Kahdenlaisia anonyymejä

Aina säännöllisin välein joku julistaa sosiaalisessa mediassa, ’ettei keskustele anonyymien kanssa’. Kaikkia esimerkkejä en ole tallentanut mutta ensimmäisenä mieleen tulee Saska Saarikoski, joka julisti

Jos halutaan päästä eroon valeuutisista, ensin pitäisi päästä eroon valeihmisistä. Siis näistä somessa naamion takaa räyhäävistä.

Nyt tuoreimpana asia nousi keskusteluun, kun dosentti Erkka Railo (joka normaalisti kirjoittelee ihan järkeviä) veisteli:

Muistutan muuten, etten koskaan vastaa nimettömien trollien twiitteihin. Nimettöminä esitettyjen ”ajatusten” arvo on pyöreä nolla.

Nimettöminä sosiaalisessa mediassa esiintyvät voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään:

  1. Kiusantekomielessä tehdyt trollitilit, joiden taustalla on milloin ajattelemattomia murrosikäisiä poikia, ilkeitä täysi-ikäisiä miehiä tai jopa valtiollista vaikuttamista. Näiden motiivina on puhdas ilkeys, naisviha, trans- tai homofobia, rasismi tai sen sellainen.
  2. Täysin asialliset mutta nimimerkillä pyöritetyt tilit, joiden anonymiteetin päämotiivi on oman turvallisuuden takaaminen.

Näiden kahden täysin erilaisen ryhmän niputtaminen yhdeksi ja samaksi massaksi on loukkaavaa ja epäloogista. Nimettöminä esitettyjen ajatusten arvo ei ole pyöreä nolla. Esimerkiksi suomitwitterin:

  • mielenkiintoisin
  • ajankohtaisin
  • ajatuksia herättävin

sisältö on tällä hetkellä noin puolen tusinan nimimerkkikirjoittajan käsialaa. Kiusantekomielessä tehdyn trollitilin ja turvallisuussyistä anonyymin tilin kyllä tunnistaa lukaisemalla Twitter-seinää muutaman ruudullisen verran.

Anonymiteetistä eniten valittavat ovat minun havaintojeni mukaan urallaan pitkälle edenneitä miehiä. Se on täysin ymmärrettävää, koska urallaan pitkälle edenneelle miehelle ei välttämättä heti tule mieleen, että kaikki eivät ole urallaan pitkälle edenneitä miehiä ja monelle mielipiteitään ja kokemuksiaan sosiaaliseen mediaan kirjoittavalle voi olla ihan konkreettista haittaa omalla nimellään esiintymisestä.

Yksityisviestilaatikkoon ja sähköpostiin kilahtavat uhkailuviestit, työnantajaan kohdistuva häirintäperheeseen kohdistettu väkivalta ja muu sen sellainen on huomattavasti epätodennäköisempää, kun valitsee nimimerkin suojista kirjoittamisen.

Erityisen ymmärrettävää ja perusteltua nimimerkin takana oleminen on vähemmistöllistettyihin ryhmiin kuuluville ja työuran alkuvaiheessa oleville. Ennen kuin joku jupisee ”turhasta pelosta”, kannattaa tutustua Saara Jantusen artikkeliin (jonka tiivistän tässä).

Heitän haasteen Saska Saarikoskelle, Erkka Railolle ja muille omalla naamallaan esiintyville mielipidevaikuttajille: nimimerkkikirjoittajilla on usein tärkeää ja mielenkiintoista sanottavaa – morkkaamisen sijasta klikkaa retweet-nappulaa.

  • * *

P.S. Erkka Railon twiitissä luki tarkalleen, ettei hän vastaa nimettömien trollien twiitteihin. Myöskään omalla nimellään esiintyvien trollien twiitteihin ei kannata vastata. Omalla nimellään esiintyvä trolli voi olla jopa haitallisempi kuin nimetön – parempi olla antamatta näkyvyyttä ollenkaan.

Kommentit
  1. 1

    Tilapäisesti nimimerkillä sanoo

    Lopetan nimimerkillä kirjoittamisen heti kun Urho Kekkonen lupaa lopettaa nimimerkin taakse piiloutumisen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *