Kotimainen ”Kirjojen Spotify” aukesi viimein – ja yllätti positiivisesti

Aloitin Spotifyn käytön jo vuonna 2009 ja jo silloin ihmettelin, miksei samanlaista palvelua ollut kirjojen lukemiseen: maksat kuukausimaksua ja luet niin paljon kuin haluat. Ja niin on ihmetellyt moni muukin, itsekseen ja julkisesti.

Syy on ollut kustannusalan vastustus tai ihan järkisyy olla tekemättä mitään: musiikkibisneksen oli ”pakko” lanseerata Spotify, koska piratismi uhkasi viedä markkinat tarjoamalla parempaa palvelua kuin levy-yhtiöt, vieläpä ilmaiseksi. Spotify onkin suitsinut musiikkipiratismia: saat laillisesti käytännössä saman palvelun kuin piraattisivustoilta, pientä maksua vastaan tai mainosrahoitteisesti.

Kirja-alalla piratismi ei ole käsittääkseni ongelma, jos ei lasketa suosittuja englanninkielisiä kirjoja. Ja niiden englanninkielisten kirjojen kanssa tähän haasteeseen on vastattu: esimerkiksi Metropolian kirjasto käyttää muutamaa palvelua, josta voi lukea sähköisiä kirjoja ja jopa ladata niitä itselleen omaan käyttöön luettavaksi pdf:nä. Englanninkielistä ammattikirjallisuutta saa drm-vapaina sähkökirjoina useammastakin firmasta.

Suomessa kirjapiratismi ei ole ongelma, en ole ainakaan kuullut kustantajien valittavan skannattujen lukiokirjojen syövän myyntiä enkä ole kuullut kenenkään lukevat suosittuja romaaneja paperilta skannattuna piraattiversiona. Tämä lienee pääsyy, että kirjakustantajat itse eivät ole lähteneet kehittämään Spotifyn kaltaista palvelua. Puhun kustantajista monikossa, sillä palvelussa olisi siistiä juuri se, että siellä on eri kustantajien kirjoja, eikä tarvitse rekisteröityä moneen eri palveluun.

Suomalaisia yritelmiä Spotifyn kaltaisista palveluista on ollut. Hesarilla on oma HS Kirjasto, joka toimii vain iPadilla ja Android -tabletilla. Ei esimerkiksi iPhonella. Ei jatkoon. Elisa Kirjasta olen selaillut lähinnä suppeahkoa valikoimaa, varsinkin mielenkiintoiset tietokirjat loistavat poissaolollaan. Sama koskee luekirja.fi -palvelua. Hesarin viimesyksyisessä jutussa on vertailtu eri e-kirjapalveluja.

Mikään ei ole yhtä luotaantyöntävää kuin palvelu joka vilisee kirjoja ja kirjailijoita joista en ole ikinä kuullutkaan – varsinkin jos tietokirjat loistavat poissaolollaan.

Itse olen jo vuosia uhonnut ottavani käyttöön kirja-Spotifyn kun sellainen tulee. Ja nyt tuli.

Uutena tulokkaana markkinoilla on suomalainen Fabula, jota jo kehtaa sanoa kirjojen Spotifyksi – ainakin kohta. Varsinaisia vikoja palvelussa kun on vain yksi: pari suurinta kustantajaa loistaa poissaolollaan. Itse softa on toimiva: latasin sen iPhonelle, rekisteröidyin Facebook-tunnuksilla (ilman salasanapelleilyä) ja rupesin lukemaan. Mukana palvelussa on yksitoista kustantajaa. Kirjavalikoima yllätti positiivisesti, palvelussa on kirjoja lastenkirjoista romantiikkaan ja oppikirjoista fantasiaan. Listoilta löytyi muun muassa (lista on biasoitunut kirjamakuni mukaan):

  • Hauskan oppimisen vallankumous (PS Kustannus)
  • Kummolan kääntöpiiri (Into)
  • Suuri huuhaakirja (E-painos)
  • Kaapista kaapin päälle (Vastapaino)
  • Minkä taakseen jättää (Myllylahti)
  • Kari Hotakainen: Jumalan sana (Siltala)
  • Johdatus laadulliseen tutkimukseen (Vastapaino)
  • Steampunk! Koneita ja korsetteja (Osuuskumma)
  • Johdatus sosiologian perusteisiin (Gaudeamus)
  • Väkivaltakulttuurin perintö – sukupuoli, asenteet ja historia (Gaudeamus)

Itseäni innosti erityisesti tieto- ja tiedekirjojen runsas edustus.

Fabulan liiketoimintamalli tuntuu aikakin äkkiä ajatellen toimivalta: kirjoista saa lukea ensimmäiset 10 % maksamatta penniäkään. Jos pyrkii lukemaan tästä eteenpäin, esille tulee maksusivu: voit joko ostaa yksittäisen kirjan tai tilata rajattoman lukupalvelun: 7,49 eurolla kuukaudeksi, 17,99 eurolla 3 kuukaudeksi tai 26,98 eurolla puoleksi vuodeksi. Ainakaan riistohinnoittelusta ei palvelua voi syyttää, kun tavallisen populaarikirjan hinnalla saa lukea puoli vuotta niin paljon kuin sielu sietää.

Ostin kokeeksi Johanna Tuomolan Lemmikit pulassa (kun lapsi piti sitä mielenkiintoisena iltalukemisena alun perusteella). Osto onnistui kätevästi Applen sormenjälkitunnistuksella ilman luottokortin tai salasanojen kanssa pelleilyä. 10 % ilmaislukeminen onnistuu vain iOS- ja Android-laitteilla, ei selaimella.

Kuten minut paremmin tuntevat (ja Imagen henkilöjutun lukeneet) tietävätkin, olen suuri avoimen lisensoinnin ystävä. Miksikö? Koska varsinkin korkeakouluissa opiskelijat eivät enää yksikäsitteisesti osta kalliita oppikirjoja. Jos materiaali ei ole ilmaiseksi tarjolla, sitä ei hankita (ellei siihen pakoteta jollain moraalisesti kyseenalaisella tavalla). Olin viisi vuotta sitten sitä mieltä, että avoimesti lisensoidut materiaalit ovat se ratkaisu.

Avoimessa lisensoinnista on monia hyötyjä (kuten muokattavuus), mutta käytännössä tärkeintä olisi saada opiskelijoiden käyttöön oppimateriaaleja kohtuullisella hinnalla. Juuri tällainen spotifymainen palvelu voisi olla yksi ratkaisu ongelmaan. Opiskelijalla ei ole varaa ostaa jokaista kolmen opintopisteen kurssia varten viidenkymmenen euron (eikä edes kolmenkymmenen euron) oppikirjaa.

Sen sijaan jos oppikirjat löytyisivät Fabulasta, niihin pääsisi käsiksi kohtuuhintaan – ja tekijät saavat nollan euron sijasta… niin, mitä? Mielenkiintoista olisi tietää palvelun ravintoketjun toiminta: Apple ottaa oman siivunsa ostoista ja Fabula tietenkin omansa, ja sitten kustantaja ja kirjailija omansa. Paljonko kirjailija saa siitä kun luen kirjan palvelussa? Ja mikä lasketaan lukemiseksi? Läpi silmäily? Entä jos ei lue paria viimeistä sivua?

Ainakin Apple taitaa ottaa kunnon siivun kirjoista: Lemmikit pulassa -kirja maksaa selaimen kautta ostettuna 6,90 euroa ja iPhonen sovelluksen kautta ostettuna 11,99 €. Huh!

Toinen ongelma on tietenkin se, kirjoja ei saa omakseen kuten fyysisen kirjan teoskappaleen saa. Sähkökirjaa ei voi myydä divarissa käytön jälkeen. Toisaalta, eipä tuohon hintaan tarvitsekaan saada. Ja jos joku kirja sytyttää erityisesti, aina voi kipittää kirjakauppaan, kuten Spotify-kuuntelun jälkeenkin voi kipittää levykauppaan.

Fabula onnistuu erinomaisesti käyttäjäkokemuksessa. Asenna ohjelma, kirjaudu vaikkapa Facebookin avulla ja sitten vain selaamaan valikoimaa ja lukemaan kirjojen alkuja ilmaiseksi. Valikoiman selailu on helppoa, ja silmille pomppii Innon ja Gaudeamuksen laatukamaa, eikä neverheard-omakustanteita kuten vaikkapa Scribdissä.

Jos palvelu ottaa kunnolla tuulta siipien alle, kaikki voittavat: nekin ihmiset jotka eivät normaalisti osta kirjoja, voivat innostua lukemaan kun se on niin halpaa. Ihmiset löytävät uutta luettavaa ja osa ostaa sen paperikirjankin. Kirjojen lukemisen lisääminen on kulttuuriteko. Olisiko Spotifyä parempi vertailukohta sittenkin Museokortti?

Kommentit
  1. 1

    Mari Säisä sanoo

    Fabula kaipaa hiukan parantelua vielä. Sivuilta en äkkiseltään löytänyt tietoa, millä laitteilla se toimii. Yritin kirjautua ihan PC:llä, ja sivu vain herjasi. Lisäksi pelkällä Fabula hakusanalla ei ko. sivua vielä löydy. Pitää tajuta hakea Fabula Kirja – hakusanoilla.

  2. 3

    lukutoukka sanoo

    Ei jatkoon. Itse luen kyllä e-kirjoja, mutta vain niiden lukemiseen tarkoitetulta lukulaitteelta – tabletista, kännykästä tai koneelta lukiessa alkaa särkeä päätä. Ymmärrän kyllä, että laitteele ladattaviin kirjoihin on vaikea asettaa lukuaika, mutta mahdotonta se ei ole.

  3. 4

    Erkko Airo sanoo

    Näyttää kiinnostavalta ja kohtuuhintaiselta, mutta käyttöönotto ei onnistunut sen paremmin Facebookilla kuin sähköpostilla ja salasanapelleilylläkään.

  4. 5

    Hannu Rytilä himself sanoo

    Vesa, blogisi on kuluttajan näkökulma. Mikään ei saisi maksaa mitään. Kirjan tuottajalla on kuitenkin kuluja. Siksi minun opustani ei saa, eikä tule saamaan PDF:nä. Sen tehtävä on olla painettu kirja jota saa kirjastoista ihan oikeasti selailtavaksi. Myöskään metsässä asuvat sähköherkät ystäväni eivät voi käyttää sähköistä painosta, vaan he tarvitsevat paperipainoksen. PDF-versio on hallussani ja pysyy. Sitä käytetään vain uusien paperipainosten lähdemateriaalina.

    • 5.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      Häh? Kyllä pdf-kirjastakin voi maksaa. Ja olen usein maksanutkin ja ihan mielelläni.

  5. 6

    Jil sanoo

    Näytti jutussa mainitut hinnat olevan alkuajan -50% -alehintoja, normaalihinnat ovat kovasti kalliimpia siis.

  6. 7

    Jil sanoo

    Korjaus: Aleprosentti oli 50-70. Näytti jutussa mainitut hinnat olevan alkuajan -50% -alehintoja, normaalihinnat ovat kovasti kalliimpia siis.

    • 7.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      No en kyllä satasta vuodessa kalliina pitäisi sitäkään. Saman verran Spotifykin maksaa (9,99 €/kk muistaakseni).

  7. 8

    Semi sanoo

    Itse toivoisin mielummin sellaista e-kirjakauppaa, jossa voisin maksaa rahalla ja saada drm-vapaan tiedoston, esim. pdf:n tai epubin. Haluan lukea teoksen sellaisella laitteella kuin haluan, en väkipakolla kännykän näytöltä, koska drm-paske toimii vain siinä. Samoin haluan voida lukea ilman jatkuvaa nettiyhteyttä.

    Tai jos olisi e-kirjapalvelu, josta saisin niinikään drm-vapaita tiedostoja tietyn määrän ladattavaksi kuukausimaksua vastaan, olisin siitäkin varsin kiinnostunut.

    En ymmärrä, miksi musiikkiteollisuuden drm-huuma on pakko kopioida myös kirjapuolelle, jos kerran mitään laajamittaista kirjapiratismin ongelmaa ei ole? Viime kädessä kärsii kuitenkin kuluttaja, joka joutuu hyppimään renkaista (turhaan).

    Itse uskon, että e-kirjabisneksen läpilyömistä hidastaa / estää tällä hetkellä nimenomaan kuluttajille tarjolla olevien ratkaisujen jäykkyys.

Trackbacks

  1. […] No niin, nyt se on auki, Fabula, ”kirjojen Spotify”, jossa on valikoima suomenkielisiä kirjoja. Ensimmäinen vaikutelma on karuhko, mutta selkeä, kuten pitääkin. Palvelun Twitter-tilillä on sympaattisemmat grafiikat, mutta ne eivät jostain syystä ole päätyneet itse palveluun. Naapuriblogin Vesa Linja-Aho on ehtinyt jo testata Fabulaa ja kehuu sen yllättäneen positiivisesti. […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *