Hauki mato-ongella ja miksi hörhön kanssa väittely ärsyttää?

Erja Tammista ei haastateltu

Sain pikkupoikana hauen mato-ongella. Tästä tuli iso riita opettajan kanssa, joka oli lukenut oppikirjasta että hauki ei tartu mato-onkeen ja väitti että minä valehtelen. Keskustelu eskaloitui sen verran pahasti että opettaja katsoi parhaaksi soittaa kotiini. Puhelimeen vastasi isäni, jolla oli selkeä kanta ärsyttävän pojan erikoisiin väitteisiin:

No niin saatana sai, olin itsekin mukana.

Ja asia oli loppuun käsitelty.

Haukiväittely nousee mieleen aikuisenakin, kun keskustelee erilaisten huuhaa-uskovaisten kanssa. Mikään ei ole niin raivostuttavaa kuin väittely henkilön kanssa josta tietää, että hän on väärässä. Monesta poliittisesta asiasta voi olla eri mieltä suuntaan jos toiseenkin, ja monessa on taustalla arvovalinta. Esimerkiksi pitäisikö opintorahan olla 300, 295 vai 503,38 euroa vai jotain ihan muuta? Perustelut voivat tietenkin olla enemmän ja vähemmän järkeviä, mutta 330 euron opintorahan puolestapuhuja ei ole sen enempää ”väärässä” tai ”oikeassa” kuin 335 euron opintorahan puolestapuhuja. Ja itsehän korvaisin opintorahan perustulolla.

Kun mennään erilaisiin hörhöskeneihin, joissa eläminen käytännössä vaatii tosiasioiden kiistämistä, tietyt vakiokuviot toistuvat, kun hörhön näkemyksiä koittaa kyseenalaistaa. Hörhöllä tarkoitan tässä nyt henkilöä, jonka mielipide on pahasti ristiriidassa vallitsevan tietellisen näkemyksen kanssa. Hörhö voi tässä olla esimerkiksi kuussa käynnin tai holokaustin kiistäjä, matalaintensiteettisen wlan-säteilyn vaarallisuuteen uskova tai homeopatian kannattaja.

Ärsyke 1a: Hörhö asettaa ehtoja, jotka koskevat sinua, eivät häntä. Et saa ottaa kantaa sähköherkkyyteen, koska et ole lääkäri. Ja vaikka olisit lääkäri, et saa ottaa kantaa, koska et ole biologi. Ja sitten kun jostain löytyy kaveri joka on sekä lääkäri että biologi että fyysikko, hänellä ei ole tarpeeksi asiantuntemusta ”biosähkömagnetismista”. Tämä ei vielä itsessään häiritse – sitäpaitsi tykkään vaativista ihmisistä – mutta kun samat ehdot eivät koske hörhöä aatetovereineen. Erja Tamminen tai Mikko Ahonen saa päristellä sylkeä sähköherkkyydestä vailla minkäänlaista alan koulutusta tai tieteellistä asiantuntemusta. Asiantuntijavaatimukset koskevat vain skeptikkoa.

Sama koskee intressiristiriitakritiikkiä. Allekirjoittaneen säteilyhörhöilyvastaiset kommentit on tyrmätty milloin väittämällä minua Microsoftin, milloin kännykkäteollisuuden lahjomaksi. Hörhöt itse saavat toki kaupustella tuhannen euron säteilysuojeluverhojaan ja mittareitaan vapaasti.

Ärsyke 1b (lisätty 6.7.2015): Hörhö syyttelee sinua kaikesta mitä hän tekee itse. Esimerkiksi kritiikkini tasa-arvoista avioliittolakia vastustavien leikkipuistospämmiä kohtaan oli kuulemma itkupotkuraivari. Tasa-arvoisen avioliiton vastustajathan eivät koskaan – siis koskaan – itkupotkuile, kuten voitte käydä täällä itse toteamassa.

Ärsyke 2: Hörhö siirtelee maalitolppia. Toisin sanoen, mikään ei riitä. Kun kumoat yhden väitteen, perään heitetään toinen. Jos kumoat tämänkin, tulee pöytään kolmas. Ja niin edelleen. On mahdotonta lyödä pöytään todisteet, jotka kääntäisivät pään. Niissä on aina joku vika.

Ärsyke 3: Hörhö ei vastaa hänelle esitettyihin kysymyksiin vaan täyttää keskustelun saarnaamalla omia näkemyksiään. Ja jos vastaa, niin ”vastaus” on kasa linkkejä, joista pitäisi itse käydä kaivamassa vastaus. Usein linkit eivät edes tue hörhön näkemystä, tai mukaan on eksynyt raskaasti ”evankelistan lisää”. Esimerkiksi ö-luokan tiedelehdessä julkaistu artikkeli jossa wlan-säteily on hieman heikentänyt hiirten siittiöiden liikkuvuutta (ja tutkijoiden johtopäätös on vain että lisätutkimusta tarvitaan), tarkoittaa sitä että wlan-säteily tekee meistä hedelmättömiä. Että näin.

Ärsyke 4: Hörhö vaatii ”tasapuolista kohtelua” mediassa. Ongelma on siinä, kaikki mielipiteet eivät ole tasa-arvoisia, vaikka ihmiset ovatkin. Maahanmuuttojutuissakaan ei haastatella uusnatseja eikä maantiedon kirjoissa litteää maata esitetä ”kilpailevana teoriana”. Olen aiemmin kirjoittanut median tasapuolisuusharhasta. Jos toimittaja on ymmärtänyt neutraaliuden väärin, studioon raahataan puoskari ”tasapainottamaan näkemyksiä”. Ratkaisu vain on yhtä typerä kuin auton renkaiden tasapainottaminen naulapyssyllä.

Alkuperäinen kuva: Berkeleyn yliopisto (klikkaa kuvaa) - muokkaus Esa J.

Alkuperäinen kuva: Berkeleyn yliopisto (klikkaa kuvaa) – muokkaus Esa J.

Jos mainittu keskustelukulttuuri ei ole ennestään tuttu, siihen voi tutustua vaikka tässä Tieteen ja teknologian Vihreiden sivulla käydyssä Facebook-keskustelussa.

Haukiesimerkki on sikäli epäsopiva, että mato-onkeen napanneesta hauesta ei ollut esimerkiksi videokuvaa todisteeksi. Toisaalta hauen iskeminen sätkyttelevään matoon on selitysvoimaisempi teoria kuin alle 10-vuotiaan lapsen ja vanhempien salaliitto opettajan nöyryyttämiseksi, joten Occamin partaveitsi kallistuu hauen puolelle.

 

Kommentit
  1. 1

    jukkah sanoo

    Hauska tuo haukijuttu. Itse asiasaa veljeni sai myös hauen mato-ongella mutta siinä oli mukana vielä helpompi selitys: onkeen tarttui aluksi pieni ahven, jonka hauki sitten samanaikaisesti saalisti. Näin tuli hauki mato-ongella.

  2. 2

    Milsa sanoo

    OI miten ihana bloggaus! Todella hienosti tavoitettu hörhön kanssa keskustelemisen tuska, niin tuttua puuhaa. Kiitos bloggauksesta!

  3. 3

    sanoo

    Minäkin sain pikkupoikana hauen mato-ongella.

    Tuuli painoi kohoa kaislikkoon päin, joten vetäisin aavalle päin, jotta koukku ei sotkeentuisi kaisloihin. Silloin hauki nappasi kiinni, oli varmaankin lymyillyt kaislikossa ja liike ärsytti sen hyökkäämään.

    Mato-onki – hörhöt: 2-0.

  4. 4

    Tommi sanoo

    Kiitokset hyvästä tekstistä! Hörhöjen kanssa väittely on tosiaankin varsin rasittavaa, joten itse olen pyrkinyt vain sulavasti lopettamaan keskustelut mahdollisimman nopeasti. Keskustelua venyttämällä ei kunnon hörhön päätä saa kuitenkaan käännettyä.

    Itse näkisin kuitenkin tuon haukiesimerkkisi sopivan melkeinpä paremmin hörhöjen käyttöön. Pojalla on siis tässä jokin anekdoottinen kokemus asiasta. Opettaja taas yrittää tietonsa perusteella todistaa, miksi poika on väärässä: onhan poika voinut erehtyä luulemaan vaikkapa suurta ahventa haueksi, sillä hauilla ei ole tapana tarttua mato-onkeen.

    Myös hörhöstä väittely tiedettä vastaan voi siis tuntua samalta, kuin pojan kamppailu opettajaa vastaan. Onhan hänellä kokemus (oli se sitten kuinka harhainen tahansa), jota opettaja ei millään tunnu uskovan. Hörhöllä vain ei ole isää pelastamaan tilannetta ja todistamaan kokemusta oikeaksi.

    • 4.1

      Pauliina sanoo

      Mietin aivan samaa, että haukiesimerkki on huono kuvaamaan hörhön itsepintaisuutta juuri siksi, että hörhö on oikeasti se kalastaja eikä opettaja. Opettaja uskoo oikeaoppisesti tieteen vallitsevaa näkemystä eikä hänen tulekaan näin ollen heti uskoa haukitarinoita. Pojalla on käynyt onnenkantamoinen, ei muuta.

  5. 5

    Abs Conditus sanoo

    Älkää missän nimessä hukatko tilaisuutta puhua pelkästään lämpimiksenne itsepintaisen bessewisserin kanssa. Mikäs sen mehukkaampaa, kuin jallitella tietäväistä, johdatella aiheesta toiseen testaten asiantuntemusta ja lopulta iskeä etukäteen varmistetulla faktalla alavatsaan. Tottakai sievoisen vedonlyöntipanoksen saattelemana. BTW: Hörhö nimityksenä on aivan väärä kuvaamaan kyseessä olevien tyyppisiä henkilöitä. Yhtä ärsyttävä, kuin amfiteatteri kuvaamaan kreikkalaista teatteria tai magneetti lausutuna äng-äänteellä. Näistä voisi saada aikaan yhden MOT jakson.

  6. 6

    Pauliina sanoo

    Haukiesimerkki kuulostaa siltä, että opettaja on oppikirjaa lukenut tieteen edustaja, ja turhautunut hörhö yrittää todistaa hänelle omaa kokemustaan.

  7. 7

    Jarkko sanoo

    Olen itse saanut hauen mato-ongella ja olen lisäksi todistanut tapauksen jossa vaimoni sai hauen (minun läsnäollessa) mato-ongella. Lisäksi kaveripiirissäni oli muksuna runsaasti kokemuksia hauen saamisesta mato ongella. Itseasiassa siksi runsaasti että sitä ei pidetty minään ihmeenä vaan ns. ”hyvänä flaksina”, jolla ei ollut mitään tekoa kalastus taidon kanssa….

  8. 9

    Hannu Rytilä himself sanoo

    Kuka määrittelee kuka on hörhö? Me kaikki olemme kutakuinkin yhtä älykkäitä ihmisiä. Toiset tietävät eri aiheista enemmän kuin toiset. Esim. minä tiedän sähköherkkyydestä järkyttävän paljon enemmän kuin Vesa, silti hän on päätynyt inttämään asiasta todellisten asiantuntijoiden, siis sairastuneiden kanssa. Säälittävä tapaus tämä Vesa Linja-aho. Tutustuisi edes yhteen sähköherkkään, vaikkapa minuun. Minun näkökulmastani Vesa on pahin mahdollinen höpöhöpö-hörhö, joka olemattamalla asiantuntemuksellaan mollaa asian kanssa vuosia painiskelleita ihmisiä.

  9. 10

    Hannu Rytilä himself sanoo

    Vesa, et ole vielä kertonut miksi kirjani kansi on esimerkkinä täysin aiheseen kuulumattomasti. Vaadin sinua poistamaan sen.

  10. 11

    Hannu Rytilä himself sanoo

    Vesa, vien kirjani lahjaksi kaikkiin IT-myymälöihin PK-alueella. Jakelu on puolivälissä. Myyjät on fiksuja, tietenkin, ja nyt he saavat lisää tietoa jotta heillä on mitä antaa asiakkaille sitten kun tosi kysyntä säteilemättömään tekniikkaan alkaa. Vielä ei ole sen aika. Myyjien kiinnostus on ollut kovaa ja jotkut ovat jo tunnistaneet itsensä sähköherkiksi. Eli joka Elisa, DNA ja Sonera-kaupassa on kohta kirjani. Sitten kun myyjät ovat lukeneet kirjan, sanotaan kuukauden päästä niin mene sitten esittämään näkemyksiäsi heille. Koko porukka oppii ihan uusia asioita. Vesa Linja-aho nauretaan silloin pihalle.

  11. 12

    Hannu Rytilä himself sanoo

    Kirjani on vapaasti ostettavissa ja lainattavissa useimmista kirjastoista. Vesa! Kirjoita parempi kirja.

  12. 13

    Hannu Rytilä himself sanoo

    Ja Vesa, et suostu tasapuoliseen keskusteluun koska olet bannannut minut FB-seinältäsi. Onneksi on muitakin menetelmiä.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *