Hyvät veljet

”Kilpailutuksen voittavien yritysten tehtävänä on järjestää työttömille kuuden kuukauden palvelujaksoja, joiden sisältöä ei ole ennalta määritelty tarkasti.”

Näin tarkasti on suunniteltu käytettäväksi viisi miljoonaa euroa, joilla hallituksen alkujaan piti ostaa työttömien kolmen kuukauden välein tapahtuvia haastatteluja. Kun hallitus viimein ymmärsi haastattelun olevan viranomaistoimintaa, jota ei voi ulkoistaa, niin raha käytetään silti ostopalveluihin. Tuli luvatuksi kavereille.

Asiasta kertoi Taloussanomat. Ministeri Jari Lindström selvittelee nyt sotkua, joka syntyi hänen alaistensa tekemästä tarjouspyynnöstä. Siinä pyydettiin tarjouksia juuri näistä haastatteluista, joita ei siis voida yrityksillä teettää.

Mitä nämä yritykset sitten tekevät? Kukaan ei tiedä, sillä tehtäviä ei ole määritelty. Yritys voi tehdä mitä haluaa tai olla tekemättä mitään. Se voi ”sparrata” työtöntä parhaaksi katsomallaan tavalla, järjestää tapaamisia työnantajien kanssa ja vaikkapa haastatella häntä itse. TE-toimistojen on silti haastateltava työttömät uudelleen viran puolesta. Siihen ne eivät ole varautuneet. Ne olivat varautuneet myymään työttömät näiden yritysten rahantekovälineeksi.

Nyt näyttää pahasti siltä, että yritysten ainoa tehtävä on kirjoittaa laskuja toiminnasta, jonka ne saavat järjestää ihan miten haluavat. Tällainen kilpailutus on turhaa, ihan yhtä hyvin rahat voitaisiin antaa konsulttikavereille vastikkeetta. Mitään oikeaa vastinettahan niille ei kuitenkaan saada.

Tässä meillä on pienimuotoinen hallituksen kaivama Kankkulan kaivo, jonne uppoaa vain viisi miljoonaa. Paljon syvempi kaivo on sitten Maakuntien Tilakeskus Osakeyhtiö. Sinne siirretään koko tulevassa sote-uudistuksessa kunnilta ilmaiseksi saatu miljardiomaisuus. Osakeyhtiö on perustettu tammikuussa, vaikka omaisuus siirtyy vasta vuoden 2019 alussa. Nyt täytetään jo johtajien paikkoja ilman hakua, kertoo Aamulehti.

Asiakkuus-, rakennuttamis- ja ylläpitojohtajat valittiin Maakuntien Tilakeskuksen projektiryhmän sisältä. Parhaat asiantuntijat löytyvät tietenkin porukasta, joka valmistelee asiaa. Jos olisin hävytön, niin sanoisin heidän järjestelevän itselleen ja toisilleen johtajanpestejä.

Tietenkin johtajaehdokkaat on haastateltu ja tietenkään he eivät itse ole osallistuneet itsensä valintaan. Tässä maassa ollaan jääviyssäännöistä tarkkoja, joten kaikki on kunnossa.

Sote-uudistuksen koko kuva alkaa hahmottua. Sairaanhoitopiirien miljardien arvoinen kiinteistöomaisuus luovutetaan vastikkeetta Tilakeskukselle. Sen kiinteistöomaisuuden ovat kunnat rakentaneet omilla rahoillaan, usein vielä velaksi. Kiinteistöt annetaan ilmaiseksi, mutta velat jäävät kuntiin. Projektiryhmä jakaa jo johtajien paikkoja itselleen, vaikka sote-uudistus toteutuu vasta lähes kahden vuoden kuluttua. Tulevaisuudessa osakeyhtiö voi halutessaan myydä koko höskän eniten tarjoavalle, eikä kunnilla ole siihen mitään sanomista. Osakeyhtiö toimii osakeyhtiölain mukaan.

Sipilän hallituksella on valtava kiire toteuttaa visiotaan. Se visio näyttää olevan rahan, johtajanpestien ja omaisuuden hallinnoinnin jakaminen hyville veljille. Lopullinen tavoite on koko julkisen sektorin yhtiöittäminen ja sen jälkeen yksityistäminen.

Yhteiskunnan uusjako

Uusjako on kiinteistöjen järjestelytoimitus, mutta en nyt puhu siitä. Puhun Suomessa meneillään olevasta koko yhteiskunnan ja erityisesti varallisuuden uusjaosta. Se tarkoittaa sitä, että ensin rikkaat haluavat palkansaajien työskentelevän entistä halvemmalla. Sitten he haluavat, että yhteiskunta eli veronmaksajat maksavat senkin vähäisen palkan palkkatukena tai peräti vastikkeellisena sosiaaliturvana. Itse nämä rikkaat eivät halua maksaa veroa.

Se tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhoitoala yksityistetään taikasanaa valinnanvapaus käyttäen. Sen seurauksena isot yritykset poimivat vähän palveluja tarvitsevat hyvätuloiset omille listoilleen ja jättävät köyhät ja monisairaat yhteiskunnan tarjoaman leikatun sosiaali- ja terveydenhoidon varaan.

Nyt joku sanoo, että eivät yksityiset firmat tule sinun ovellesi määräämään, että sinun on tultava meidän asiakkaaksemme. Eivät tulekaan, vaan ne houkuttelevat asiakkaita mainostamalla. Kun katsotte vaikkapa vain televisiota, niin isot lääkärifirmat mainostavat koko ajan itseään. Ne valmistautuvat vuoden 2019 alusta tulevaan uusjakoon, jolla kansa lopullisesti jaetaan hyväosaisiin ja rupusakkiin.

Paljon palvelua tarvitsevat eivät voi valita, vaan heidät ohjataan julkiselle sektorille. Haja-asutusalueilla asuvat eivät voi valita, sillä kilpailua ei ole. On vain julkinen sektori, joka pakotetaan yhtiöittämään toimintansa. Julkinen sektori ei kuitenkaan voi vielä mainostaa, sillä se saa yhtiöittää toimintansa vasta vuoden 2019 alusta, jolloin valinnanvapaus tulee voimaan. Siihen asti julkinen sektori on puheissa edelleen se kamala mörkö, joka tuhlaa verovaroja. Yhtiöittämisen myötä se muuttuu yritykseksi, joka kilpailee avoimilla markkinoilla muiden kanssa ja voi jopa mennä konkurssiin. Se onkin mielenkiintoinen yksityiskohta, sillä konkurssikaan ei poista julkisen sektorin velvollisuutta vastata koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.

Vuoteen 2019 mennessä suuret yksityiset firmat ovat jo jakaneet parhaat markkinapaikat. Valtaus on koko ajan käynnissä, ja siitä hyvänä esimerkkinä on Pihlajalinna. Viime marraskuussa se osti lääkäreiden rekrytointifirma MediApu Oy:n, nyt tammikuussa Itä-Suomen Lääkäritalo Oy:n  ja helmikuussa se ilmoitti laajentavansa toimintaansa yli kymmenelle uudelle paikkakunnalle.

Aikaa on vielä lähes kaksi vuotta, ja siihen mennessä alan kilpailijat ennättävät jakaa markkinat, asiakkaat, alueet ja henkilöstön. Julkisen sektorin yhtiöille ei ole enää tilaa muualla kuin siellä, missä markkinat eivät vedä.

Sitten käy kuten on käynyt kaikkialla, kun palvelut on ulkoistettu ostopalveluiksi. Yhtiö ilmoittaa pari kertaa vuodessa, että niistä, näistä ja muista erinäisistä syistä hinta nousee. Kun laki valvoittaa julkista sektoria olemaan vastuussa palvelujen järjestämisestä, mutta ei tuottamisesta, niin julkinen sektorihan maksaa mitä vaaditaan. On pakko, sillä muuten palvelu loppuu. Rahat tulevat tietenkin veronmaksajien kukkarosta ja menevät veroparatiisiin.

Petteri Orpo on sanonut, että eivät mene. Kyllä ne menevät, sillä yritykset velvoitetaan ilmoittamaan vain maakohtaiset verot. Kun kansainvälisen yrityksen Suomessa toimiva tytäryhtiö ottaa emoyhtiöltä lainaa, jota se ei edes tarvitse, niin lainan lyhennykset ja korot ovat vähennyskelpoisia. Silloin on ihan samantekevää ilmoittako yritys Suomeen maksamiaan veroja vai ei. Rahat ovat jo kadonneet.

Veronmaksaja siis maksaa, mutta veronmaksajan kukkaro ohenee koko ajan. Sen kertoi eilen EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila vaatiessaan jopa 15-20 %:n palkanalennuksia ja ketteryyttä työelämän lainsäädäntöön. Ketteryys tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksia koskeva lainsäädäntö romutettaisiin ja jokainen neuvottelisi itse itselleen työehdot palkkaa myöten. Käytännössä työnantaja sanelisi kaiken. Työnantaja voisi järjestää palkkahuutokaupan, jonka voittaisivat pienintä palkkaa pyytävät.

Entäpä sitten työntekijöiden oikeudet? Turhaa tavaraa. Valittajille voitaisiin tehdä Pihlajalinnan temppu eli antaa potkut. Kun se onnistuu helposti jo nyt, niin vielä helpommin se onnistuisi ketterämmän lainsäädännön aikana.

Palkan alentaminen ei koske suurituloisia, kuten tästä Facebookissa näkemästäni kuvasta hyvin käy selville.

kimmo käärmelahti

Kuva: Facebook/Kimmo Käärmelahti

Näiltä suurituloisilta unohtuu aina kaksi asiaa. Konsta Pylkkänen sanoi sen ensimmäisen, eli  yhden ihmisnahkan sisään heidänkin on mahduttava. Toinen unohdus on se, että heilläkin on vaaleissa vain yksi ääni. Ihan saman verran on myös sillä kaikkien köyhimmällä ja eniten kyykytetyllä.

***
Kiitos Kimmo Käärmelahdelle kuvasta ja Elena Uusitalolle linkeistä.

***
Blogini täytti eilen seitsemän vuotta. Kiitos kaikille lukijoilleni, ilman teitä tätä ei olisi. Erityiskiitos kaikkein pitäaikaisimmille lukijoilleni ja niille, jotka aikoinaan aloittivat juttujeni jakamisen Facebookissa ja rupesivat käymään keskustelua. Ihan nimeltä kiitän tästä Katia, Sannaa ja Liisaa. Tunnistatte varmasti itsenne ihan etunimiltä.

Katastrofin ainekset

”Kiireellisen avun antamiseen ennaltaehkäisevänä tukena ei ole budjetissa varauduttu. Henkilöstö on mitoitettu vuoden alusta alkaen ennalta ehkäisevän ja täydentävän tuen käsittelyyn. Henkilöstöä on yt-menettelyssä siirretty muihin tehtäviin. Määräaikaiset työsuhteet ovat loppuneet.”

Näin vastasi Facebookissa näkemäni kommentin mukaan eräs kunta Kelan hätähuutoon. Kela ei kerta kaikkiaan kykene hoitamaan sille siirtynyttä toimeentulotuen perusosan myöntämistä, vaan huutaa kuntia apuun.

Sen piti olla läpihuutojuttu, ja Kela vakuutteli hoitavansa tehtävän yhtä nopeasti ja yhtä hyvin kuin kunnat, mutta halvemmalla. Toisin kävi. Nyt kuntien pitäisi paikata Kelan virheet ylimääräisellä ehkäisevällä toimeentulotuella, johon ne eivät ole varautuneet talousarviossa.

Itse olen sitä mieltä, että kuntien pitää auttaa, mutta omakustannushintaan. Ylimääräinen työ ja Kelalle kuuluvien tukien maksaminen pitää laskuttaa Kelalta täysimääräisesti.

Tämä on vasta alkua. Kun sote-uudistus runnotaan läpi asiantuntijoiden varoituksista piittaamatta, niin koko sosiaali- ja terveyssektori lamaantuu vuoden 2019 alussa. Tai oikeastaan lamaantuu vain julkinen sektori, sillä suuret yksityiset alan toimijat ovat valmistautuneet jo vuosia tähän jättipottiin. Sote-uudistusta valmistelleita poliitikkoja on siirtynyt järjestelemään asioita yksityiselle sektorille. Julkinen sektori vasta suunnittelee toimintojen yhtiöittämistä, ja ne yhtiöt voidaan perustaa vasta valinnanvapauden tullessa voimaan vuoden 2019 alussa.

Muutenkin koko nyt lausuntokierroksella oleva valinnanvapauslainsäädäntö on keskeneräinen. Kummallisinta siinä on, että hallitus lakiesityksen perusteluissa myöntää suoraan, että valinnanvapaus nostaa hintoja, lisää eriarvoisuutta ja mahdollistaa suurten yritysten kermankuorinnan. Tästä kirjoitin kuukausi sitten.

Hallituspuolueet myöntävät, että ongelmia on. Silti hallitus on päättänyt ajaa esityksensä väkisin läpi. Myönnetään suoraan, että kiire on valtava, mutta ”tämä on nyt saatava maaliin”. Maaliin on päästävä vaikka puolikuolleena kontaten, koska on kiire. Hallitukselle näyttää olevan ihan samantekevää miten palvelut tulevat toimimaan, kunhan se vain pääsee sanomaan, että valmista tuli ja tähän eivät aiemmat hallitukset pystyneet.

Valinnanvapaudesta ei tingitä. Kokoomuksen Antti Häkkänen sanoi suoraan, että ilman valinnanvapautta ei tule sotea. Kaikki vakuuttelevat kilvan, että annetut lausunnot otetaan huomioon ja lakiluonnosta täsmennetään niiden perusteella.

Ei sitä täsmennetä. Päälinjat on lyöty lukkoon ja konttaamista jatketaan niiden mukaisesti. Kuten Juha Sipilä joskus sanoi, niin tehdään laki ja katsotaan sitten, miten se toimii.

Yksi pahimpia esteitä on taas kerran perustuslaki. Ehdotetussa mallissa yksityisille palvelujen tuottajille siirtyisi vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluiden tuotannosta. Yksityinen palvelujen tuottaja vastaisi myös palvelun tarpeen arvioinnista. Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna hyvän hallinnon vaatimuksia.

Hallitus ei vielä ole miettinyt voidaanko näin valtava kokonaisuus siirtää tuosta vaan yksityiselle sektorille. Pääministeri olettaa, että tämä perustuslaillinen ongelma hoidetaan pienillä täsmennyksillä.

Katastrofin siemenet on kylvetty ja nyt odotellaan hallituksen suoritusta.

IMG_20170301_0001

Kuva: Karjalainen 1.3.2017