Puupäiden vaijeriviritykset tappaneet ja vammauttaneet ennenkin

Eilisen pääuutinen oli, kun kolme nuorta laski pyllymäkeä päin vaijeria ja yksi kuoli ja kaksi loukkaantui. Erittäin surullinen tapaus ja voimia omaisille.

Yllättävä este kulkuväylällä on erittäin vaarallinen ansa. Tämän takia muun muassa tietyömailla käytetään niitä hervottoman kokoisia keltaisia vilkkuvaloja, pelkkä liikennemerkki tai tötterö jossain ei riitä. Samoilla linjoilla on myös Hesarin haastattelema rikosoikeuden professori:

”Jos sen vaijerin merkitsee oikein hyvin, niin se voi olla sallittua. Jos sitä ei huomaa, niin se ei myöskään ole sallittua. Nämä ovat tapauskohtaisia kysymyksiä, mutta se [vaijeri] pitää merkitä niin, ettei se ole vaaraksi. Pelkkä kyltti ei riitä.”

Hesari kertoo myös, että muita hyppyreitä ei ole suljettu moisilla hengenvaarallisilla viritelmillä.

Hyppyreitä ei olekaan suljettu, mutta ajattelemattomia tai suorastaan ilkeitä kaistapäitä on ollut liikkeellä ennenkin. Mieleen muistuvat seuraavat tapaukset:

  • Mopoilija kuoli 2013, kun elämysmatkailufirmalla oli välähtänyt ja ”turva”köysi oli vedetty kulkutien poikki sillalle. Tapaus toi tänä kesänä syytteet neljälle.
  • Pyöräilijä loukkaantui, kun kaverukset olivat jättäneet merkitsemättä hinausköyden.
  • Mies sai päiväsakkoja, kun mopoilija törmäsi yksityistielle asennutettuun kettinkiin. Oikeus katsoi, että kettinki oli vaikea havaita. Siksi sen asennuttaja aiheutti osaltaan mopopojan vammat.

Yllä olevat tapaukset muistin ja tiesin hakea. Sopivilla hakutermeillä maakuntalehtien arkistoista löytynee vielä lisää. Kokonaan oma lukunsa ovat tahalliset ansaviritelmät, jossa narun virittäjän vakaa aikomus on saada joku törmäämään siihen.

Vilken otur! Yle Svenska haksahti huuhaaseen

Yle Svenska hoiti viikko sitten hienosti HOAS-tapauksen – puututtiin ihmisoikeusongelmaan ja haastateltiin kovan tason asiantuntijaa, minkä seurauksena HOAS ilmoitti luopuvansa laittomasta käytännöstään.

Nyt kuitenkin kävi toisin päin ikävästi. Kaksikielinen ystäväni linkitti Facebookissa uutisen, jossa säteilyhöpönlevittäjäsakki vei toimittajaa kuin litran mittaa.

Toimituksissa ruvetaan noin yleisesti tietämään mikä on jutun juoni. Esimerkiksi Hesari uutisoi eilen aivan oikein:

Suuressa osassa maailmaa sähköyliherkkyyttä ei ole tunnustettu sairaudeksi, koska useista tieteellisistä tutkimuksista huolimatta oireita ei ole onnistuttu yhdistämään sähkömagneettiseen säteilyyn.

Toulousen oikeuskaan ei tunnustanut Richardin oireita sairaudeksi.

Mukaan ei ole myöskään enää otettu mainintaa huuhaata levittävästä yhdistyksestä, kuten vuoden takaisessa uutisessa.

Viime keväänä taas Ylen pomo pahoitteli, kun epätieteellisten näkemysten levittäjänä tunnettu tutkija oli päästetty ääneen asiantuntijana:

Lähdekritiikkimme ja julkaisuprosessimme petti. Voin vain pahoitella. Korjasimme juttua heti kun huomasimme, mutta sosiaalisessa mediassa asiat lähtevät leviämään nopeasti, ja virhe ehti tapahtua.
– YLE Alueet -päällikkö Jyri Kataja-Rahko

Säteilyhörhöjen strategia näyttää näin sivusta seuraajana olevan, että tuubaa koitetaan tunkea sinne missä sitä ei vielä tuubaksi tunnisteta. Ylen suomenkielisissä maakuntauutisissa tapaus muistetaan tuon mokan jälkeen, Hesari ei enää haksahda, no, kokeillaanpa siis ruotsinkielisiä uutisia. Ja ikävä kyllä osui ja upposi.

Joku koulun wlan-verkko on asia josta ei ilman höpösivustoja tavallisen ihmisen tulisi mieleenkään olla huolissaan. Mutta nyt on huolestuttu ja pyydetty oikein dosentti (ja media) paikalle. Dosentti on valitettavasti Dariusz Leszczynski, jonka näkemykset mobiilisäteilyn vaarallisuudesta eivät edusta tieteen konsensusta asiasta. Kuten eräs haastattelemani Leszczynski entinen kollega kertoo MPC:hen tekemässäni jutussa, Leszczynski toimii kuin hän olisi ottanut elämäntehtäväkseen osoittaa mobiilisäteilyn haitallisuuden. Huvittavin yksityiskohta on, että Leszczynski ei usko edes omiin tutkimustuloksiinsa, kun ne ovat ristiriidassa lujan uskomuksen kanssa (ks. professori Tapio Ala-Nissilän kommentti aiheesta).

Sokerina pohjalla jutussa on haastateltu iltapäiväkerhon vetäjää, jonka mielestä langattoman teknologian käyttämättömyys ei aiheuta haittaa opetukselle. Opetuksen voi toki toteuttaa ilman mobiilivimpaimia, mutta syyn pitää olla pedagoginen, ei perusteettomiin uskomuksiin perustuva.

Nykytieteen valossa mobiililaitteiden heikko säteily ei ole vaarallista ihmisille. Aihe nostaa aina koulujen alkaessa päätään, niin nosti nytkin. Olennaista mikroaaltosäteilyssä on sen voimakkuus. Matalaintensiteettinen säteily vain lämmittää kudoksen pintaa aavistuksen, eikä ole vaarallista. Sen sijaan pään tunkeminen mikroaaltouuniin on vaarallista. Aivan kuten hiljainen musiikin kuuntelu ei ole vaarallista, mutta lentokoneen suihkumoottorin kuuntelu lähietäisyydeltä on.

Ennen täysin laillinen opintotukimenettely toi nuorelle petostuomion

Muistan vielä elävästi, kun sattumalta törmäsin keväällä 2011 uutiseen, jonka mukaan opintotukilakia on muutettu niin että opintorahat voidaan periä takaisin jos opinnot eivät ole edenneet.

Varoitin aiheesta omia opiskelijoitani ja pidin lakia todella ongelmallisena: harvaa sosiaalitukea peritään takaisin jälkikäteen. Lainkohta kuuluu:

Opintotuki voidaan periä takaisin, jos opintosuorituksia on erityisen vähän ja olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti.

Ongelmana tässä on, että todistustaakka jää käytännössä opiskelijalle — vai miten muka ulkopuolinen voi osoittaa, että opintoja ”ei ole ollut tarkoituskaan” suorittaa, ilman että henkilöä on esim. vakoiltu tukiajan?

Toinen ongelma on, että jos henkilön ei ole tarkoituskaan opiskella, hän saisi opintotukea parempaa toimeentulotukea tai työmarkkinatukea. Jos taas henkilö käy työssä, opintotuet peritään takaisin tulovalvonnan seurauksena.

Pohdin vuonna 2011 että pykälästä tulee varmasti monelle ongelmia. En tiedä kuinka paljon niitä on, mutta nyt uutisoitiin nuoresta miehestä, joka sai 90 päiväsakkoa opintojensa etenemättömyydestä.

Ja lisäksi joutuu maksamaan tukensa takaisin. Reilua? Ei mielestäni. Jos henkilö oli vailla työtä, hän olisi saanut toimeentulo- tai työmarkkinatukea, joka olisi ollut korkeampaa. Ja niitä ei voi periä takaisin.

Kuinka moni nykyopiskelija edes tietää tästä lakimuutoksesta?