Vahtikoira kahleisiin

”Poliitikot haluavat, että poliitikoilla olisi enemmän valtaa Ylen asioihin. Siispä poliitikot kasaavat poliitikkotyöryhmän valmistelemaan asiaa. Valmistelun tuloksista poliitikot tekevät lakiehdotuksen, josta poliitikot päättävät.”

Näin osuvan kuvauksen Yleisradiota koskevaan lakiin tulevista muutoksista näin Facebookissa. Lakiesitys perustuu  Yleisradion tehtäviä ja rahoitusta arvioineen parlamentaarisen työryhmän esitykseen. Tulevaisuudessa Ylen hallitus ei enää päätä strategiasta, vaan tehtävä siirtyy hallintoneuvostolle. Lisäksi yhtiön tehtävistä poistuu maininta monikulttuurisuuden tukemisesta. Sen sijaan Ylen tehtävänä on tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta.

Tässä tiivistetysti muutokset, joiden on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

yle

Näiden muutosten takana on ministeri Anne Bernerin asettama ja Arto Satosen vetämä työryhmä, johon ovat kuuluneet mm. sellaiset politiikan vilttiketjulaiset kuin Ritva ”Kike” Elomaa ja Teuvo Hakkarainen. Hakkaraisen mukaan Ylen uutisointi on nojannut liikaa vihervassarien näkökulmaan, ja nyt asiaan tulee muuutos. Näin toteutuu lupaus, jonka Olli Immonen antoi heti tultuaan valituksi hallintoneuvostoon. Hän sanoi pitävänsä huolen siitä, että Yle rupeaa lähettämään kansallismielistä ja isänmaallista ohjelmaa.

Nyt loppuu viimeinkin se vihattu monikulttuuri eli mokutus ja sen tilalle saadaan isänmaallista ohjelmaa. Jo Hommafoorumin alkeiskurssilla nuivaliston alokkaat oppivat, että Suomen laki vaatii mokuttamista. Tästä on todisteena juuri Yleisradiolaki, kuten minullekin on kymmeniä kertoja sanottu. Lakiesitykseen on kuitenkin otettu toinen vihattu sana eli suvaitsevaisuus. Seuraavaksi varmaan ratsastetaan torvet soiden sitä vastaan.

Tuolla viilauksella ei ole käytännössä mitään merkitystä. Paljon vakavampi juttu on strategiasta päättämisen siirtäminen hallitukselta hallintoneuvostolle. Tähän asti asiasta päättäneeseen hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä, jotka eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä eivätkä kuulua yhtiön muuhun ylimpään johtoon. Lisäksi heidän tulee edustaa riittävän monipuolista asiantuntemusta ja molempia kieliryhmiä.

Hallintoneuvosto koostuu pääosin poliitikoista, joille ei aseteta minkäänlaisia pätevyysvaatimuksia. Nykyisen hallintoneuvoston kokoonpano löytyy täältä.

Jos Olli Immonen ja Jari Ronkainen saisivat päättää, niin luultavasti ajankohtaisohjelmat korvattaisiin Työmiehen tuumaustunnilla ja Pikku Kakkosessa luettaisiin Elias Simojoen Palavaa pensasta. Uutisissa kerrottaisiin mahtipontisella äänellä nerokkaiden johtajiemme loistavista teoista, joilla maatamme uhkaavat viholliset torjutaan, ja lopuksi soitettaisiin Maamme-laulu. Asiasta kertoo vähän vakavammin Jussi Korhonen blogissaan.

Ymmärrän kyllä, että perussuomalaisille tämä lakimuutos on ihan kohtalon kysymys. He ovat puhuneet koko ajan Yleisradiota vastaan ja syyttäneet sitä vihervasemmiston linnakkeeksi. Heille on tärkeää saada aikaan edes jotain näkyvää. Tosin he saattoivat tehdä itselleen karhunpalveluksen, sillä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen he menettävät vaikutusvaltansa myös Ylen hallintoneuvostossa. Sitten on vaarana, että uusi hallintoneuvosto tekee toisenlaiset linjaukset ja tuutista rupeaa tulemaan taas sitä kammottavan punavihreää mädätystä.

Mutta mikä on muiden hallituspuolueiden motiivi puuttua Ylen ohjelmasisältöön? Sitäpä ei tarvitse kauan miettiä. Riittää, kun muistelee pääministeri Juha Sipilän yhteentörmäyksiä Ylen kanssa. Poliitikot ovat selvästi päättäneet panna vallan vahtikoiran kahleisiin.

 

 

 

 

Hokkus pokkus

Silmänkääntötempun läpi näkee, kun osaa katsoa.

Sipilä teki omistuksenohjaustyötä. Sijoitti Talvivaaran mustaan aukkoon valtion varoja jälleen lisää 75 000 000 € ja sai järjestelyn vastineeksi 100 000 000 € riihikuivaa. Netto 25 000 000. Siinä tosin meni Terrafamen seuraavien 7 vuoden tuotanto johonkin hintaan ja samalla 15 prosentin siivu kaivoksesta. Halvalla menee.

Seuraavat 7 vuotta Terrafame on samassa tilanteessa kuin Suomi eurostoliitossa. Kun tuotteen myyntihinnalla ei voi taloutta kohentaa, niin  sitä on kohennettava yhtiön sisäisin ratkaisuin. Ja mikäpä muu se ratkaisu voi olla kuin kaataa sinne lisää verovaroja. Valtion 84 % omistusosuus velvoittaa.

Näin kommentoi Facebookissa Veli-Matti Hurskainen eilistä juttuani Terrafamen uusimmista omistusjärjestelyistä. Emme tiedä millä hinnalla kaivoksen tuleva tuotto myytiin, mutta sen tiedämme, että muiden välitysyhtiöiden tapaan Trafigura ostaa halvalla ja myy kalliilla,

Lisäksi elinkeinoministeri Mika Lintilä onnistui samassa tiedotustilaisuudessa sekä sijoittamaan valtion rahaa lisää 75 miljoonaa että kiistämään lisäsijoitustarpeen. Tällä rahalla hallitus houkutteli myös Sammon antamaan kaivosyhtiölle Sammolle itselleen riskitöntä lainaa. Lasku veromaksajille lankeaa sitten joskus tulevaisuudessa, kuten kävi vaikkapa Soklin kaivoksen myymisessä norjalaisille.

Paljon läpinäkyvämpi hallituksen silmänkääntötempun yritys on hallitusohjelmaan kirjattu vene- ja moottoripyörävero. Muistamme kaikki, miten hallituksen tiedotustilaisuudessa tämän kirjauksen kertominen annettiin Timo Soinille. Hän ottikin siitä rehvakkaasti kaiken irti ja julisti herrojen huvijahtien ja ökyskottereiden joutuvan verolle.

Nyt näyttää siltä, että hallitus on kaatamassa tämän oman esityksensä. Se ei ole mikään ihme, sillä tämä hallitus on luultavasti tehnyt omien esitystensä perumisen ennätyksen. Se on ihme, että hallitusohjelmaan on jotenkin kirjautunut tämä vero, jota kukaan ei nyt tunnusta oikeasti sinne halunneensa.

Tämän aamun Sunnuntaisuomalaisen mukaan hallitus on julistanut salaiseksi osan liikenneministeri Anne Bernerin kiville menneen liikenneverkkosuunnitelman virkamiesvalmistelusta. Syynä ei kuulemma ole se, että osa virkamiehistä piti suunnitelmaa hosumalla tehtynä erityisesti autoveron alennuksen osalta. Suunnitelma olikin niin kelvoton, että se onnistui pysäyttämään autokaupan kokonaan muutamaksi päiväksi heti tultuaan julkisuuteen. Mutta ei, se ei ole syynä. Syynä on kuulemma laki, jonka mukaan virkamiesvalmistelun sisäiset muistiot ja lausunnot ovat salaisia.

Ovathan ne, jos niin päätetään. Laki ei kuitenkaan velvoita julistamaan niitä salaisiksi, mutta sallii sen kyllä. Valmisteluaineiston täytynee olla hallituksen ja ministeri Bernerin kannalta niin ikävää luettavaa, että se katsottiin viisaimmaksi salata.

Ihan sama. Hallituksen toiminta on muutenkin niin läpinäkyvän huonoa taikatemppuilua, että äänestäjät näkevät sen läpi. Siis näkevät, jos haluavat. Monet eivät halua.

***

Ilmoitusasiana kerron, että pitkällisen vastaanhangoittelun jälkeen liityin eilen myös Twitteriin ja minut löytää täältä: https://twitter.com/Uuninpankkopoik

En usko aikani riittävän kovin aktiiviseen twiittaamiseen. Oikeastaan tärkein syy liittyä oli se, että sain tarpeekseni minun nimelläni ratsastavasta trollista. Liian monet ovat luulleet tilin olevan oikeasti minun. Ymmärrän sammakkoprofiilien olevan parodiaa, mutta olen tunnetusti huumorintajuton.

Liikennepolitiikkaa ja punahuoria

Liikenneministeri Anne Berner aikoo ujuttaa maantieverkoston yhtiöittämisen läpi käyttäen Troijan hevosena autoveron poistamista kokonaan ja polttoaineveron tuntuvaa alentamista. Uuden auton ostaminen halpenisi ja mitä enemmän sillä uudella autolla ajaisi, niin sitä halvempaa se suhteessa olisi. Polttoaineen halpenemisen lisäksi uusi tiemaksu kerättäisiin aikaperusteisena ja näillä näkymin vuosimaksu olisi keskimäärin 539 euroa. Maksu porrastettaisiin hiilidioksidipäästöjen perusteella, joten vanhemmilla autoilla ajaminen olisi kalleinta.

Kilometripohjainen hinnoittelu toteutettaisiin sitten myöhemmin, kun kansa olisi ensin pehmitetty omaksumaan ajatus maksaa jo kertaalleen verorahoilla maksettujen teiden käyttämisestä. Minä en vieläkään suostu ymmärtämään, että minun pitäisi maksaa tiellä liikkumisesta operaattorille, joka ei ole koskaan pannut eikä tule panemaan tikkua ristiin teiden rakentamisen ja kunnossapidon eteen. Operaattori vain rahastaa, välittää maksun liikenneverkkoyhtiölle ja ottaa välistä oman siivunsa voitosta.

Nyt näyttää siltä, että vanhoilla autoillaan liikkuvat köyhät halutaan pois maanteiltä parempien ihmisen riesana olemasta. Vaikka vanhaankin autoon saisi polttoainetta halvemmalla, niin vuotuinen yli 500 euron tienkäyttömaksu tuntuu kipeästi pienituloisen kukkarossa. Uuden auton verottomuudesta ei vaikkapa kuntouttavassa työtoiminnassa omalla autollaan käyvä pääse nauttimaan.

On toinenkin asia, jota en ymmärrä. Käyn päivittäin kirkonkylän keskustassa reilun parin kilometrin päässä. Puolet matkasta on valtion tietä ja puolet kunnan kaavateitä. Jos ja näköjään kun joudun maksamaan tästä liikkumisesta reilut 500 euroa vuodessa, niin miten Bernerin yhtiö jakaa saamansa tulot kunnan kanssa? Vai pitääkö se kaiken itse, jolloin kaavatiet ovat edelleen kunnan vastuulla? Entä jos käyttäisin yksityistietä, kuka silloin saa maksun?

Tietenkin hankkeella on kiire. Tämän hallituksen hankkeilla on aina kiire, sillä hallitus tietää kamppailevansa aikaa vastaan. Seuraavissa vaaleissa nykyiset hallituspuolueet tulevat kärsimään murskatappion, joten yhteiskunta on muutettava rikkaita suosivaksi mahdollisimman nopeasti.

Sitten kun köyhät on saatu pois maanteiltä, niin heidät voidaan heittää joukkohautaan. Punahuorista tietysti aloitetaan. Ei minun pitänyt tästä asiasta oikeastaan sanoa mitään, mutta se tunkee koko ajan silmiin sosiaalisen median uutisvirrassa.

Poliitikollakin on tietysti oikeus taide- tai viihdeharrastukseensa, ja Juho Eerola kertoo sanoituksen perustuvan Kjell Westön romaaniin. Romaanissa kuvataan sisällissodan aikaisia jännitteitä suomenruotsalaista näkökulmaa painottaen. Valkoisen terrorin vaihetta kuvataan kohtauksella, jossa punaisten vankina ollut päähenkilö kostaa vankeusaikansa kohtelun omankädenoikeudella.

Olkoon näin, sillä en todellakaan ole lyriikan asiantuntija. Siitä ei pääse mihinkään, että kuva on mauton, mutta en ole sanoituksestakaan ihan vakuuttunut. Jo vuosia olen huomannut osan perussuomalaisten kannattajista fantasioivan jatkuvasti sisällissodan uusinnalla. Itsensä he sijoittavat valkoisten asemaan ja monta kertaa on minutkin luvattu taluttaa teloitettavaksi sitten, kun sotaa jatketaan.

Näitä on kuitenkin vähän. En jaksa uskoa, että läheskään kaikki tämän päivän perussuomalaisten kannattajat sijoittuisivat mielessään sosiaalisen taustansa takia ja eliittivihassaan ainoastaan sisällissodan valkoiselle puolelle. Jos Eerolan laulu oli tarkoitettu kunnallisvaalikampanjan avaukseksi, niin se on suunnattu kovin pienelle kohderyhmälle. Jos se on vain musiikkia, niin olkoon sitten vain musiikkia.

On siis ihan turha sanoa, että nyt vedin herneen nenääni. En vetänyt. Se minua vain ihmetyttää, että kansanedustajalla on enemmän aikaa tällaisiin harrastuksiin kuin yhteisten asioiden hoitamiseen. Ehkä ne yhteiset asiat hoitaa hallitus vaikkapa ministeri Bernerin tavalla, jolloin hallituspuolueiden kansanedustajia tarvitaan vain äänestämään jaa.

***

Blogiin tulee työmatkan takia muutaman päivän julkaisutauko, ja siksi suljen kommentoinnin myöhemmin tänä iltana. On turha roikottaa kommenttejanne monta päivää odottamassa moderointia.