”Aidon avioliiton” kannattajien valheet murenevat pala palalta

Kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseksi sai viimein sitä kannattajiensa paljon kaipaamaa mediahuomiota, kun he saivat vaaditut 50000 kannattajaa täyteen. Aito avioliitto -yhdistyksen puheenjohtaja pääsi muun muassa Ylen Aamu-tv:hen haasteteltavaksi.

Vertailun vuoksi muistettakoon, että tasa-arvoinen avioliittolakialoite keräsi 50000 kannattajaa täyteen jo avaamispäivänään hieman ennen kolmea iltapäivällä. Kumoamisaloite pääsi vastaavaan tulokseen vasta kolmessa ja puolessa kuukaudessa – ja edellytti massiivista paperilistojen kanssa heilumista: 50000 kannattajasta vain puolet oli kerätty nettipalvelussa.

Kaikille lienee selvää, että tämä kumoamisaloite ei tule menemään läpi eduskunnassa. Toki se saa lain mukaisen käsittelyn. Mutta onko aloitteen päätyminen käsittelyyn huono vai hyvä juttu?

Ikävä juttu tämä on sikäli, että on surullista, että Suomesta löytyy 50000 täysi-ikäistä, jotka ovat valmiita pistämään nimensä moiseen aloitteeseen. Miltä tämä tuntuu sateenkaariväestä tai ennen kaikkea heidän lapsistaan? Ei taatusti kivalta. Toki pitää muistaa, että 50000 allekirjoitusta edustaa vain reilua prosenttia äänioikeutetuista ja väitän, että sopivalla markkinoinnilla lähes aloitteeseen kuin aloitteeseen saadaan 50 000 nimeä täyteen.

Hyvä juttu tämä on sikäli, että nyt aloitteesta voi keskustella edistämättä sen läpimenomahdollisuuksia: jos allekirjoitusmäärä olisi jäänyt vajaaksi, aloitteella ei olisi ollut edes teoreettista mahdollisuutta mennä läpi.

Ja keskustelua on ollutkin. Ilahduttavinta on, että lakialoitteen pääperustelut on revitty kunnolla palasiksi. Tieteen kaapuun puettu hömppä vedettiin kölin alta jo ajat sitten. Kaksi aloitteen markkinoinnin kantavaa väitettä ovat kuitenkin omien havaintojeni mukaan olleet:

  1. Lapsella on oikeus isään ja äitiin.
  2. Näin isosta lakimuutoksesta olisi pitänyt tehdä lapsivaikutusten arviointi, ja sitä ei ole tehty vaan aloite hyväksyttiin hosumalla.

Ensimmäinen slogani on retorisesti etevä: kukapa nyt haluaisi viedä lapselta oikeuden johonkin. Mutta voi: lapsella kun ei ole oikeutta isään ja äitiin sen enempää kuin vaikkapa oikeutta lemmikkieläimeen tai kuuteen jätesäkilliseen legopalikoita. Tällaista oikeutta ei löydy myöskään mistään kansainvälisestä sopimuksesta tai YK:n tai Unicefin ihmisoikeuksista ja lasten oikeuksista. Väite ”lapsen oikeudesta isään ja äitiin” on siis täysin hihasta ravistettu, kuten Jori Eskolin kirjoittaa blogissaan – suosittelen lukaisemaan jos et vielä ole.

Toinenkin heitto on sellainen, että se voi kuulostaa äkkiä ajatellen järkevältä, varsinkin jos ei ole vielä muodostanut kantaansa tai kanta on varovaisen konservatiivinen. Mutta voi: lapsivaikutusten arviointi on jo tehty – peräti kahdesti, vuosina 2003 ja vuonna 2008:

Se, että vanhemmat ovat samaa sukupuolta, ei vaikuta lapseen kielteisesti. Asia tutkittiin jo vuonna 2008, kun säädettiin laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta ( 391/2009), jolla mahdollistettiin perheen sisäinen adoptio myös rekisteröidyssä parisuhteessa. Lain esitöissä ( HE 198/2008 vp) todettiin mm. seuraavaa: ”Tieteellisistä tutkimuksista saadun tiedon perusteella lapsen kasvaminen perheessä, jossa vanhemmat ovat samaa sukupuolta, ei vaikuta haitallisesti lapsen seksuaaliseen tai sosiaaliseen kehitykseen taikka tunne-elämään ja käyttäytymiseen.” Sama lopputulos esitetään myös sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä (STM julkaisuja 2003:10).

Että siinä meni pohja siltäkin valheelta. Kotiolot, niin kauan kuin ne eivät ole täysin katastrofaaliset (lapsi saa ruokaa, lämpöä ja vaatetuksen, eikä tule pahoinpidellyksi) kun vaikuttavat lasten ja nuorten kehitykseen vähän, jos ollenkaan.* Tätä taustaa vasten olisi naurettavaa, että vanhempien tai huoltajien sukupuolella olisi jotain vaikutusta lapsen hyvinvointiin. Hyvinvointia häiritsevät lähinnä ilkeät ihmiset, jotka irvailevat ja tehtailevat lakialoitteita sateenkaariperheiden lasten kiusaksi (ja hierovat niitä häpeämättömästi naamaan mm. asukaspuistoissa).

Erikoisen tästä aloitteesta tekee se, että uskonnollinen motiivi on yritetty keinotekoisesti häivyttää pois perusteluista. Olisitte edes suoraselkäisiä! Samaa peräänkuulutti helluntailaisten Ristin Voitto -lehden päätoimittaja huhtikuisessa kolumnissaan:

Rehellisyyttä peliin!

Minkälaisia perusteluja sitten perinteisen avioliiton puolesta tulisi esittää? Ehkä juuri niitä, joita kristityt poliitikot lakkasivat esittämästä jo vuosia sitten.

Tulisi viitata Raamattuun. Tulisi puhua Jumalan tahdosta. Tulisi olla huutava ja usein yksinäinen ääni erämaassa. Tulisi hyväksyä väheksyntä ja pilkka. Nyt ilmassa on epärehellistä taktikointia. Aito avioliitto -yhdistys kertoo olevansa ”uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton”, aivan kun aatteen takana olisi merkittävästi muitakin kuin tunnustavia kristittyjä.

Lapsen etuun ja joihinkin yksittäisiin tieteellisiin tutkimuksiin viittaaja kuulostaa keplottelijalta: hän ei kerro taustalla vaikuttavasta todellisesta motiivista – siitä, että hän uskoo Jumalan haluavan, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen liitto.

Aamen, huudahdan ateistinakin. Ja hömpsönpömpsön!

 

* Jos aihe kiinnostaa lisää, lue kirja Leikkiminen kielletty (Atena).

Kommentit
  1. 1

    tupla-v sanoo

    Nyt ollaan aika kovan väitteen äärellä kun sanotaan ettei kotiolot juuri nuoreen ja lapseen vaikuttaisi. En tuota opusta ole vielä lukenut, mihin viittaat, joten sen argumentteja olisi voinut tähänkin vähän enemmän avata.

    Toki hyvä vanhemmuus koostuukin myös juuri fyysisestä huolenpidosta (ravinto yms.) ja vanhemman lämpimyys (oletan että viittaat siis siihen) vaikuttaa esimerkiksi kiintymyssuhteiden muodostumiseen (jotka osaltaan voivat vaikuttaa myös aikuisiälläkin). Nämä eivät kuitenkaan riitä. Et rajaa tekstissäsi juuri nuoria ja lapsia erikseen, mutta heidän tarpeensa ovat kyllä hyvin erilaiset. Erilaiset ihmiset (lapset ja nuoret) tarvitsevat eri tavoin tukea elämässään eikä siihen päästä pelkällä vanhemman lämpimyydellä.

    Mikä sitten ovat katastrofaaliset kotiolot? Mielestäni ei tarvita väkivaltaakaan, vaan kyllä esimerkiksi välinpitämätön kasvatus voi jättää lapseen syvät arvet. Ja näitä on yllättävän paljon. Empiirisiet havainnot koulumaailmassa työskennellessä tuntuvat näyttävän että näillä rajojen kokeilut alkavat jo alakoulussa ja itse nään että sitä kautta vaikutukset voivatkin olla hyvinkin pitkäaikaisia.

    Lapset peilaavat maailma vanhempiensa kautta. Lapsesta usein huomaa esimerkiksi kodin suhtautumisen kouluun – ei aina ja tokikaan ei näin saa lähteä luokittelemaan koteja, mutta asenteet kyllä rakentuvat paljolti kodin pohjalta kunnes sitten myöhemmin murrosiässä tai sen jälkeen alkaa kotiarvojen kyseenalaistus.

    Vanhempien sukupuolella tuskin on merkitystä kasvuun ja kehitykseen paljoakaan – joskin olen myös sitä mieltä että lapset tarvitsisivat kouluihin enemmän miesopettajia nimenomaan miehen malliksi. Tai nimenomaan osoittanaan että mies voi olla mies monella vaatetuksella tai luonteella. Kuitenkin olen vahvasti sitä mieltä että lapsen kotiolot vaikuttavat lapseen valtavasti. Koti on se perusta ja jos siellä asiat mättävät, vaikuttaa se lapsen kaikille muille elämän aspekteille mm. juuri kouluun.

  2. 3

    sanoo

    ”Nyt ollaan aika kovan väitteen äärellä kun sanotaan ettei kotiolot juuri nuoreen ja lapseen vaikuttaisi.”

    Kotiolot eivät vaikuta siihen, millainen ihmisestä tulee aikuisena. Lapsen ja vielä nuoren tapauksessa voivat kotiolot vielä vaikuttaa, mutta kun ihminen on tullut aikuiseksi, ei kodin vaikutusta voi enää havaita lainkaan. Kotikasvatuksella on siis vaikutusta vain lapsuuden ajan, ei enää aikuisuudessa. Ihmiset kyllä usein muistuttavat vanhempiaan, mutta se johtuu geeneistä, ei kasvatuksesta.

    Judith Rich Harris kirjoitti aiheesta kirjan ”Kasvatuksen myytti” jo 20 vuotta sitten (Tiede-lehden yhteenveto kirjasta). Jos aihe kiinnostaa enemmänkin, suosittelen lukaisemaan myös Osmo Tammisalon kirjoituksen Geenit, ympäristö ja käyttäytyminen (PDF).

    • 3.1

      hyvääpäivää sanoo

      Niin täyttä paskapuhetta, väitätkö, että ihminen, joka on saanut remmikasvatuksen niin unohtaa nämä kaikki perheen sisäiset normit ja sen että remmiä=sanktio tulee jos toimii väärin?? Väitätkö että kun ihminen kotiovesta astuu maailmalle, että tämä kaiken tämän unohtaa? Varmaan olet itse ”kunnon kasvatuksen” saanut?

  3. 4

    Humps sanoo

    Voi kuinka paljon päänvaivaa olisi säästytty kun ensin olisi tehty lakimuutos että Suomen valtio vain rekisteröi parisuhteita josta seuraisi nykyisestä avioliitosta seuraavat juridiset asiat. Sitten olisi jätetty avioliitto uskontokunnille jotka olisivat hoitaneet sen puolen kukin omalla tahollaan.

    • 4.1

      Jojo sanoo

      Paitsi että siinä vaiheessa annettaisiin yhden uskontokunnan rohmuta ikiaikainen instituutio ja yleinen termi itselleen. Muissakin uskontokunnissa mennään naimisiin ja naimisiin mennään myös ilman uskontokuntaa – niin se on ollut aina. Jos asia kovasti jotain uskontokuntaa häiritsee, niin tokihan he voivat itse määrittää omaa termistöään uudelleen.

      Sitäpaitsi kristinuskollahan on tähän oma tarkentava määritelmänsä: kristityt vihitään avioliittoon.

  4. 5

    Päivi Rissanen sanoo

    Asia on jo käsitelty eduskunnassa, ja sen pitäisi olla selvä. Mutta, sitä ei ole käsitelty kaikkialla muualla. Ev.lut. kirkossakin voin nähdä sateenkaarihäät, mutta miten on moskeijoiden laita? Mikä on kasvavan islaminuskoisten joukon näkemys, erityisesti sen suuren joukon, joka lukee koraanista pukeutumis- ja käyttäytymissääntöjä naisille, jonka mielestä miehet ja naiset eivät ole tasa-arvoisia saati homot ja heterot?

    Itäkeskuksen imaami ehdotti taannoin tv:n islam-illassa suorassa lähetyksessä kuolemantuomiota homoudesta, mutta siitä älähtivät vain paljon parjatut ”konsrvatiivit”. Vihervasemmisto oli hiljaa, mitä on vaikea ymmärtää.

    Itse äänestin Perussuomalaista ehdokasta, joista löytyi moniakin homoliittoja kannattavia ja muitakin edistyksellisiä asioita ajavia ihmisiä. En olisi koskaan voinut äänestää vihervasemmistolaisia mm. siksi, että varauksetonta monikulttuurisuutta ajamalla he ajavat aatteensa yksilöiden edun edelle – tukevat äärimmäisen epäsuvaitsevaisia ja negatiivisella tavalla konservatiivisia kulttureja, joissa syrjitään naisten ja tyttöjen lisäksi myös homoja.

    Mikä on kirjoittajan näkemys? Miten tukisit esimerkiksi somalialaistaustaista nuorta naista, joka haaveilee sateenkaarihäistä morsiamensa kanssa? Riittääkö pelkkä suvaitseminen? Kunniamurhan estäminen? Vai pitäisikö sittenkin tukea kulttuurien sijasta ensisijaisesti suomalaisia vaivalla hankittuja yksilöiden oikeuksia?

    • 5.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      ”Miten tukisit esimerkiksi somalialaistaustaista nuorta naista, joka haaveilee sateenkaarihäistä morsiamensa kanssa?”

      Kysyisin häneltä itseltään, ennen kuin lähtisin sähläämään mitään.

    • 5.2

      Anonyymi Feminiini sanoo

      Oho, taas kaivettiin tämä puolustus sateenkaariväen oikeuksia potkimaan. Sitähän voisi laittaa kellon käyntiin, että kuinka pian tämä ”muttamuttamuttamamut!” kaivetaan esiin näissä keskusteluissa. Viittaan tuonne aikaisempaan kommenttiini tässä blogissa siitä, miten kummasti naisten oikeudet kiinnostavat vain jos sitä voidaan käyttää lyöntiaseena.

      On se vaan kumma!

      • 5.2.1

        Pete sanoo

        Anonyymi Feminiini, minua kiiinnostaa naisten oikeudet koska minulla on tytär. Olen iloinen siitä että muiden yhteiskuntamme vapauksien lisäksi hän voi nyt avioitua mielensä mukaan kun sen aika on ja haluan että kaikki muutkin tytöt ja naiset saavat nauttia tasa-arvosta, itsenäisyydestä ja turvallisuudesta, joka on Suomessa maailman huippua (vaikka kehittämistäkin on). Jos Suomessa on tyttöjä ja naisia, joiden oikeuksien systemaattinen tallominen hyväksytään uskontoon tai kulttuuriin vedoten, se on samalla viesti, että naiset eivät ylipäänsä ole tasa-arvoisia.

        Päivi Rissasen tavoin en voi käsittää että vihervasemmisto mieluummin sokeasti suvaitsee naisia ja homoja sortavia vanhoillis-uskonnollisia kulttuureja kuin suojelee yksilöiden oikeuksia ja vapauksia. Monikulttuurisuudesta on tullut pyhä lehmä, jonka negatiivisia asioita ei saa nostaa esiin. Pisteet HS:lle joka on viime aikoina kirjoittanut kotoa karkaamaan joutuneista muslimitytöistä ja kunniaväkivallasta, josta meille näkyy vain jäävuoren huippu. Kun suhtautuminen naisiin on näissä yhteisöissä tällaista, miettikää millaista on suhtautuminen homoihin…

        Vesa Linja-aholle vielä: haluat kysyä, mutta uskotko että huivipäinen somalityttö ikinä vastaisi rehellisesti, kertoisi sinulle mitään sateenkaarihäähaaveistaan (saati halustaan pelata jalkapalloa tai telinevoimistella), jos hänelle on koko ikänsä syötetty hylkäämisen pelkoa ja mahdollisesti väkivallan uhkaa moisia ajatuksia vastaan?

        Suomalainen kulttuuri kehittyy yhä tasa-arvoisemmaksi. Jos Suomessa kasvaa muita kulttuureja, niiden täytyy kehittyä mukana. Siinä ei pelkkä suvaitseminen riitä.

  5. 6

    Laura sanoo

    Ymmärrän kyllä, että homoseksuaalit voisivat mennä naimisiin maistraatissa, mutta miksi sinne kirkkoon pitää yrittää tunkea väkisin kun suurin osa homoseksuaaleista on melkein järjestäen kuitenkin ateisteja? 😀 Alkaako ne sitten uskoa kun ne saa tahtonsa läpi? 😀

    • 6.2

      M. Maria sanoo

      Niin siis kirkkoonhan ei olla ”tunkemassa” tämän lakimuutoksen myötä. Ja mistä päättelit, että suurin osa LGBT-ihmisistä on ateisteja? Esim. minä ja avovaimoni laskemme molemmat itsemme uskovaisiksi, samoin paras ystäväni joka on biseksuaali. Kirkonkin leivistä löytyy lukuisia sateenkaarevia työntekijöitä, julkisuudessakin on ollut ainakin pari homoa ja transsukupuolista työntekijää.

  6. 7

    Esko Viitakoski sanoo

    Siteeraan esellistä kommentojaa:

    ”Kotiolot eivät vaikuta siihen, millainen ihmisestä tulee aikuisena. Lapsen ja vielä nuoren tapauksessa voivat kotiolot vielä vaikuttaa, mutta kun ihminen on tullut aikuiseksi, ei kodin vaikutusta voi enää havaita lainkaan. Kotikasvatuksella on siis vaikutusta vain lapsuuden ajan, ei enää aikuisuudessa. Ihmiset kyllä usein muistuttavat vanhempiaan, mutta se johtuu geeneistä, ei kasvatuksesta.”

    Jos tämä väite pitäisi paikkansa, jokaisen pahoinpidellyn, ruumiillisesti tai henkisesti, ja seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen aikuiseksi kasvaessaan tulisi olla ehyt, hyvinvoiva aikuinen, koska väitteesi mukaan kotiolot eivät vaikuta siihen, millainen ihmisestä tulee aikuisena. Samaa ajatusmallia seuraten, kukaan ei muistuta arvomaailmaltaan tai toiminta-tavoiltaan vanhempiaan. Edellämainitut ominaisuudethan eivät ole geenien määräämiä, vaan opittuja. Lapsena opituista ajatusmalleista ja käyttäytymistavoista voi harjoittelemalla tietoisesti päästä eroon, mutta ympäistö ja etenkin kotiolot aivan kiistatta vaikuttavat lapseen ja siihen millaiseksi hän kasvaa aikuisena.

  7. 8

    tupla-v sanoo

    Jos puhutaan vaikkapa kiintymyssuhteista, on havaittu niillä olevan paljonkin tekemistä myös aikuisiällä. Eli lapsuus ja nuoruus toki vaikuttaa myöskin ihmiseen aikuisena. Muutenhan olisi järkevää ja taloudellista kasvattaa lapset lastenkodin kaltaisissa laitoksissa jossa tasalaatuisuus olisi taattu. Myös koko adoptoinnin voisi tuossa valossa kyseenalaistaa, kuten myös huostaanotot.

    Kiintymyssuhteiden on havaittu vaikuttavan mm. kykyyn muodostaa itse esimerkiksi parisuhdetta. Kotoa siis opitaan ja saadaan malli parisuhteesta. Se ei tee lapsesta vanhempansa kopiota, eikä lapsi välttämättä toista esimerkiksi vanhempansa ”virheitä”. Aihetta on tutkittu Suomessakin mm. Kaisa Männikkö ja Nauha & Silven (kaikki edelliset 2000-l alkupuolella).

    En itse näe biologisen pohjan tuovan esimerkiksi minkäänlaisia käyttäytymismalleja (käytöstavat, taloudenhallinta, ylipäänsä arjen taidot) mukanaan. Toki alttius johonkin saattaa jossain määrin lisääntyä. Harrisille propsit toki siitä ettei vanhempia voi kaikesta Freudilaisittain syyttää eikä vaikkapa vaikea lapsuus estä muuttamasta käyttäytymistä – aikuinen on itse vastuussa omista teoistaan lähtökohdista huolimatta. Mutta jos tälläiset asiat olisivat sisäsyntyisiä, ei esimerkiksi ”susilapsia” olisi.

    En silti lähtisi kieltämään lapsuuden ja nuoruuden vaikutuksia. Esimerkiksi harrastukset ja kaverisuhteet saattavat muokata lapsen elämää paljonkin ja nämähän ovat vanhemman resursseista riippuvaisia asioita. Yhteiskunnassamme nuori joutuu jo valitsemaan mitä lähtee opiskelemaan. Uskonkin vakaasti että jos nuorta ei esimerkiksi kannusta jatko-opiskeluun, sulkee se varmasti portteja. Myös vaikkapa läksyjen teossa tarvitaan varsinkin alakoulussa myös vanhemman tukea. Vastuuta toki tulee antaa myös lapselle.

    Pitänee perehtyä tuohon teokseen enemmän ihan mielenkiinnosta noin radikaalia ajattelua kohtaan.

    • 8.1

      sanoo

      Harris ei sano, että kaikki taidot olisivat sisäsyntyisiä – tämähän olisi ilmiselvästi väärin. Hänen mukaansa lapset oppivat erilaiset taidot ja käyttäytymismallit ensisijaisesti ikätovereiltaan: lapsuuden ja nuoruuden leikeissä jne. Vanhempien vaikutus lapsiin on mitätön, mutta lapsuustoverien vaikutus on Harrisin mukaan hyvin suuri.

      Kiintymyssuhteiden osalta Harris sanoi muistaakseni suunnilleen niin, että lempeät ja empaattiset ihmiset osoittavat lapsilleen kiintymystä ja samalla tavalla lempeät ja empaattiset ihmiset pärjäävät parisuhteissa. Lempeys ja empaattisuus ovat periytyviä ominaisuuksia, joten koko yhteys on geneettinen. En tiedä, onko asia aivan noin yksioikoinen, mutta ainakin kilpaileva hypoteesi on olemassa.

      Kaksostutkimusten ja muiden käyttäytymisgeneettisten tutkimusten mukaan ihmisen käytöspiirteistä ja sen sellaisista suunnilleen puolet on geneettistä, alle 10% vanhempien vaikutusta ja loput on – jotain muuta. Bouchardin klassikkotutkimuksen (PDF) mukaan mm. persoonallisuuspiirteissä geenien vaikutus on 50% ja vanhempien vaikutus 0%. Ainakaan minun tietääkseni emme tiedä, mitä se loput 50% on.
      Tähän yleissääntöön on muutamia poikkeuksia: esim. aikuisiän uskonnollisuuteen vanhempien vaikutus on 20-40%.

      Nämä tutkimukset on siis tehty enemmän tai vähemmän normaaleista perheistä. Jos lapsia pahoinpitelee tai vastaavaa, niin sellaisella on toki vaikutusta.

      Lisää luettavaa aiheesta tarjoavat mm. Tiede-lehti, Telegraph ja tietysti Wikipedia.

  8. 9

    Oliver sanoo

    Vai eivät kotiolot vaikuta lapsen ja nuoren kehitykseen? Tämä nyt on aika paksua tuubaa. Mites sellainen asia kuin sosioekonominen tausta? Esimerkiksi tulevaan urakehitykseen liittyvät valinnat tehdään yleensä alaikäisenä, vanhempien tulotaso määrää hyvin pitkälle lasten harrastemahdollisuudet, ja myös sosiaalisten taitojen, asenteiden ja arvojen omaksumisessa kodilla on suuri merkitys. Vai selittyykö esimerkiksi koulutus- ja tulotason periytyminen pelkästään ”huonomman aineksen” heikommalla perimällä? Se, että joku on kirjoittanut aiheesta kirjan ei tee mistään asiasta tuosta vaan totta.

    • 9.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      ”Vai eivät kotiolot vaikuta lapsen ja nuoren kehitykseen?” Kukaan ei ole väittänyt moista. Lue uudestaan.

      • 9.1.1

        Ilmari sanoo

        Itsellenikin tuli mieleen, että tuon artikkelin kohdan voisi kirjoittaa selvemmin. Ehkä tässä on epäselvää mitä tarkoitetaan kehityksellä?

  9. 10

    Stacy sanoo

    Aloitteen puolesta on kampanjoinut näyttävästi myös natsi-Kärkkäisen äärioikeistolainen lehti Magneettimedia, joten sen taustalla on muitakin kuin hihhuleita. On se jännä, kuinka sulavasti hihhulit aina toimivat yhdessä natsien kanssa.

    • 10.1

      Hannu Rytilä himself sanoo

      Millä oikeudella rinnastat hihhulit natseihin? Minusta Magneettimedia on OK, kaikki eivät valitettavasti ole sillä tasolla että ymmärtäisivät mistä on kyse.

  10. 11

    Kautsu sanoo

    Nämä perinteisen avioliiton kannattajat tuntuvat unohtavan, että heidän pyhä kirjansa salii ja suorastaan vaatii väkivallalla pelon kautta auktoriteetin istuttamisen lapsiin. Heidän ”perinteinen avioliittonsa” tavoite on aivopestä lapset vihaamaan, vaikka heidän oma pyhä miehensä yritti lukuisissa saarnoissaan saada ihmiset toimimaan juuri päin vastoin. Tämä vuosituntinen suomalainen kristillinen perinne ei ole kristusta nähnytkään vaan ainostaan Vanhan Testamentin ja Paavalin. MIelesätni jokainen, joka koskee ja syö sikaa tai pukeutuu kahteen eri kuiteuun, ja silti siteeraa Raamattua Ainoana Oikeana Totuutena tulisi kivittää.

  11. 12

    Sami sanoo

    Todetaan nyt aluksi, että en ole allekirjoittanut aiheeseen liittyen, en puolesta enkä vastaan.

    Miksi?

    Tässähän on nyt kyse kahdesta eri asiasta.

    1) Tasa-arvoa on se, että kaikilla on oikeus solmia liitto toisen henkilön kanssa sukupuoleen katsomatta. Oli muodostuneen liiton nimi sitten mikä tahansa. Tätä voisin kannattaa. Mutta hetkinen, eikös tämä ole jo tätä päivää?

    2) Tasa-arvoa ei sen sijaan ole se, että luonnollisesti lisääntymiskyvyttömät kombinaatiot saavat oikeuden adoptoida jälkeläisiä. Siinä mielessä näen, että luonto määrittää reunaehdot tasa-arvolle, ja jos yhdelle ryhmälle annetaan lisäoikeuksia, voisi ajatella, että päätöksellä itse asiassa vähennetään tasa-arvoa.

    En väitä, että sateenkaariperheissä rakkauden tai huolenpidon määrä poikkeaisi mitenkään ”perinteisestä” perheestä. Molemmissä on koko kirjo läsnä.

    Olen huolissani siitä, että tasa-arvon nimissä voi ihan samalla argumentaatiolla viedä läpi moniavioisuuden tai vaikka perheen sisäiset liitot. ”Keneltä se on pois” ja ”Rakkaus riittää”, kunhan aikuiset asialla. Itse ihmettelen miten ”suvaitsevaiset” ihmiset voivat olla tätä vastaan.

    Jos liiton solmiminen ja adoptointi olisivat kaksi eri asiaa, voisi asiaan ottaa helpommin kantaa. Nythän tilanne on se, että on paljon ihmisiä, jotka kannattavat ensimmäistä kohtaa, mutta eivät jälkimmäistä. Ongelma lähti siitä, että yksittäisille ihmisille annettiin adoptio-oikeus. Sen jälkeen tasa-arvon nimissä voidaan yrittää saada samaa oikeutta mille tahansa kombinaatiolle.

    Vesa yrittää ovelasti pistää vastustusta uskovaisten tai raamatun piikkiin, mutta eihän tällä asialla ole oikeasti mitään tekemistä niiden kanssa. Ovelaa populismia.

    • 12.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      ”Olen huolissani siitä, että tasa-arvon nimissä voi ihan samalla argumentaatiolla viedä läpi moniavioisuuden tai vaikka perheen sisäiset liitot.”

      Miksi olet tästä huolissasi?

    • 12.2

      Veikko sanoo

      Eipä arvon suvaitsija viitsi julkaista kaikkia kommentteja. Taitaa olla liian tiukka paikka tunnustaa olevansa pihalla kuin lumiukko.

      • 12.2.1

        Vesa Linja-aho sanoo

        Ei kyse ole viitsimisestä vaan haluamisesta, enkä ole mikään ”suvaitsija”. Minulla on vapaus olla julkaisematta kaiken maailman törkyä täällä ja sinulla on vapaus perustaa oma blogi niitä varten.

        • 12.2.1.1

          Veikko sanoo

          Kirjoitit todella hyvän vastauksen. Kyse on SINUN halusta 🙂

          Jos jollain on rankkaa kritiikkiä asiasta ja sinulle vaikeita kysymyksiä esitettäväksi niin et ”halua” julkaista sellaista ”törkyä” etkä varsinkaan ”halua” vastata niihin koska se on SINUN ajatusmaailmaasi vastaan.

          Todistit vastauksellasi asian jota vastaan kirjoituksellasi ”taistelet”

          Kirjoittamasi ”murenemisteoria” on täyttä puppua vaikka yrität pseudotieteellisesti todistella kaiken valheeksi.

          ”Ikävä juttu tämä on sikäli, että on surullista, että Suomesta löytyy 50000 täysi-ikäistä, jotka ovat valmiita pistämään nimensä moiseen aloitteeseen”

          Ikävä juttu tulkintasi kannalta mutta suomessa on huomattavasti enemmän niitä jotka tätä aloitetta kannattaa. Valitettavaa on se että kaikki eivät näihin aloitteisiin laita nimiään eikä osa käytä muutenkaan nettimediaa.

          Sitten vielä yksi kysymys. Miksi minun täytyisi hyväksyä tasa-arvoinen avioliittolaki? Pitäisikö minun muuttaa omaa näkökantaani sen takia että homoliittojen kannattajat niin vaativat? Pitäisikö vähemmistöryhmien mielihaluja tyydyttää siten että enemmistö muuttaa kantaansa?
          Ja jos pitää niin millä perusteella? Eikö suvaitsevaisuus tarkoita myös sitä että suvaitsee olla vaatimatta muilta muutosta ja hyväksyy esim. sen että on poikkeava?

          • 12.2.1.1.1

            Vesa Linja-aho sanoo

            Ei tässä kukaan ole vaatimassa muilta mitään — ellet sitten tarkoita tasa-arvoisen avioliittolain vastustajia?

  12. 13

    Hannu Rytilä himself sanoo

    Vesa, huomautan että avioliitto, riippumatta sukupuolesta ja uskonnollisesta katsomuksesta, on viime kädessä juridinen sopimus, jossa kaksi ihmistä päättävät sitoutua yhteen. Siksi en ymmärrä, miksi avoliittolaisten pitäisi saada samat oikeudet kuin avioliittolaisten. Yhteiskunnassamme on instutuutio nimeltä avioliitto (tai rekisteröity parisuhde, käytännössä sama juttu). Miksi ylipäätään pitäisi keksiä uusi nimi avioliitolle. Jos asia on avoliittolaisille vaikeaa niin menkööt naimisiin. Kyllä siitäkin irti pääsee. Lapset eivät sinänsä kuulu tähän, heillä on lakiin perustuvat oikeudet mm. perimysasioissa. Oikeastaan luulen että olet ihan samaa mieltä.

    • 13.1

      Hannu Rytilä himself sanoo

      Sitäpaitsi, muistakaamme että Raamatulla ei ole mitään tekemistä avioliiton kanssa. Raamatussa tyypit ”ottivat vaimokseen” naisia. Ja suku jatkui. Nykyään, kun meillä on kehittyneempi yhteiskunta, nämä asiat on kirjattu lakeihin. Kirkolla ei ole mitään tekemistä lain kanssa, mutta papeilla on virkamiehen oikeudet vihkiä pari avioliittoon. Itse olen 2 kertaa vihitty avioliittoon, toinen kerta kirkossa ja toinen kerta maistraatissa. Toisella kerralla paikalla oli vain todistajia viran puolesta ja vihkimyksen suorittanut tuomari totesi parissa minuutissa, että avioliiton tarkoitus on perheen perustaminen. Hyvin sanottu! Näin yli viiskymppisenä ei ole enää lapsipaineita, silti olen perhe vaimoni kanssa.

  13. 14

    Hannu Rytilä himself sanoo

    Paavaliuskovaiset ovat pahimpia, niitä löytyy lähipiiristäni, valitettavasti. Paavali oli poikamies, oliko homo, siitä minulla ei ole mitään todisteita mutta arvelen että siihen aikaan yhteiskunta ei tiennyt näistä asioista kovin paljon.

  14. 15

    Priori Soija sanoo

    Helsinkiläisenä sekalaisen ystäväpiirin omaavana nuorena opettajana ja toimittajana joudun toteamaan seuraavaa: minua hävettää tämän joskus arvossa pitämäni aikakauslehden linja, joka mitä kannustavimmin mielin sallii tässä esitetyn tasoisen argumentaation varaan rakennettujen kirjoitusten julkaisun.

    Selvyyden vuoksi alkuun kaksi argumenttia, joiden varaan kertaalleen hyväksytystä, homoparien adoptio-oikeuden sallivasta avioliittolain muutoksesta käytävää keskustelua ei tulisi rakentaa: 1. Raamattu 2. Homoseksuaalisuus

    Ihmisoikeudet kelpaavat argumentiksi ja niitä Jukka Rahkonen tulkitsee toisin kuin sinä Vesa – itseään heikommassa asemassa olevan eduksi. Psykologiaa myös opiskellutta Suomen Psykologiliiton kannanotto hämmentää. Sen keskeinen ydin kun tuntuu lähinnä hämmentävän tarkoitushakuisen retoriikan varaan rakennetulta:

    ”Kansainvälinen psykologian alan tieteellinen tutkimus osoittaa, että samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisissä parisuhteissa eikä vanhemmuudessa ole todettu sellaisia riskitekijöitä, joita ei olisi myös heterosuhteissa.”

    Tämä on väite, josta en voi olla eri mieltä. Enkä usko, että on Aito avioliitto -hankkeen nokkamiehenä toimiva Jukka Korhonenkaan. Ongelmana on kuitenkin se, ettei kyseisen tutkimustuloksen kiistämättömyydellä tai kiistämisellä ole merkitystä Rahkosen aloitteen pointin kannalta.

    Tulkintani mukaan Aito avioliitto -hankkeen alullepanijat eivät ole ottamassa kantaa kasvatussuhteessa mahdollisesti esiintyvien riskien määrään tai laatuun. He ovat ottamassa kantaa lapsille tarjottavien sukupuoliroolimallien tärkeyteen. Kysymys on siis eri sukupuolta edustavien vanhempien yksilönä lapselleen tarjoamasta roolimallista ja sen tärkeydestä. Eräässäkin tv-keskustelussa Rahkonen kiteytti tämän olennaisuuden vastapuolelle osoitetun kysymyksen muotoon pätevästi:

    ”Äitikö ei voi tarjota lapselle mitään sellaista, mitä kaksi miestä voi?” (Tai vastaavasti: ”Isäkö ei voi tarjota lapselle mitään sellaista, mitä kaksi naista voi?”)

    Tähän jos Vesa pystyt rakentavasti argumentoiden vastaamaan, olen valmis katsomaan peiliin. Jos et, suosittelen myöntämään toissijaisen puolesta manifestoinnin. Aion nimittäin jatkaa.

    Sanon asian toisin: Aito avioliitto -hanke ei väitä, että heterosuhde olisi aikuisten välillä mahdollisista parisuhdemuodoista ainoa sosiaalisesti hyväksyttävä. Toisin kuin haluat(te) uskotella, se ei ota tähän asiaan kantaa millään muotoa.

    Näin se ei tee, koska kysymys ei (ihmisoikeuksienkaan nojalla) ole aikuisten välisistä, vaan lapsen ja aikuisen välisistä oikeuksista. Sillä lapsikin on ihminen, ennen muuta. Käsillä oleva avioliitto-asia on ihmisoikeuskysymys – tunnumme vain olevan erimielisiä sen suhteen, keiden ihmisten oikeudet tulisi asettaa etusijalle – täysi-ikäisten homoseksuaalien vai lasten.

    Olisi enemmän kuin suotavaa lopettaa aikuisten seksuaaliseen suuntautumiseen ja aikuisten ihmisten oikeuksiin nojaava argumentaatio Aito avioliitto -hanketta koskevassa julkisessa keskustelussa. Psykologiliiton antamien kaltaisten, varsinaisen asian ytimen kannalta epärelevanttien perustelujen varaan kun vaikuttaa rakentuvan turhan monen ”suvaitsevaisena” itseään pitävän kaupunkilainen propaganda. Se propaganda kohdistuu ”meihin muihin” – ”suvaitsemattomiin”, ”vihaajiin”.

    Mitä jos – ja tämä on nyt villi – osa meistä näkeekin teitä tarkemmin?

    En tullut syyttelemään, enkä halua provosoida sen enempää kuin provosoituakaan. Harmillista kuitenkin on katsoa sivusta, miten joko tahattoman tai tahallisen itsekkäät aikuiset pyrkivät maalaamaan lapsille tarkoitettua kangasta omilla lempiväreillään.

    En ole aivan varma, perustuuko tässä ja monissa muissa Helsingistä käsin operoivissa sanoma- ja aikakauslehdissä harjoitetun kaltainen mielipidefasismi a) haluttomuuteen vai b) kyvyttömyyteen ymmärtää nyt käsillä olevia asioita oikeasti. Jaksoin kirjoittaa tämän tekstin, koska aihe on tällä kertaa liian tärkeä ja koska sisimmässäni uskon, että kyse on jälkimmäisestä.

    Yleisellä tasolla toivoisin rauhoittumista hetkeksi. Voitaisiinko lakata olemasta itsekkäitä vain, jotta pääsisimme toreille osoittamaan mieltämme siitä, että olimme yhdessä samaa mieltä jostain?

    Keskityttäisiin. Vaihteeksi.

    Ennen kuin näin tapahtuu, en tule kirjoittamaan omaa nimeäni yhtään mihinkään. Ei sillä että se olisi sen arvokkaampi kuin muidenkaan. Edes netissä annettuna.

    Tunnen maamme mediakentän tarpeeksi hyvin sanoakseni, että tämän blogikirjoituksen kaltaiset demagogiset roiskaisut eivät edistä tasa-arvoa, ainoastaan kuppikunnittumista.

    Tiesitkö muuten Vesa, että myös esimerkiksi 1. tyypin diabeetikolta voidaan maassamme evätä oikeus adoptioon? Mitä mieltä olet tästä? Miksi?

    Yksin julkiset kasvot asiasidonnaisesti perustelluille väitteilleen antavan Jukka Rahkosen kunniaksi on sanottava, että hän on huomattavasti rohkeampi mies kuin minä tai sinä Vesa. Onneksi meitä kirjoittajiakin kuitenkin tarvitaan.

    –P

  15. 16

    sanoo

    Nyt taitaa käydä taas niin että tämän ”uusnatsisti”-kohun ym. takia tämäkin juttu unohdetaan ja aitoavioliitto-tyypit saavat rauhassa jatkaa agendaansa… Hyvin taas ajoitettu tämä tällä hetkellä otsikot täyttävä tapaus.

    (olen muuten ihan samaa mieltä kanssasi tästä ko. jutusta jota blogipostaus koskee, tuli tuossa taannoin keskusteltua aitoavioliitto-asian edustajien kanssa ja kyllä sieltä se raamattuperustelu tuli aika vahvana, ja aika fundamentalistikristittyä porukkaa olivat; että aika kaksinaamaiselta haiskahtavaa tuo meininki)

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *