Lähteiden tivaaja – aikavaras vetelys vai vilpitön kyselijä?

Vanhaan rokotehuuhaan vastaiseen blogikirjoitukseeni, joka lähti kiertämään netissä (kiitos rokote”kriitikolle” annetun ruutuajan), tuli seuraava kommentti:

Kerropas Vesa lähde näille kahdelle väitteellesi: ”Jotta rokotesuoja olisi kattava, tulee vähintään 90 % populaatiosta olla rokotettu. Joidenkin rokotteiden kattavuus lähentelee tätä haamurajaa.”

Jos tarina aloitetaan tämän luokan väittellä ilman perusteluja tai lähteitä, on koko kirjoitus tulkittavissa samantasoiseksi hölynpölyksi.

Ehkä sun olisi vain parempi pysyä sähkötekniikassa, jossa olet oikeasti hyvä ja arvostettu.

No ensinnäkin on kiva kuulla että olen hyvä ja arvostettu sähkötekniikassa. Mutta toiseksi: tällaiset lähteen tivaajat välillä ärsyttävät. Eivät siksi, etteikö lähteiden käyttö olisi hyvä juttu – itse asiassa lähdeviitteiden käyttöhän on koko tieteenteon (ja luotettavan tiedeuutisoinnin ja -bloggailun) yksi peruskivistä. Vaan siksi, että

  • Kirjoituksissani on kyllä lähteet kaikille olennaisille väitteille (niin nytkin, lue eteenpäin).
  • Teksteistä tulee todella raskaita lukea jos jokaiselle yleisesti hyväksytylle ja vaivatta löydettävissä olevalle väitteelle laitetaan lähdeviite. Esimerkiksi tästä sähkölaskussa säästävästä huuhaalaitteesta kertovasta kirjoituksesta olisi tullut tolkuttoman pitkä (jota kukaan ei jaksaisi lukea) jos kirjoittaisin siihen kaikki sähkötekniset perustelut lähdeviitteineen. ”Maa kiertää aurinkoa” tai ”Ohmin laki kertoo jännitteen, virran ja resistanssin välisen yhteyden” eivät tarvitse lähdeviitteitä. Jos jotain kiinnostaa lisää, hän voi googlata nopeasti luotettavaa lisäinfoa aiheesta.

Itse asiassa eniten ärsyttää kysyjän asenne ja ylimielisyys. Lähteiden tivaaja vaatii sinua palvelemaan häntä ja käyttämään aikaasi, vaikka itse aihe ei kiinnosta häntä sen vertaa että käyttäisi muutaman kymmenen sekuntia googlailuun.

No, vastataanpa lähteiden tivaajalle: ne lähteet olivat siinä jo. Väitteitä edeltävässä lauseessa oli linkki Hesarin artikkeliin, jossa seisoo:

Nohynekin mukaan yhdeksänkymmenen prosentin tienoilla kulkee raja, jonka alapuolelle mentäessä epidemian riski kasvaa.

Kuten myös toiseen väitteeseeni:

Aiempina vuosina luku oli hyvin suuri, 95 prosenttia. ”Olemme nyt 90 prosentin tuntumassa, ehkä jopa sen alla”, sanoo Nohynek.

Jos olet Hesari-skeptikko, niin kyllä nuo tiedot löytyvät muualtakin. Minulla kesti alle 30 sekuntia googlata lähde väitteelle:

Jotta rokotesuoja olisi kattava, tulee vähintään 90 % populaatiosta olla rokotettu.

Löytyy vaikkapa Potilaan lääkärilehdestä, joka on asiantuntijajulkaisu.

Se, onko ”tarkka arvo” 89 % vai 91 % vai jotain muuta, riippuu taudista (lähde). Olennaista on, että melkein kaikki tulee rokottaa. Jos aihe kiinnostaa lisää, englanninkielisessä Wikipediassa on aiheesta ihan asiallinen artikkeli – asiallisine lähdeviitteineen.

Ja sitten se toinen väitteeni:

Joidenkin rokotteiden kattavuus lähentelee tätä haamurajaa.

No, koko Hesarin juttu käsitteli juuri tätä, että rokotteiden kattavuus on laskenut. Hesari-kriittinen voi taas mennä tutustumaan alkuperäiseen THL:n selvitykseen.

Alkuperäisen kommentin perusteella on vaikea sanoa mitään kyselijän motiiveista, jos kyseessä oli rokotehörhö, häneltä itseltään tuskin löytyy ainuttakaan väitettä lähteidensä tueksi. Jos kyseessä oli vilpitön kyselijä, niin ensi kerralla klikkaa auki kaikki blogikirjoituksessa olevat linkit ja lue ne, ja sitten vasta kysele lähdeviitteitä.

Lopuksi: blogillani on sen verran lukijoita, että höpöväitteistä jää kyllä kiinni ja ne korjataan. Ja kyllä, lisään mielelläni lähdeviitteitä jokaiseen erikoiseen tai tai omituisen kuuloiseen väitteeseen.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Pyöritän (toivoakseni) asiapohjaista mm. koirien ravitsemukseen liittyvää sivustoa. Painin koko ajan viiteongelman kanssa. Osaksi omasta syystäni, osaksi lukijoiden kanssa. Tasapainon löytäminen on todella hankalaa.

    Itse käytän viitemerkintää aina kun kyseessä on minun mielestäni vähemmän tunnettu asia, joka saattaa olla mielenkiintoinen alan hard core harrastajien mielestä. Toinen selvä tilanne on kuten kaataa tai haastaa yleisen opin tai konsensuksen – koira ja kissa eivät saa D-vitamiinia UVB-säteilystä vaatii viitteen, koska luulo auringosta D:n saantitienä on niin vakiintunut.

    Ihan perustason juttuihin, jotka on suunnattu ns. aloittelijoille, en laita koskaan yhtään ainutta viitettä. Se ei anna luotettavuutta, eikä luo sellaisesta imagoa, vaan karkottaa lukijat,

    Pääsääntöisesti törmään kiukutteluun viitteistä aina kun perkaan huuhaata (tai potkin moista päähän) sekä kun kirjoitus horjuttaa riittävästi lukijan omia uskomuksia. Huuhaalle en enää tarjoa viitteitä, ellei juttu ole suunnattu tolkun (kiitos, että tuokin ilmaisu on nyt pilattu) ihmisille, jotka haluavat nimenomaan oppia ja/tai tietää. Mutta itse huuhaalle on ihan turha tarjota minkäänlaisia viitteitä, puhdasta ajanhukkaa.

    Sama juttu uskojien ja väittäjien kohdalla ja silloin ollaan puhtaasti kirjoittamasi äärellä: he haluavat nakittaa jonkun muun töihin, koska itselle ei nappaa, koska oma usko ja/tai luulo on vahvaa. Itse olen tuossa tilanteessa tällä hetkellä aiheissa akupunktio, koirien kiimahäiriöt ja yliopistolla Hjelm-Björkman (hän on yksi syy miksi henkisesti hyväksyin korkeakoulujen leikkaukset; toinen on rahastus tutkimuspapereilla ja legenda vapaasta tiedosta). Vastapuoli haluaa minun antavan viitteet H-B:n väitteistä ja työstä, koska itse ei jaksa niitä googlettaa, koska on luulo on riittävä todiste oikeastaan ihan mihin tahansa.

    Tekisi mieli summata siten, että ammattikirjoitus vaatii viitteet ja silloin on olemassa jonkinlainen konsensus siitä mitä viitataan, ja kyky kysyä tarkennuksia, jos viite puuttuu. Maallikkoteksteissä ei koskaan käytetä viitteitä, vaan enintään linkataan relevantteihin sivuihin eli niihin, joista into kirjoittaa käynnistyi, ja jos into riittää, niin voi jopa kerätä muutaman linkin aiheosioksi ”kiinnostaako enemmän”.

    Aidosti kiinnostuneet kun osaavat googlettaa, vastapuoli vain vaatii viitteitä, mutta ei lue niitä ja se suuri yleisö suhtautuu niin EVVK – viitteet ovatkin aidosti vain tapa luoda imago osaamisesta ja luotettavuudesta, ei luoda pohjaa osaamiselle ja luotettavuudelle 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *