Infraäänet, persut ja tuulivoima – eli näin luet valikoivasti standardia

Matkapuhelinsäteilyhörhöjen kanssa olen jo tottunut siihen, että somepostauksissa ja blogeissa viitataan tutkimuksiin joko tahallaan tai vahingossa väärintulkiten tai valikoivasti siteeraten. Mikäli tämä tehdään tahallaan, ilmeisenä toiveena on, että kukaan ei pääse tai vaivaudu tarkistamaan alkuperäistä lähdettä, jolloin höpökäsitys jää elämään totuutena.

Standardeihin väärinviittaaminen on siitä näppärää, että standardit ovat maksullisia joten niitä ei pääse lukemaan tuosta vain. Tästä saatiin esimerkki taas kuluneella viikolla, kun ”uutinen” infraäänten vaarallisuudesta levisi huuhaa-blogista Perussuomalaisten äänenkannattaja Suomen Uutiset -lehteen, joka otsikoi raflaavasti (lihavointi minun):

Infraäänen vaikutuksille virallinen vahvistus: Kuntien laitettava tuulivoimaloiden kaavoitus ja rakennusluvat jäihin – ”Ihmisten pinna alkaa loppua”

Itse tekstissä sanotaan:

Kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISO:n standardi kuitenkin todistaa, että ihmisten tuulivoimaloiden aiheuttamiksi kokemat oireet ovat todellisia. ISO vahvisti jo vuonna 1996, että alle 1 Hz:n (hertsin) infraääni aiheuttaa ihmisille oireilua.

Ja:

Tuulivoimalat tuottavat alle 1 Hz:n matalataajuista infraääntä, joka liikkuu säännöllisesti toistuvina sykäyksinä ja on ihmiskorvien ulottumattomissa. ISO 9996:1996 standardin mukaan alle hertsin infraääni aiheuttaa meritautia, matkapahoinvointia, huimausta ja ahdistuneisuutta.

 

Tästä päästään taas säteilyhörhöilystä tuttuun suuruusluokan hahmottamisongelmaan. Infraääni (kuten mikä tahansa ääni) on vaarallinen, mikäli se on riittävän voimakas. Tämä pitää paikkansa melkein minkä tahansa asian kohdalla.

Esimerkkejä:

  • Hiljainen musiikin kuuntelu ei ole vaarallista, mutta trumpetilla suoraan korvaan tööttääminen on.
  • Tuolilta hyppääminen ei ole vaarallista, mutta katolta hyppääminen on.
  • 60 watin hehkulampun valossa loikoilu ei ole vaarallista, mutta päiväntasaajan auringossa loikoilu on.
  • Matkapuhelimeen puhuminen ei ole vaarallista, mutta pään työntäminen mikroaaltouuniin on.
  • Vesilasillisen juominen ei ole vaarallista, ämpärillisen on.
  • Yhden diapamin syöminen ei ole vaarallista, koko purkillisen on.
  • Ja niin edelleen.

Mutta mennäänpä katsomaan, mitä mainitussa standardissa sanotaan. Standardi ei kuulunut työnantajan kirjaston valikoimaan, joten piti pyörähtää SFS:n kirjastossa. ISO-standardi 9996 vuodelta 1996 on todella voimassa, eli sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi uudistaa.

Mitä siellä sanotaan infraäänistä? Ei yhtään mitään. Luin koko standardin läpi varmistaakseni, että näin todella on, koska heti suorilta tekemäni sanahaku pdf:ään sanoilla ”infra” ja ”sound” tuotti nolla osumaa. Kuten standardin nimikin (Mechanical vibration and shock — Disturbance to human activity and performance — Classification) jo kertoo, standardi käsittelee ihmisten altistumista mekaaniselle värähtelylle ja iskuille. Ei infraäänille. Äänikin on toki mekaanista värähtelyä, mutta tässä yhteydessä mekaanisella värähtelyllä tarkoitetaan esimerkiksi paineilmaporakoneen käyttäjän altistumista suoralle työkalunsa tärinälle. Tai vaikkapa sitä kun laivassa joutuu nukkumaan tärisevällä alustalla. Mikään standardin tekstissä ei viittaa siihen, että nyt oltaisiin käsittelemässä infraäänien vaikutuksia.

Koko standardi on tekijänoikeuslain suojaama ja sitä en voi laittaa tähän teidän tarkistettavaksenne, mutta käytän tekijänoikeuslain suomaa sitaattioikeutta ja siteeraan tähän olennaisimmat kohdat. Sivulta 2:

infraääni-1Ja sivulta 6:

infraääni-2

Jos näistä vetää johtopäätöksen ”ISO:n standardi kuitenkin todistaa, että ihmisten tuulivoimaloiden aiheuttamiksi kokemat oireet ovat todellisia”, kyseessä on jo vakava tieteellisen lukutaidon puute. Standardi koskee suoraan kehoon kohdistuvaa värähtelyä, ei matalaintensiteettistä infraääntä, jota ei edes keho havaitse.

Riittävän voimakas infraääni toki saa kehon tärisemään ja aiheuttaa oireita. Kuten pään työntäminen mikroaaltouuniin.

Kommentit
  1. 1

    Petteri Lyytinen sanoo

    Pieni huomio: ”Kuten standardin nimikin jo kertoo”, mutta et missään vaiheessa kerro standardin nimeä, eikä kerro linkattu ”uutinenkaan”. En siis tiedä, mitä sen pitäisi kertoa.

  2. 2

    Kirjastosetä -69 sanoo

    Peltoniemi on aika mielikuvituksellisesti soveltanut standardia. Hyvä oikaisu.

  3. 3

    Kurt Andersson sanoo

    Hei,

    kiitos tästä, näitä faktantarkistuksia tarvitaan tänä aikana! Minäkin tarvitsen näitä tietoja kotisaarellani käytävässä tuulivoimakiistassa.
    Nyt puolileikilläni, ainoa mikä harmittaa, etenkin nyt Trumpin aikana kun puhutaan ”trumpetismista” mitä erilaisin väännöksin, on tuo trumpetin käyttö esimerkkinä kovasta äänestä. Esimerkiksi seuraavasta linkistä voi kuulostella tämän hienon instrumentin ulottuvuuksia:

  4. 4

    Vilho sanoo

    ”Riittävän voimakas infraääni toki saa kehon tärisemään ja aiheuttaa oireita.” Tästähän on kyse.

      • 4.1.1

        Kaarlo sanoo

        Sopivan taajuinen mekaaninen värähtely kuten infraääni voi resonoida kehon osien kanssa ja aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia matalillakin tasoilla.

        Asia on edelleen epäselvä ja vaatii lisätutkimuksia eikä ihmisten oireilua voi kategorisesti leimata huuhaaksi.

        Asia on vahvasti politisoitunut, mikä vaikeuttaa järkevää kaskustelua aiheesta.

  5. 5

    Elina Mehtätalo sanoo

    Lainaus blogista: ”Äänikin on toki mekaanista värähtelyä, mutta tässä yhteydessä mekaanisella värähtelyllä tarkoitetaan esimerkiksi paineilmaporakoneen käyttäjän altistumista suoralle työkalunsa tärinälle. Tai vaikkapa sitä kun laivassa joutuu nukkumaan tärisevällä alustalla. Mikään standardin tekstissä ei viittaa siihen, että nyt oltaisiin käsittelemässä infraäänien vaikutuksia”

    Mikä porakone tärähtelee taajuudella 0,5-1 Hz? Taajuus, Hz, kun tarkoittaa värähdystä/sekunti. Huomastihan, että linkittämässäsi kohdassa 4.3.2.2. puhuttiin taajuuksista 0,1.-1 Hz. Lisäksi kohdassa puhutaan ”ocillatory motion” eli värähtelystä joka tarkoittaa aaltoliikettä, eli esim veden tai ilman liikettä, (ks esim https://peda.net/valkeakoski/pk/tyry/jopo-luokka/efysiikka-72/aal), ei tärinää. Toki mukana on myös vibration eli tärinä.

    Minä tiedän ainoastaan maanjäristyksen, tulivuorenpurkauksen ja tuulivoimaloiden tuottavan pulssoivana infraääntä noilla taajuuksilla. Tuuli puolestaan tuottaa infraääntä noilla taajuuksilla jokseenkin tasaisena kohinana. Signaalin tuottaminen ympäristöön on eri asia kuin tasainen kohina. En tunne yhtään konetta, joka värähtelisi noin harvaan, tuulivoimaloita lukuunottamatta.

  6. 6

    Elina Mehtätalo sanoo

    Todellakin, oscillatory motion on värähtelyliike, mutta sitä kuvataan fysiikassa aaltoliikkeellä!

    Vihreä lanka on saanut apulaisprofessorilta nootin, mutta sitähän ei julkaistu! Apulaisprofessori huomautti, ettei tätä asiaa oikein muutenkaan voi tutkia kuin etsimällä kokonaishaittaa! Hyvä, että tuli ilmi. Tutkimus todella sotii vihreää ja maantiet sähkoistävää ideologiaa vastaan. Sorry siitä!

    Infraäänimallinnus oli alustavan tutkimuksen takana. Selvitys on ollut vain viranaomaiskäytössä. Alustavassa tutkimuksessa testattiin kohtuullisen kokoisella ainestolla noin 200 henkeä, infraäänen vaikutusta. Aika hyvin piti kutinsa, tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Residuaalit kohdillaan. Tästä yhteydessä huomautus, että THL:ssä eikä VTT:llä ole infraäänimallinnukseen osaamista. Koneista loppuu kapasiteetti sisäistää niin valtavaa dataa. Tämän algoritmiratkaisun Aunio Group Oy hallitsee. Ks mittausdataa http://www.auniogroup.com/2017/04/11/spektrogrammista-osa-1/ . 0,3 Hz taajuudella on ylimääräinen sinne kuulumaton jatkuva signaali, joka ollaan datasta poistamassa vielä. Kuulema laskentaakaavioon jäänyt vahingossa. No, tuo taajuus ei toimikaan yksinään tasaisena kohinana signaalin tavoin.

    Laivadieseleissä on Wärtsilä kehittänyt tekniikan, jolla tätä tärähtelyä vaimennetaan.Tätä varten ISO-standardi juurikin on. Toisin on tuulivoimalat, joita mikään standardi ei toistaiseksi koske, jos jätetään ISO-standardit huomiotta! Konedirektiivi ei näitä koske. Sinä kuitenkin kirjoitat tekstissäsi porakoneista….

    • 6.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      ”Vihreä lanka on saanut apulaisprofessorilta nootin, mutta sitähän ei julkaistu!” Hei kerro lisää tästä!

  7. 7

    Elina Mehtätalo sanoo

    Nootista ei ole juuri enempää kerrottavaa. En aio saamaani kopiota suoraan tänne linkittää.

    Koko kehon värinä täytyy muuten itse kokea, ellei sitä usko. Osa paikallisista kokee koko kehon tärinän sisäelimiään myöten. En ihmettele maavärinää, sillä Betonitukun toimitusjohtajan mukaan yhteen turbiiniin menee 5 milj kg betonia. Laskeskelimme sitä itse, mutta tulimme pienempään tulokseen. Meillä ei kuitenkaan ole yhtä tarkkaa tietoa kuin turbiinien jalan valmistajalla. Ilmeisimmin myös turbiinin maston jalustakin on hyvin massiivinen. Kun alueella on 9 turbiinia, siitä voi alkaa laskeskelemaan millainen massa hytkyy maankamaran päällä 40 metristen siipien vatkatessa ilmaa. Maavärinästä tässä: http://www.energy-tech.com/advanced_energy/article_0b281b0c-a5f4-11e6-ad6e-4fcbdc8c0992.html

    Sen sijaan uusinta tutkimusta siitä, miten ihmisen aivot ja hermojärjestelmä näyttävät reagoivan taajuuksista 2,5 Hz ylös päin ja myös 83 dB-tasosta ylös päin, löytyy tästä 12.4.2017 julkaistusta vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Noilla 2,5 Hz taajuuksilla mitataan tuon dB-tason infraääntä tuulivoimaloiden läheisyydessä (ks Aunio Group Oy) Tässä ulkomainen tutkimus: http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0174420

  8. 8

    Elina Mehtätalo sanoo

    Jouni Aro on lukenut tutkimusta pidemmälle, joten tässä lisää:
    ”For example, 5-Hz IS exposure presented at SPLs as low as 60–65 dB has been shown to trigger the response of inner ear components such as the outer hair cells in animals [] and it has been suggested that outer hair cell stimulation may also exert a broader influence on the nervous system via the brainstem [30–31]. In addition, there is the well documented effect in cognitive science that brain physiology and behavior can be influenced by a wide range of subliminally presented stimuli, including stimuli of the auditory domain [32–34].”

    Esimerkiksi 5-Hz infraääni -altistus, joka on esitetty niin alhaisella kuin 60-65 dB äänen voimakkuutena, on osoittanut herättävän sisäkorvan komponenttien, kuten ulkoisten karvasolujen reagointia eläimissä [29] ja on ehdotettu, että ulomman hiussolun stimulaatio voi myös vaikuttaa laajemmin hermostoon aivorungon kautta [30–31]. Lisäksi kognitiotieteellisessä tiedossa on hyvin dokumentoitu vaikutus, että aivojen fysiologiassa ja käyttäytymisessä voivat vaikuttaa monenlaiset tiedostamattomasti esitetyt ärsykkeet, kuten ääniärsykkeet [32–34]].

    ”To our knowlegde, this study is the first to demonstrate that near-threshold IS does not only produces physiological effects, but that the neural response involves the activation of brain areas, which are important for auditory processing but also for emotional and autonomic control. These findings thus allow us to reflect on how (sub)-liminal IS could give rise to a number of physiological as well as psychological health issues, which until now have only been loosely attributed to noise exposure in the low- and very low-frequency spectrum.”

    Nämä löydökset ovat tärkeitä ja vahvistavat infraäänien osalta sitä mitä on jo aikaisemminkin tiedetty matalataajuista melua koskien, että tällaisen melun ei tarvitse olla voimakasta vaikuttaakseen haitallisesti ihmisen ja eläinten terveyteen.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *