”Tutkijat varoittavat” – Kauppalehdeltä livahti uutiseksi humpuukia

Suomessa joukkotiedotusvälineiden tila on noin yleisesti hyvä, mutta välillä sattuu huteja, kun toimittajalla ei ole aikaa, halua tai kompetenssia tehdä taustojen tarkistusta, vaan lehdistötiedote tuutataan nopean editoinnin jälkeen verkkoon. Välillä vahinkoja sattuu, vaikkei olisi kiirekään: esimerkiksi Ylen Tampereen paikallistoimitus päästi ääneen ”vaihtoehtoista näkökulmaa” edustavan tutkijan täysin ilman kritiikkiä. Valemedioista oikean median erottaa se, että virheisiin puututaan – näin tuollakin kertaa:

Lähdekritiikkimme ja julkaisuprosessimme petti. Voin vain pahoitella. Korjasimme juttua heti kun huomasimme, mutta sosiaalisessa mediassa asiat lähtevät leviämään nopeasti, ja virhe ehti tapahtua”, sanoo Yle Alueidenpäällikkö Jyri Kataja-Rahko.

Tällä kertaa vahinko pääsi käymään Kauppalehdelle, joka julkaisi sunnuntaina alkuillasta uutisen otsikolla Tutkijat varoittavat: 5G verkko on terveysriski, EU:n lykättävä rakentamista (arkistovedos). Uutisessa ei ole suoria asiavirheitä, mutta tämä johtuu lähinnä sanamuotovalinnoista: ”Säteily nostaa tutkijoiden mukaan syöpäriskiä ja solun stressivasteita…” ja niin päin poispäin. Yhtä tosihan on väite ”fundamentalistikristittyjen mukaan maapallo on noin 6000 vuotta vanha”. Niinhän se heidän mukaansa on. Vaikkei se oikeasti ole.

Uutisessa on lihavoiden korostettu kovia nimiä:

Tutkijat vetoavat muun muassa Euroopan komission puheenjohtajaan Jean-Claude Junckeriin, tämän kabinettipäällikkö Martin Selmayriin sekä varapuheenjohtajaFrans Timmermansiin.

Vetoomus on lähetetty myös EU:n puheenjohtajamaana toimivan Viron pääministerille Jüri Ratakselle sekä Viron presidentille Kersti Kaljulaidille.

”Vakavan huolensa” ilmaisevia tutkijoita on yli 200 ja he edustavat 41 eri maata.

Jepjep. Kovia nimiä, mutta keitäs nämä tutkijat sitten ovat? Tämä ei uutisesta käy ilmi. Entä missä tämä addressi sijaitsee? Uutisessa ei ole mitään lähdeviitettä, ei linkkiä, ei mitään. Pienellä ronkkimisella löytyy se alkuperäinen tiedote, ja siellä on suomalaisedustuksena:

  • Mikko Ahonen, PhD, researcher, Sundsvall
  • Marjukka Hagström, LL.M, M.Soc.Sc., Senior researcher, The Finnish Electrosensitivity Foundation, Turku
  • Osmo Hänninen, PhD, Professor Emeritus (Physiology), Kuopio
  • Georgiy Ostroumov, PhD (in the field of RF EMF), independent researcher

Tämä levy on pyörinyt jo 2015, löytyy se sylttytehdaskin osoitteesta http://emfscientist.org. Suomesta mukana oli silloin mukana ihan sama sakki, ainoastaan Dariusz Leszczynski on pudonnut pois kelkasta (ja Hagströmin ja Ahosen duunipaikka vaihtunut). Ja yleisen kännykkäsäteilyn tilalle tulilinjalle on nyt heitetty 5g-verkot.

Mikko Ahonen on juurikin tämä ääneen vahingossa päästetty eräänlainen säteilyasiantuntija, Marjukka Hagström on oikeustieteilijä joka on saarnannut sähköherkkyydestä ennnenkin, Hänninen on legendaarisen (hylätyn) taikavarpuväitöskirjan ohjaaja ja Dariusz Leszczynski taas entinen Säteilyturvakeskuksen tutkija joka epäilee että ”teleala on pyrkinyt hiljentämään hänet”. Georgiy Ostroumov on itselle uusi hahmo, mutta Google löytää mm. tämmöisen jo vuodelta 2009.

Jos ”vakavan huolen” ilmaisijat myös muista maista ovat samaa kastia, herää kysymys, olisiko jutun voinut jättää julkaisematta. Mobiilisäteilyn terveysvaikutuksista kun on puhuttu pitkään, mutta varmaa tai edes varmahkoa näyttöä ei ole löytynyt, ja 2010-luvulla niiden vähäistenkin viitteiden näyttö on pikemminkin heikentynyt kuin vahvistunut. Jutussa sentään lopussa mainitaan, että

Jotkut tutkimuksesta näyttäisivät lisäävän aivosyövän riskiä jonkin verran, mutta tutkimustulokset ovat  kiistanlalaisia.
Suomen säteilyturvakeskus STUK katsoo, että ionisoimaton säteily ei pysty rikkomaan kemiallisia sidoksia, vaurioittamaan solujen perimäainetta ja aiheuttamaan syöpää.
Näinpä. Mutta tällaisen addressin julkaiseminen on sama kuin julkaisisi uutisen 700 tutkijasta, jotka kiistävät evoluutioteorian. Nuo reilu parisataa tutkijaa ovat vähemmistö säteilyn biologisia vaikutuksia tutkivista fyysikoista ja lääkäreistä, aivan kuten evoluutioteorian kiistäjät ovat vähemmistö evoluutiobiologeista (ja muistakin alaa liippaavista tutkijoista).
***

Kirjoitusta muokattu 18.9.2017 klo 17.35: Kirjoituksesta saattoi saada kuvan, että väittäisin, että Dariusz Leszczynskin irtisanominen liittyisi hänen kännykkäsäteilyulostuloihinsa. Näin ei ollut tarkoitus väittää. Työsuhde päättyi, koska Säteilyturvakeskus päätti lopettaa kännyköiden säteilyn biologisten vaikutuksien tutkimuksen. Säteilyturvakeskuksen edustajan mukaan Leszczynski ei ole vaikuttanut päätökseen mitenkään, vaan linjaus oli resurssikysymys: kun budjettirahoitus vähenee, Säteilyturvakeskus pyrkii keskittymään vain selvästi todennettavien terveyshaittojen tutkimukseen. 

 

Lelulapiolla on paha kaivaa ojaa – eli mikä on pielessä koulujen ”digiloikassa”

”Jjjjust, mä haen autosta oikeet työkalut.” Näin murahtaa tuttu timpuri, sähköasentaja tai putkiasentaja, jos hänelle tarjoaisi honkkarista ostettuja halvimpia mahdollisia työkaluja kotona tehtävää pikkuasennushommaa varten. Ammattilainen käyttää ammattilaisten välineitä. Ei ojaakaan kaiveta lelulapiolla vaan kaivinkoneella.

Tämän takia pidänkin koulujen ”digiloikkaa” huonosti toteutettuna: tehdään digijuttuja, muttei kunnon työkaluilla. Perinteinen paperikirja oli samanlainen rikkaan ja köyhän kädessä, kunhan sen vain sai hankittua. Kirjan saattoi myös ostaa käytettynä ja myydä eteenpäin, toisin kuin digimateriaalien kanssa. Oppilaiden omien laitteiden käyttö ei periaatteessa ole omien suksien ja luistinten käyttöä kummallisempi asia, mutta tasa-arvosta ei voida puhua, jos köyhä tuijottaa parin satasen miniläppärin ruutua ja rikkaalla on ammattimainen kannettava tietokone ja kunnollinen työasema kotona.

Myöskään toimiva infra ei synny itsestään eikä ilmaiseksi. Tänään kasiluokkalainen kirjoittaa Hesarin yleisönosastolla, että:

Esimerkiksi internet ei toimi kunnolla oikeastaan missään luokassa. Tätäkin tekstiä kirjoittaessani piti odottaa ensin 15 minuuttia, että tietokoneen sai auki. Kun laitteita käytetään, suurin osa oppitunnista menee laitteiden kanssa säätämiseen, eikä itse oppimiselle jää aikaa.

Ja sitten tämä minkä kaikki tietävät muttei haluta myöntää – digioppimateriaalit ovat (joitain positiivisia poikkeuksia lukuunottamatta) tasoa ”peedeeäffä netissä”, vaikka ne on koitettu paketoida hifisti:

Jos digitalisaatiota halutaan edistää hyödyllisellä tavalla, opettajille tarvittaisiin parempaa koulutusta ja hyviä oppi­materiaaleja. 1990-luvun tietokoneille tehdyt oppimate­riaalit eivät sovellu tableteille.

Sääliksi kävi myös junassa näkemäni lukiolainen, joka selaili jotain digimateriaalia parin satasen miniläppärin näytöltä tihrustaen. Hankalaa ja epäergonomista. Lisäksi se luo nuorille täysin väärän kuvan digitalisaation riemusta: kunnon välineillä (yli tonnin läppäri matkalla, kunnollinen työasema työpaikalla) ja asianmukaisilla ohjelmistoilla digidigistä on oikeasti iloa.

Monimiljonäärin huuhaasäätiö – eli miksi myös ilmaisesta huuhaasta pitää kieltäytyä

Tehdään vekkuli ajatuskoe: oletetaan, että minulla olisi kymmeniä tai vaikka satoja miljoonia euroja omaisuutta – sen verran paljon, että muutaman miljoonan euron roiskaiseminen jonnekin ”just for fun” ei heilauttaisi elintasoa mihinkään suuntaan.

Yleensä miljonäärit joko istuvat tiukasti rahojensa päällä pyrkien sijoittamaan ne tuottavasti, ja pienellä siivulla tehdään jotain söpöä ja yleishyödyllistä. Mutta entä jos rahojaan haluaisi käyttää trollaamiseen?

Temppu menisi näin: ensin perustetaan säätiö, jonka tehtävänä on jakaa rahaa ufotutkimukseen ja ufojen hyökkäykseltä suojautumiseen. Tai homeopaattiseen hoitoon. Tai yksisarvisten viihtymisen edistämiseen. Tai mihin tahansa, mikä tuntuu riittävän enemmistön mielestä hölmöltä.

Seuraavaksi säätiö tarjoaa kaupungille rahaa ufojen hyökkäykseltä suojautumista edistävään hankkeeseen: esimerkiksi kaupungintalon suojaamiseen kristalleilla. Tai suojabunkkerin rakentamiseen alieneiden hyökkäyksen varalta. Tai homeopaattiseen lääkäriasemaan. Tai yksisarvisten temppeliin. Tai johonkin vastaavaan hankkeeseen joka on täyttä tuubaa mutta jolla on työllistävä ja/tai verotuloja kaupungille tuova vaikutus.

Ja tässä on se trollauksen ydin: kaupungin virkamiehet ja poliitikot joutuvat hankalaan tilanteeseen:

  • Jos summaa ei ota vastaan, tilanne on poliittisesti kiusallinen: kyllähän nyt ilmaisen rahan täytyy kelvata. Ja se työllistää ihmisiä ja piristää paikkakunnan taloutta.
  • Jos summan ottaa vastaan, kaupunki joutuu naurunalaiseksi. ”Turun keskustan parhaalla paikalla on oikeasti yksisarvisille varattu kauppakeskuksen kerros”, tai sen semmoista.

Pelkkä naurunalaiseksi tuleminen ei ole ainoa haitta. Hyväksyminen tuo myös uskottavuutta huuhaalle. Mieleen tulee yksi konkreettinen esimerkki, jossa ei puhuta miljoonista euroista vaan muutamista satasista, mutta mekanismi on sama: maaliskuussa 2017 Fiskarsin kyläkouluun hankittiin reititinlaitteet, joissa WiFi-yhteydet voidaan kytkeä pois päältä, kun niitä ei käytetä. Yhteys myös sammuu, kun sitä ei ole käytetty vähään aikaan.

Taustalla olivat säteilystä huolestuneet vanhemmat. Kunta ei lystiä maksanut, vaan Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosasto (ei MLL itse, kuten Tivin jutussa vähän oikaistiin). Todennäköisesti joku tai jotkut paikalliset säteilyaktiivit ovat lahjoittaneet rahat MLL:lle käytettäväksi juuri näihin tukiasemiin. Pienessä kylässä säteilyhörhöilyyn riittää, että muutama vaikutusvaltainen/suosittu tyyppi on vakuuttunut wlan-tukiasemien vaarallisuudesta. Muiden on sosiaalisesti helpompaa pitää suunsa kiinni, vaikkeivät tukiasemista näppylöitä saakaan.

Mitä haittaa tästä ratkaisusta on, jos kerran omia rahojaan tuhlasivat? No, wifisäteilypelkoa lietsovat käyvät tähän ratkaisuun kiinni kuin sika limppuun, ja sitä käytetään tapausesimerkkinä kun muihinkin kouluihin halutaan säteilysuojeluhimmeleitä. Myös turhia säteilysuojeluvekottimia kaupitteleville tapaus tarjoaa kättä pidempää. Vaikka yhteen paikkaan laitteet lahjoitetaan tai ostetaan lahjoitusvaroin, voi huuhaakauppias käyttää paikkaa kuitenkin referenssinä myydessään laitteita täydellä hinnalla muille kaupungeille.