Lukion uusi opetussuunnitelma julki – nämä pistivät silmään

Lukion uusi opetussuunnitelma julkaistiin eilen. Edellinenhän oli vuodelta 2003. Muutama pikainen havainto.

1. Aito avioliitto -porukka voi olla tyytyväinen: uudesta opsista löytyy sana ”homo” yhtä monta kertaa kuin aikaisemmastakin, eli kaksi kertaa. Vanhassa opsissa puhutaan kahdesti homogeenisesta sähkökentästä ja uudessa taas kahdesti homogeenistesta tasapainosta kemian puolella.

2. Lukion fysiikan kurssien määrä väheni kahdeksasta seitsemään, joten sisältöjä karsittiin: käytännössä kolme kurssia: aallot, liikkeen lait ja pyöriminen & gravitaatio on tiivistetty kahteen kurssiin: voima & liike sekä jaksollinen liike & aallot. Olin (vähän) tässä uudistustyössä mukana. Omasta aloitteestani mm. poistettiin sähkömagnetismikurssista:

  • tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen
  • värähtelypiiri ja antenni

Tämä siksi, että kyseiset asiat ovat teoreettisesti sen verran hankalia niiden pintaraapaiseminen tuottaa lähinnä väärinkäsityksiä. Impedanssikolmioiden piirtelyssä ymmärtämättä missä asiassa on kysymys siirtyy nyt historiaan. Nämä asiat ehtii sitten opiskelemaan korkeakoulussa – lukiossa voidaan nyt keskittyä paremmin perusilmiöiden käsittelyyn.

Matematiikan uudistuksessa en ollut mukana, mutta siellä on tehty sellainen radikaali ratkaisu, että sekä pitkän että lyhyen matikan lukijoiden ensimmäinen kurssi on sama: Luvut ja lukujonot (MAY1). Dosentti Kerkko Luoston erinomainen idea kompleksilukujen käytöstä tasogeometriassa ei päätynyt OPSiin asti.

3. Tieto- ja viestintätekniikka on otettu kunnolla mukaan. Viestintätekniikka mainitaan uudessa OPSissa peräti 52 kertaa, kun edellisessä luku oli 11. Sosiaalinen mediakin mainitaan kahdesti. OPSissa ei ole lähdetty päsmäröimään liikaa opetusmenetelmien kanssa: yksi suomalaisen koulun vahvuuksista kun on se, että opettajalla on erittäin vapaat kädet opetuksen toteuttamiseen. Ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen luonnollisesti pitää huolen siitä että tieto- ja viestintätekniikka otetaan käyttöön sujuvasti.

”Sijoittamissuunnitelma” – uusi höpölakialoite eduskuntaan

Eduskunta käsittelee syksyllä kahta ihmisoikeuksiin puuttuvaa, poikkeuksellisen vastenmielistä höpöaloitetta. Toinen koskee aborttioikeutta ja toinen tasa-arvoista avioliittolakia. Toivotan aloitteille pikaista nurinmenoa.

Twitterissä vinkattiin, että nyt on eduskuntaan tulossa kolmaskin höpöaloite, joskaan ei yhtä vakavasta asiasta. Aloitteen lopputulema ei sinänsä ole kokonaan höpöä: olisi erittäin mielenkiintoista jos tukiasemien sijaintia voisi pyöritellä avoimena datana jos vaikka valitsee mokkulaa mökille. Mutta perusteluissa pyörii tuttu virsi:

Radiotaajuinen säteily ei ole ihmisille ja ympäristölle riskitöntä, vaan Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksen mukaan radiotaajuinen säteily on mahdollinen karsinogeeni (luokka 2B) eli mahdollisesti syöpää aiheuttava.

Optimaalinen tilanne olisi, että määriteltäisiin tarkka suojaetäisyys, jonka tulisi olla sellainen matka, joka riittää vaimentamaan matkaviestinverkon tukiasemasta tai radiomastosta tulevan lähetyksen tehoa merkittävästi. Suositeltava välimatka voisi olla esimerkiksi 300 metriä.

Myös kotimainen Säteilyturvakeskus (Stuk) on suositellut lasten kännykänkäytön rajoittamista, mutta sen mukaan tukiasemista ei kuitenkaan ole vaaraa toisin kuin Euroopan parlamentti päätöslauselmassaan vuodelta 2009 toteaa, ja vaikka WHO:n luokituksen mukaan myös tukiasemien lähettämä säteily kuuluu luokkaan 2B (mahdollisesti karsinogeeninen ihmisille).

Myös Bioinitiative-höpöraportti mainitaan. Bingoa ei kuitenkaan valitettavasti tule:

säteilybingo

Aloitetta lämmiteltiin jo viime syksynä ja bloggasin siitä vanhassa blogissani. Ainoa positiivinen asia aloitteessa on, että sen on allekirjoittanut vain neljä kansanedustajaa – hyvä hyvä! Vielä kun saataisiin Huhtasaari tulemaan järkiinsä evoluution kiistämisen kanssa (tai edes vaihtamaan se harmittomampaan huuhaaseen kuten kuussa käynnin kiistämiseen).

Mitä yhteistä on opintolainalla ja ripulilääkkeellä?

Hesarissa oli mainio mielipidekirjoitus opintolainasta:

Pikemmin kuin velkaantumisen ”suosion” noususta kasvu kertoo siitä, että opiskelijan ainut sosiaaliturva – opintoraha ja asumislisä, yhteensä enintään 538 euroa kuukaudessa – ei mitenkään riitä kattamaan edes perustoimeentuloa.

Opiskelijoiden velkaantumisen kasvusta on täysin nurinkurista puhua ikään kuin opintolaina olisi jotenkin erityisen suosittu tai kannattavana pidetty tapa huolehtia välttämättömimmästä toimeentulosta. Esimerkiksi se, että opiskelijat käyttävät mielenterveyspalveluja jatkuvasti enemmän, ei johdu uupumuksen ja masennuksen suosion kasvusta.

Alkuperäinen uutinen olikin oudon mainosmainen ja erikoisesta kulmasta kirjoitettu. Opintolainan suosion kasvusta uutisoiminen on sama kuin uutisoisi ripulilääkkeen suosion kasvusta, kun maailmalla riehuu sairaalakuntoon vievä paskatauti.