulaisissa asuminen olisi minulle halvempaa, kulkeminen sieltä Ouluun olisi suhteellisen kallista. Oulussakin on asuminen voi olla halpaa, onhan täällä tarjolla jonkinverran soluasuntojakin. Yksiöt ovat pääsääntöisesti 350e lähtöhinnaltaan. Ongelmana onkin, että opiskelijoita on paaaljon enemmän, kuin on tarjolla halpoja asuntoja. Tämä ongelma kärjistyy erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tottahantoki kaikki asuisivat halvasti, jos se olisi mahdollista, tarpeeksi lähellä omaa opiskelukampusta ja asuntoja olisi yllinkyllin tarjolla.

          Kiitos vielä Vesalle blogistasi sekä aktiivisesta facebook-sivustasi!:)

          • 3.2.2.1.1

            Hiss sanoo

            Niin, tuossa en nyt tietenkään tarkoittanut, että sitä pastasoossia vedetään joka päivä 4vk putkeen, ja sitten pistetään uusi sammio tulille. Kun se kastike on vaikka kahden päivän annoksissa pakkasessa, sitä voi sitten aina silloin tällöin nostella sieltä jääkaappiin sulamaan.

            Väliaikoina voi tehdä vaikka jotain muuta. Possun ulkofilettä saa parhaimmillaan 5-6 euroa kilo, ja siitä kun reilun sadan gramman pihvejä leikkelee, niin se on reilusti alle euron pihvi. Sitten vähän vaikka röstiperunoita paistelee niin, kyllä on hyvät ruuat, ja vieläkin alle puolella opiskelijaruokalan hinnoista. Ja nämäkin pihvit säilyvät pakkasessa hyvin odottelemassa paistamista.

            Lohta saa joskus hyvin halvalla, tekee graavia tai uunissa ja taas maistuu. Silakat ei montaa euroa/kilo maksa, ja niitä perkaillessa saa ajankin mukavasti kulumaan. Keitot ovat myös halpoja, pistää kunnolla porkkanaa, pottuja, yms, ja hiukan lihaa proteiinia tuomaan, ja taas on silkkaa säästöä elämä.

            Torilta kun käy hakemassas neljän aikoihin vihanneksia, niin taas lähtee halvalla. Parhaimmillaan olen saanut melkein kolme kiloa mandariineja eurolla. Ei välttämättä saa joka päivä just sitä omaa lempparia, mutta jotain nyt kuitenkin. Eivätkä ne nyt kaupassakaan ihan hirveän kalliita ole, kun pitäytyy kauden vihanneksissa.

            Leipäpuolelta voi lähteä miettimään vaikka sellaista perus Reissumiespakettia, maksaa alle 30 senttiä. Ei tule leivälle hintaa. Jos hiilarit kiinnostaa, niin jotain paahtoleipää/ranskanleipää irtoaa reilusti alle 3€/kilo. Kurkusta saa monen leivän päälle siivuja, ja loput voi käyttää salaattiin. Kaupan omien merkkien meetwurstit ovat halpaa tavaraa, yksi 5 euron pötkö voi riittää lähemmäs kuukauden.

            Opiskelijaruoka ei itseäni juurikaan inspiroinut. Halpoja raaka-aineita, ja pakastevalmisteita lämmitettynä. Joko ne ruoat lilluvat rasvassa tai vedessä (Sodexon lihamakaronilaatikko/keitto on kyllä ihan parasta, pelkkää pastaa vuoka täynnä. Pari lihanpalaa voit saada jos käy hyvä tuuri.) Sama kuiva jäävuorisalaatti-raastepöytä se siellä odotti joka päivä. Välillä mietin, että mistä tästäkin maksaa, kotona saa parempaa halvemmalla. No en siellä nyt niin kauhean kauan jaksanut ainakaan yksin käydä. Ehkä se on niin, että kun tiettyjä ruokia saa siellä Amica/Sodexo ravintoloissa vetää niin paljon kuin lautaselle mahtuu, niin ei sitten tarvitse taas päivään syödäkään.

            Mitä toimeentuloon tulee, itseäni hieman harmitti, että sain vähemmän rahaa opintopisteitä vastaan, kun sossun rahoilla elävät saavat vastikkeetta kotona. Tähän voisi ottaa vähän tasapuolisuutta. Joko opiskelijoille enempi, tai toimeentulotukea vähempi. Mutta niillä mennään, mitä saadaan. Turha sitä on itkeä, ei siitä miksikään muutu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *