Miksi käännöstoimistoja dissataan?

Päivän Hesarissa oli jälleen hyvä mielipidekirjoitus, tällä kertaa Suomen käännöstoimistojen liiton puheenjohtajalta. Sitaatti:

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajan, professori Roope Uusitalon mukaan neuvoston resurssit eivät riitä kääntämään raporttia itse eikä raporttia kannata käännättää käännöstoimistossa, sillä talousteksti vaatii erityistä asiantuntemusta.

Kommentti kuvastaa melko yleistä ylimielisyyttä käännöstoimistojen työtä ja käännöstiedettä kohtaan, jota ei sentään olisi yliopiston professorilta odottanut.

Olen törmännyt tällaiseen asenteeseen muutamia kertoja ennenkin. Todellisuudessa käännöstoimistot (ja freelance-kääntäjät) ovat todella osaava ja hyödyllinen ammattiryhmä. Lisäksi – ainakin tavanomaisien kielien tapauksessa – ala on melko kilpailtu, joten kääntämisen hinnat ovat kohtuullisia. Itse joskus olen joutunut kääntämään lyhyitä (muutaman kymmenen lauseen pituisia – niin lyhyitä ettei vielä kannata ulkoistaa) asiatekstejä, ja se on yllättävän aikaa vievää puuhaa, kun joka lauseen kohdalla joutuu käymään läpi ajatuskulun ”tiedän mitä tässä sanotaan mutta kuinka sanon sen sujuvasti suomeksi”. Ammattikääntäjälle tämä on rutiinia ja sujuva sanamuoto tulee selkäytimestä.

Haluaisin lisätä mielipidekirjoitukseen vielä yhden näkökulman: ammattikääntäjä osaa myös käyttää asiantuntija-apua jos teksti on kapean erikoisalan tekstiä. Itse olen useamman kerran oikolukenut ammattikääntäjän tekstin, toimeksiannolla ”katsotko että tässä on sähkötekniset faktat kunnossa”. Yleensä ovat olleet, ja korjaukset ovat luokkaa ”suomessa käytetään mieluummin tätä termiä” tai ”tässä on ymmärretty asia hiukan väärin”. Tällaisia korjauksia tulee ehkä yksi tai kaksi kymmentä sivua kohti. Toimintatapa on paljon kustannustehokkaampi (= aikaa kuluu vähemmän) ja lopputulos laadukkaampi ja sujuvampi, kuin jos sähköalan ammattilainen laitettaisiin kääntämään teksti.

Olen myös ollut kouluttamassa sähkötekniikkaa eräässä suuressa suomalaisessa käännöstoimistossa, joka oli saanut toimeksiannon sähköteknisten tekstien kääntämisestä. Sähköalasta ja kääntämisestä tuli mieleen eräs klassikkomielipidekirjoitus kymmenen vuoden takaa – naureskelin sille jo silloin. Siteeraan kirjoituksen kokonaisuudessaan tähän, koska noin vanhaan arkistotekstiin ei ole mahdollista linkittää:

Ammattikääntäjä tarkistaa tekstinsä (HS Mielipide 29.12.2004)

Omituisia ratoja näyttävät kulkevan viestipäällikkö Jyrki Ojalan ajatukset, kun hän selittelee Varsinais-Suomen hätäkeskuksen osoitekömmähdystä (HS 21.12.). Ruotsinkielinen media oli kutsuttu iltapäiväkahville väärään osoitteeseen , kun Puistokatu olikin käännetty suoraan Trädgårdsgataniksi, vaikka oikea osoite olisi ollut Allegatan. Syyksi Ojala arvelee, että kutsu on tehty käännöstoimistossa ja kadunnimen oikea kieliasu on jäänyt tarkistamatta.

Tämä on hämmästyttävää ajatuksenjuoksua, sillä tällaisten asioiden tarkistaminen on ammattikääntäjille itsestäänselvää rutiinia.

Sama kuin järkeilisi, että talo syttyi oikosulusta palamaan, koska sähkötyöt oli varmaankin teetetty sähköalan ammattiliikkeessä.

Vaikka käännöstoimistokin voi toki tehdä virheitä, luontevampi ensireaktio olisi, että ehkei työtä ole ymmärretty teettää käännöstoimistossa, vaan sillä kuuluisalla ”konttorihenkilöllä, joka puhuu kuutta kieltä sujuvasti”.

Maarit Satukangas-Pohjola
käännöstieteen maisteri
Lahti

Sitä en ole vielä keksinyt, mistä tällainen käännöstoimistojen ja kääntäjien dissaaminen johtuu. Se, että ”osaa jotain vähän” on eri asia kuin osata jotain ammattimaisesti. Pelkkä ajokortin suorittaminen ei tarkoita että osaa ajaa yhtä etevästi kuin kokenut taksikuski, ja kännykkäkameran omistaminen ei tee sinusta ammattivalokuvaajaa. Tietenkin jossain tapauksessa voi olla järkevää ajaa itse, räpsäistä kuva kännykkäkameralla tai kääntää lyhyt tekstinpätkä itse. Toisen ammattitaidon väheksymistä tällaisilla yksittäistapauksilla ei voi perustella.

Ehkä dissaaminen johtuu siitä, että toisen työn sisältöä ei hahmoteta. Käännöstekstin lukija näkee vain lopputuloksen, ei sitä vaivaa, joka sujuvan tekstin tuottamiseksi tarvitaan.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Perusongelma on tietysti se, että Suomessa työn teettäminen kaikkine veroineen ja sivukuluineen on niin kallista. Siksi teetetään homma mieluummin sillä konttoristilla, jonka palkka juoksee joka tapauksessa, jos sellainen firmassa vielä työssä on.

    • 1.1

      sanoo

      Ei se sen kalliimpaa ole Suomessa kuin muuallakaan Euroopassa. Enemmän on kyse siitä, että kääntäjien työtä ei täällä arvosteta. Se on outoa, koska Suomi on pieni kielialue, jossa asiantuntevaa kääntämistä todella tarvitaan. Kääntäjien arvostus lähtisi nousuun, jos he lopettaisivat työnsä tekemisen polkuhinnalla, ja päättäisivät olla tekemättä töitä freelancereina ja yksityisyrittäjinä. Firmoissa pitäisi olla enemmän kääntäjiä palkkasuhteessa.

  2. 2

    Max Lange sanoo

    Kiitoksia Vesa hyvästä puheenvuorosta. Seitsemän vuoden käännöstieteen opiskelijan kokemuksella voin sanoa, että kääntäjien ammattitaidon aliarvioiminen on valitettavan arkipäivää. Kääntäjän erikoisalojen ammattitaitoon ei lähtökohtaisesti luoteta ja häntä luullaan pahimmillaan käveleväksi sanakirjaksi. Hienoa, että kääntäjiä arvostetaan myös muualla.

  3. 3

    Lusmu sanoo

    Ei tuokaan logiikka oikein toimi, Niko L. Useimmat kääntäjät tekevät töitä toiminimellä tai ne tehdään toimiston välityksellä, jolloin toimeksiannon hintaan tulee alv., mutta senhän firmat voivat vähentää verotuksessa. Ne sivukulut maksavat kääntäjät itse tai käännöstoimistot, jotka maksavat palkan kääntäjälle. Luonnollisesti kääntäjä yrittää leipoa nämä kulut hintaan, mutta koska ala on niin rankasti kilpailtu ja täynnä ihmisiä, jotka eivät ole aina huomioineet näitä kuluja laskutuksessaan, niin hinnat ovat todella huokeita.

  4. 4

    Mikko R. sanoo

    En tiedä kuinka vahvasti elokuvia ja tv-sarjoja kääntävät liittyvät näihin varsinaisiin asiatekstien käännöstoimistoihin, mutta varsinkin tv-sarjoissa näkee lähes päivittäin virheellisiä käännöksiä. Asioita on ymmärretty väärin, kääntäjällä ei ole erityissanasto hallussa jne. Itse katson paljon autojen tekniikkaan liittyviä tv-sarjoja ja osaan hyvin sen sanaston sekä suomeksi että englanniksi, joten näiden havaintojen tekeminen käy helposti. Aika usein kääntäjä on yrittänyt kääntää sanan kirjaimellisesti suomeksi koska ei ole tiennyt, tai vaivautunut ottamaan selvää, mikä oikea käännös olisi.

    • 4.1

      Laura Rautava sanoo

      Av-kääntämiseen taas liittyy näiden yleisten käännöshaasteiden lisäksi myös omat haasteensa, joista suurimpiin kuuluu alan kehno tilanne. Viime vuonna sentään saatiin viimein av-käännösalalle yleinen kääntäjien ja käännöstoimistojen välinen työehtosopimus; tätä ennen palkat ja työolot ovat kilpailun vuoksi jatkuvasti laskeneet tasolle, jossa työllä ei enää elätä itseään. Kyse ei myöskään ole pelkästään rahasta vaan siitä, että työtahti on niin hirvittävän nopea, ettei huolellisuudelle jää sijaa. Omia haasteitaan luovat myös tilan ja ajan rajallisuus itse tekstitettävissä ohjelmissa sekä se, että toisinaan kääntäjä ei edes saa nähdä kääntämäänsä ohjelmaa tai elokuvaa (tässä yksi aika äärimmäinen, viimeaikainen esimerkki).

      Huonoissa työolosuhteissa ja huonolla palkalla ei yksinkertaisesti ole kannattavaa käyttää aikaa laadun viilaamiseen. On suoraan sanottuna perseestä, että av-käännösten huonosta laadusta syytetään kääntäjiä, kun vika on (useimmiten) niissä, jotka sanelevat työn ehdot. Mutta siltähän se tietysti päällepäin vaikuttaa, ettei kääntäjä ole osannut tai vaivautunut tekemään hommiaan.

    • 4.2

      Hanna sanoo

      Siellä juuri ammattikääntäjistä säästetään kun luullaan että serkunpoika osaa – ja sen juurikin sitten lopputuloksesta huomaa!

  5. 5

    Vesa Piittinen sanoo

    Saman tason dissausta huomaa myös jos kääntää ihan vain huvikseen yhtään mitään suomenkielelle. Näin aikoinaan vaivan aloittaa Civilization V:n suomentamisen ja yksi ensimmäisistä kommenteista oli, että ihan turhaa työtä kun kyllähän suomalaiset pelaavat pelit englanniksi ja osaa niin maan pirun hyvin englantia.

    Huono puoli tämmöisessä harrasteprojektissa on se, että kun ei ole käännösalan ammattilainen eikä ole työkaluja, niin suomentaminen on todella hidasta. Tämä lienee myös yksi asia, jota ei oteta huomioon: ammattikääntäjillä on työtä merkittävästi nopeuttavia työkaluja sen ammattiosaamisen lisäksi, jolloin voi keskittyä paremmin niihin todellisiin ongelmakohtiin kääntämisessä.

    • 6.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      Kyllä kirjoittaisi, jos alkuperäisteksti olisi samaa tyylilajia ;-).

    • 6.2

      Max Lange sanoo

      Kääntäjä Vesan sanoin voisi käyttää termiä ”dissata”, mutta hän olisi samalla tietoinen siitä, että verbi ”dissata” on anglismi. Jos se sopii tekstin tyylilajiin, kääntäjä voi tarvittaessa säilyttää puhekielisyyksiä tai slangisanoja käännöksessään. Vaihtoehtoisesti kääntäjä etsii suomalaisen vastineen sanalle, kuten ”halveksia” tai ”pilkata”.

  6. 7

    Tuija S sanoo

    Mikko R, olet siis törmännyt huonoihin tekstityksiin. Huonot tekstitykset ovat seurausta alalla vallinneesta työtaistelusta, jossa av-kääntäjät yrittivät saada arvostusta ja kohtuullisia työoloja ja palkkaa ja eivät tehneet käännöksiä muutamalle isommalle tekstityksiä tekevälle firmalle. Aina kuitenkin löytyy tekijöitä, vaikkei ammattilaiset niitä tekisikään ja surullisena on saatu huomata, millaista kuraa tekstitykset nykyään on. Liian vähän aikaa kääntää, ei asiantuntemusta, ei kunnollista palkkausta. Tekisitkö itse priimaa jälkeä näissä olosuhteissa? Suosittelen jättämään palautetta aina kun törmää huonoihin tekstityksiin, todennäköisesti ne on tehnyt joku harrastelija.

  7. 8

    Kati sanoo

    Osalla asiakkaita on käännöstoimistoista ja halpiskääntäjistä karmeita kokemuksia. Olen itse ollut se, joka on pyydetty apuun, kun asiakkaat ovat käärmeissään ja se ”jokin” vialla ollut asia on pitänyt saada hoidettua – siis käännettyä.
    Osa käännöstoimistoista on mahdottomia työnantajia. Olen saanut eteeni sellaisia sopimuksia, joihin en koskaan laittaisi nimeä alle. Yhteen tosi huonoon kerran laiton, jonka jälkeen minulle ”ilmoitettiin”, että taksani on liian korkea, mutta jos voisin suostua pienempään… Vastasin, että taksani on se, jonka ilmoitin. Kerran minua lähestyttiinkin, oli hätätapaus ja passista tarvittiin vuorokaudessa auktorisoitu käännös. Olisin ottanut skannin vastaan ja kääntänyt samana päivänä, mutta viimeistään luovuttaessani käännöstä, minun olisi pitänyt -auktorisoidun kääntäjän valani mukaan -nähdä alkuperäinen asiakirja. Ei onnistu,ei ehdi ”mutta mehän katsotaan se täällä” oli soittajan ratkaisu asiaan. Sanoin, että voivat palata, kun kertovat ajan ja paikan, minne tulen tarkistamaan passia ja luovutan leimatun käännöksen. Taisivat löytää vähemmän nipon ja heihin enemmän luottavan kääntäjän, kun ei sen koommin (onneksi) ole kuulunut mitään. Ihmisillä, jotka näiden kanssa suhaavat enemmän, on paljon raflaavampiakin tarinoita kerrottavana. Tolkun ihminen, joka osaa ammattinsa ja arvostaa sitä, pyrkii pois näistä hulluista kuvioista. Ihan kulmat oikoen, samasta on kyse tv-käännöksissä. En diplomaattisesti sano, että siellä on huonoja kääntäjiä, sillä kuka meistä tekee tunnin työn puolessa tunnissa hyvin. Tiedän kuitenkin monta hyvää kääntäjää, joka niihin hommiin eivät ulkoistamisrumban jälkeen koskisi pitkällä tikullakaan.
    Mielestäni paras nyrkkisääntö asiakkaalle on valita kääntäjä, joka toimii osakkaana muiden kääntäjien kanssa yrityksessä tai osuuskunnassa. Yksityisyrittäjänäkin toimiva kääntäjä käy tietenkin hyvin. Pääasia, että kääntäjän nimi ja referenssit ovat tiedossa, eikä hommaa tyssää siihen, että kääntäjän kanssa kommunikoidaan vain koordinaattorin välityksellä. Lisäksi, kun kääntäjä omistaa bisneksensä, säästää kuluissa, kun kukaan ei ole vetämässä välistä.

  8. 10

    Joel Takala sanoo

    Kati sanoo: ”Mielestäni paras nyrkkisääntö asiakkaalle on valita kääntäjä, joka toimii osakkaana muiden kääntäjien kanssa yrityksessä tai osuuskunnassa. Yksityisyrittäjänäkin toimiva kääntäjä käy tietenkin hyvin. Pääasia, että kääntäjän nimi ja referenssit ovat tiedossa, eikä hommaa tyssää siihen, että kääntäjän kanssa kommunikoidaan vain koordinaattorin välityksellä. Lisäksi, kun kääntäjä omistaa bisneksensä, säästää kuluissa, kun kukaan ei ole vetämässä välistä.”

    Tähän on olemassa ratkaisu. Sivusto Baabelia.fi toimii juuri niin kuin Kati esittää. Se mahdollistaa asiakkaan ja kääntäjän välisen asioimisen ilman välikäsiä, kääntäjän nimi ja referenssit ovat asiakkaan nähtävissä, jne.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *