Miksi 27 €/h oli ”paska palkka” – asiaa yrittäjän/freelancerin työn hinnoittelusta

Blogisti Alaston kriitikko varoitti amk-oppilaitoksista talvisessa bloggauksessaan:

Esimerkiksi Lahdessa sain paskapalkkaa raskaasta tutoroinnista (jokainen opettanut tietää, että jos viettää täyden päivän useamman nuoren taiteilijanalun kanssa intensiivisen tunnin keskustellen ja varsinkin aidosti läsnä ollen, niin sitä päivän loputtua vain romahtaa tylsän vierashuoneen sänkyyn eikä lähde kylille kapakkaan riekkumaan), 23,00/tunti [Korjaus, muistinkin eilen väärin – se oli 27.00/tunti]

Tästä heräsi hiukan somekeskustelua joulukuussa, moni ihmetteli miten muka noin iso tuntipalkka voi olla jonkun mielestä paska (ja myöhemmin kirjoituksessa mainittu 70 euron tuntipalkkakin oli vain säällinen). Joulukuussa oli vähän kiire, joten asia jäi ja palasi mieleen nyt vasta.

Asia lyhyesti: 70 euron tuntipalkka on todella suuri jos sitä saa kokopäiväduunissa 160 tuntia kuukaudessa. Tällöin tienaa tuntuvasti, 11200 euroa kuukaudessa. Mutta jos on freelancer, on käytännössä mahdotonta täytellä kalenteriin 160 tuntia kuukaudessa tällaista työtä (tai itse asiassa enemmän, koska lomapalkka jää saamatta kesällä).

Sama pidemmin: lasketaan esimerkinomaisesti, paljonko matematiikanopettajan pitää laskuttaa yksityistunneista, jotta hän tienaa yhtä paljon kuin työsuhteessa.

Jaana on 24-vuotias ja juuri valmistunut Helsingin yliopistosta matematiikan ja fysiikan aineenopettajaksi. Loppuvaiheen opiskelijana hän on opettanut muutaman yhden kurssin lukukaudessa rakennusinsinööriopiskelijoille matematiikkaa, opiskelijat ovat kehuneet häntä käytäväpuheissa ja koulutuspäällikkö päättää ottaa hänet kokopäiväiseksi tuntiopettajaksi. Työehtosopimuksen mukaan Jaana saa kuukausipalkkaa 4356,83 euroa, koska hänellä ei ole vielä työkokemusta joka oikeuttaisi ikälisiin eli viralliselta nimeltään vuosisidonnaiseen lisään. Opettajilla on 1600 tunnin vuosityöaika (eikä erillisiä lomarahoja), joten tuntipalkaksi on helppo laskea 12*4356,83/1600=32,68 euroa. Vuodessa bruttopalkkaa heruu 12*4356,83=52281,96.

Jaana on kuitenkin parikymppisestä asti haaveillut yrittäjyydestä. Hän onkin opiskeluaikana antanut matematiikan yksityistunteja lukiolaisille satunnaisesti – ja pimeästi. Nyt hän rupeaa pohtimaan, voisiko sillä elättää itsensä. Lasketaan, paljonko hänen pitää veloittaa matikantunneistaan, että hän saa saman tulotason kuin työsuhteessa.

Työpaikka tarjosi luokkatilat opetukseen, yrittäjänä hän joutuu hankkimaan tilan itse. Kiva työhuone löytyykin 300 euron kuukausivuokralla. Lisäksi hän joutuu ottamaan YEL-vakuutuksen, joka 52281,96 vuosityötuloilla tekee 9539 euroa vuodessa*. Oletetaan, että kaikenlaisia säläkuluja, jotka normaalisti maksaa työnantaja, tulee 3000 euron edestä vuodessa (tietokoneet, kännykkä, kännykkälaskut, lääkärikäynnit jne.).

Sitten tulee laskelman jännä vaihe: työsuhteessa työnantaja huolehtii, että tekemistä on. Yrittäjä joutuu itse täyttämään kalenterinsa. Lasketaan ensin utopistisesti, että Jaana saa heti myytyä asiakkaille 1000 lähiopetustuntia vuodessa (ja loppu 600 tuntia menee markkinointiin, tuntien valmistelemiseen ja yleiseen säätämiseen). Jotta Jaanalle jäisi verotettavaa tuloa sama 52281,96 euroa, hänellä tulee olla liikevaihtoa 52281,96+12*300+3000+9539=68420,96. Tähän päälle tulee vielä arvonlisävero 24 %, eli alvillinen liikevaihto (= se, mitä matikantunnin ostaja latoo pöytään) pitää olla 68420,96*1,24=84841,99 euroa. Kun tämä jaetaan tuhannella tunnilla, saadaan matikantunnin hinnaksi 84,84 euroa.

Kuinka moni on valmis maksamaan tuollaista tuntihintaa matikantunneista? Ei kovin moni. Markkinahinta pyörii 60-70 € haarukassa, esimerkiksi Tutorhouselta saa opetusta hintaan 515 € kk, sisältäen 8 oppituntia, eli tuntihinnaksi tulee 64,38 euroa. Jos Jaana haluaa säilyttää ansiotasonsa, hän voi joko (ainakin):

  • yrittää mahduttaa lisää tunteja kalenteriinsa
  • yrittää tuotteistaa palveluaan, esimerkiksi 3 oppilasta pienryhmässä, joista jokainen maksaa 30 euroa tunti, tuo lisää asiakkaita alentuneen hinnan merkeissä ja parhaassa tapauksessa oppilaat sparraavat toisiaan jolloin opetuksen laatukin paranee.

Summa summarum: ”suurtuotannon skaalaedut” pätevät myös duunin tekemiseen. Kun työnantaja tarjoaa 1600 tuntia työtä vuodessa, työn hinta laskee.

Tilanne muuttuu kalliimpaan suuntaan, jos työssä tarvitaan kalliita työkaluja ja pakettiautoa niiden kuskaamiseen – ja työn suorittaja joutuu matkustamaan työn suorituspaikalle. Se, että sähköasentaja veloittaa pistorasian vaihdosta 80 euroa, ei tarkoita, että sähköasentaja tienaa 5 minuutissa 80 euroa 960 euron ”tuntipalkalla”.

Esimerkit on laskettu opetusalalta, koska tunnen alan työehtosopimukset ja palkat – ja harjoittanut vuodesta 2004 harrasteluontoista yrittäjyyttä toiminimellä – juurikin esimerkiksi matematiikan tunteja antaen.

* Tässä on huomioitu aloittavan yrittäjän alennus. Kolmen vuoden päästä maksu on 12229 €/vuosi. Yrittäjä voi toki alivakuuttaa itsensä, mutta tässä ei tehty niin koska halutaan vertailukelpoinen laskelma.

Kommentit
  1. 1

    Elina Seye sanoo

    Mistä ihmeen kohdasta löysit noin huikean lähtöpalkan (kuukausipalkan) vastavalmistuneelle opettajalle? Kirjoituksen pointti ei toki muutu miksikään, pisti vaan silmään, että opettajien palkkataso ei taida olla ihan tuota luokkaa… Oppilaitoksissakin kyllä menee niin, että satunnaisen/osa-aikaisen opetuksen tuntipalkka on suhteessa selkeästi suurempi kuin täysipäiväisen opettajan kuukausipalkka tuntia kohden, koska tuntipalkassa huomioidaan myös opetuksen valmisteluun kuluvat tunnit. Samasta syystä ohjauksesta maksetaan usein selvästi vähemmän kuin varsinaisesta opetuksesta, koska ohjaus ei (yleensä) vaadi yhtä paljon ennakkovalmistautumista. Kaikesta huolimatta 27 eur/tunti on kyllä amk-tason ohjauksesta vähänlaisesti.

      • 1.1.1

        Elina Seye sanoo

        Kerrotko tarkemmat koordinaatit, en löytänyt millään, vaikka sitä selasin… oppilaitosten rehtorienkin lähtöpalkka on linkitetyn sopimuksen perusteella alle 4000 eur/kk. Haluan heti töihin amk:iin, jos siellä pääsee suoraan yli neljän tonnin kk-tuloihin! Yli 10 vuotta on työkokemusta eri yliopistoista, maisterina, ja parhaimmillaankin palkka on ollut hiukan yli 3000 eur/kk.

        • 1.1.1.1

          Vesa Linja-aho sanoo

          Tessin sivu 68, tekniikan alan saatavuuslisän kanssa (se on 23,9 %) päästään yli neljän tonnin.

  2. 2

    Petri Niemi sanoo

    Mistä tuo huikea alkupalkka tulee tuon esimerkin matematiikanopettajalle? Ammattikorkeakoulussa se näyttäisi olevan alle 3500, perusopetuksessa ja toisella asteella paljon vähemmän. Joltain riviltä se varmasti on poimittu, mutta mistä?

    • 2.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      Sivulta 68 — Jaana opettaa rakennusinsinööriopiskelijoita joten alkupalkkaan tulee 23,9 % saatavuuslisä.

      • 2.1.1

        Petri Niemi sanoo

        Mutta tuolla sivulla sanotaan, että se koskee tekniikan alan opettajia, joiden tehtäviin kuuluu pääosin ammattiopintojen järjestäminen. Käsittäisin, että tuo koskee nimenomaan insinööritieteiden opettajia. Tekniikan tohtoreita ja diplomi-insinöörejä kun on vaikea saada tavallisilla opettajan palkoilla opetusalalle houkuteltua.

        Insinööriopiskelijoille matematiikkaa opettamalla tuo maisteri Jaana joutuisi luullakseni tyytymään siihen tavalliseen alkupalkkaan, joka on vajaa 3500. Hankala olisi perustella saatavuuslisää, kun mitään siihen viittaavaa ei muillakaan koulutusaloilla tarvitse maksaa tavallisille matematiikanopettajille. Insinöörien opettamien kun ei ole matemaatikolle yhtään sen epämukavampaa, kuin muidenkaan AMK-opiskelijoiden.

        (Ei sillä, että freelancerina tuonkaan tulotason voisi helposti voittaa, jos varsinaiseen aiheeseen palataan. Pieninä palasina leipä jne.)

        • 2.1.1.1

          Vesa Linja-aho sanoo

          ”Insinööriopiskelijoille matematiikkaa opettamalla tuo maisteri Jaana joutuisi luullakseni tyytymään siihen tavalliseen alkupalkkaan, joka on vajaa 3500.”

          Ei pidä paikkaansa, raksainssiopiskelijoiden matikanope saa tuon 4300 € ja risat. Tämä on varma tieto, ja pohjautuu mm. omaan työni koulutusvastaavana amk:ssa.

          Laitetaan vielä lähdekin, kun kerran skeptikoksi itseäni tituleeraan:

          http://www.avainta.fi/sites/avainta.fi/files/avainta-amk-opas-2016.pdf

          ”5.3.3 Tekniikan alan saatavuuslisä
          Sopimuspuolet ovat keskitetysti sopineet tekniikan alan opettajien saatavuuslisän määräytymisestä. Ammattikorkeakouluja koskevan osion 8 §:n 2 kohdan mukainen saatavuuslisä lasketaan tekniikan alan opettajalle, jos hänen tehtäviinsä kuuluu pääosin järjestää ammattiopintoja. Ammattiopintoihin luetaan lisäksi tekniikan matematiikka, fysiikka ja kemia, joihin näiden aineiden laajempi ja syvällisempi opetus tekniikan ammatillisen opetuksen viitekehyksessä perustuu.
          Saatavuuslisä on euromääräinen, ja se lasketaan yliopettajan tai lehtorin vähimmäispalkasta kertomal- la se sopimusmääräyksen mukaisella kertoimella.
          Osa-aikaisilla ja epäpätevillä saatavuuslisä lasketaan vähimmäisosapalkasta ja/tai epäpätevyysalen- nuksella alennetusta vähimmäispalkasta.
          Saatavuuslisää ei enää makseta, jos opettaja siirtyy hoitamaan toisia tehtäviä, joissa hän ei enää järjestä pääosin tekniikan alan ammattiopintoja tai opeta pääosin tekniikan alan matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa.”

          • 2.1.1.1.1

            Petri Niemi sanoo

            Okei. Kiva tietää tämäkin. Kuulosti ensin liian hyvältä ollakseen totta, mutta näköjään asia on ammattikorkeassa inssipuolella oikeastaan juuri niin kuin pitääkin. Niillä muilla aloilla ehkä vähän heikommin…

  3. 3

    Freelancer osuuskunnassa sanoo

    Freelancer on pääsääntöisesti yksityisyrittäjä, eli 27.00 e summasta vähennetään verot ym. kulut.

    Jos freelancen laskuttaa työnsä esim. osuuskunnan kautta, voi tosta olla kulut esim.

    27.00
    – 5,23 alv 24%
    21,77
    – 2,18 osuuskunnan palkkio mm. kirjanpito, kaikki työnantaja velvoitteet yms.
    19,59
    – 5,13 sos maksut yms.
    14,46 bruttopalkka, josta verokortin mukainen vero.

    Ja riippuu siitä, moneltako tunnilta kyseinen palkka maksetaan. Useimmiten freelancer ei tee kokopäiväistä työtä.
    Eli jos esim 2 tuntia päivässä, jää päiväpalkaksi 28,92 e – verokortin mukainen vero.

    Ja jos laskutettavia tunteja on ne maagiset 8 tuntia/päivä, bruttopalkaksi jää 115,68. Yleensä mahdollisia ylityötunteja ei yrittäjä voi laskuttaa.

  4. 4

    Harri sanoo

    Toisaalta yrittäjänä Jaana opettaa pääasiassa lukion matikkaa, joten ehkä tulotasoa voisi verrata mielummin lukion open palkkaan kuin korkeakoulun palkkaukseen.

    • 4.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      Olet oikeassa: en vain tunne lukio-open palkkauskiemuroita niin pitäydyin tutussa TES:ssä. Lukion matikanopen palkka on tilastokeskuksen mukaan 4000 € pinnassa, mutta en tiedä johtuuko ero peruspalkkaan lisätunneista vai mistä.

      • 4.1.1

        Petri Niemi sanoo

        Paljolti juuri niistä johtuu. Oppituntien (ja muiden viikkotunneissa laskettavien tehtävien) yhteismäärä menee yleensä peruskoulun ja lukion lehtoreilla yli opetusvelvollisuuden. (Ylitunnit eivät kuitenkaan ole ns. ylityötä, joten ne tulevat työnantajalle jopa halvemmaksi kuin ”tavalliset” tunnit.) Lisäksi vuosisidonnainen palkanlisä on merkittävä lisä keskiarvopalkkaan varsinkin lukiossa, jossa opettajien vaihtuvuus on kovin pientä, ja työurat keskimäärin pitkällä.

        Eli tosiaan jos Jaana pääsisi lukioon kokoaikaisesti opettamaan, niin pitäisi tietää vielä, saako hän monta ylituntia. Aloittavalle opettajalle vaatisi kuitenkin suurta määrää ylitunteja, että saisi lukion lehtorin keskipalkkaa, sillä siihen keskimääräiseen palkkaan kuuluu niitä vuosisidonnaisia korotuksia.

  5. 5

    friikkuope, työkkärin armosta. sanoo

    Joo.. ja yleensähän tää 30-35 € tunti on siis luentopalkkio. Huom. Ei sisällä valmisteluun, ohjaamiseen tai arviointiin käytettyä aikaa. Joskus voi jakaa kahdella, toisinaan viidellä ton niin tulee oikea ”tuntiliksa”. Tuntiopettajalle ei läheskään aina anneta samaa resurssia samaan työhön kuin lehtoreille. Freelancerina on kyl saanu nähdä varsin erilaisia, jännittäviäkin, käytänteitä ammatillisen koulutuksen parissa. Kiinnostavaa ja itsenäistä duunia nuorten parissa, voi tehdä opiskelijoiden kanssa siistejä juttuja ja kehittää, jos haluaa.. Siis jossei kukaan tuu inisemään että on sovittu ikuisista luento- ja tenttihelveteistä jossain tiimissä x, koska ”näin on aina tehty ja tätäkin lomaketta on aina käytetty” (true story) 😀 Hyviä kokemuksia ja tarinoita ainakin on kertyny.

  6. 6

    JanneK sanoo

    Juu,

    Erittäin hyvä juttu mutta itsekin olen opettanut 20 vuotta sekä yliopistossa että AMK:ssa että kaikilla mahdollisilla opetusasteissa enkä ole yltänyt neljän tonnin kuukausipalkalle kuin muutaman kerran nyt kun on täydet ikälisät. Eli aika poikkeuksellinen on tuo Jaanan onnekas tilanne.

  7. 7

    JanneK sanoo

    Ai niin se piti sanomani että teen kyllä siinä normi työn ohessa esim.kesäisin sivutöitä ja niistä laskutan 20-50e tunnilta, lyhyistä enemmän ja jos pidempi vaikka viikon homma niin vähemmän. Siinäkin määrä alentaa hintaa hyvin.

  8. 8

    sanoo

    Koulutusalalla näytetään tienattavan melkoisesti. Kun kaikki raha tulee yksityisen puolen palkansaajien taskusta, ei ole ihme, että kansa haluaa leikata koulutuksesta. Muutkin kuin persut!

    • 8.2

      JanneK sanoo

      Perus putkimies tienaa elämänsä aikana paljon enemmän kuin opettaja yleensä. Siksi ne opettajat, kuten minäkin, tehdään paljon sivutöitä.

  9. 9

    Sisko sanoo

    Kun halusin kunnon englannin opetusta, maksoin 100€/h. Ja koska opettaja oli aivan timantti, se oli paras sijoitukseni ikinä (ja revin sen rahan aika pienestä palkastani). Valitettavasti osa palkkiosta meni hänet palkanneelle firmalle. Maksaisin saman mielelläni kokonaan hänelle. (Mutta näillä hinnoilla laadun täytyy olla priimaa.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *