Taas se pahuksen perustuslaki!

Kansalaiset ja yhä lisääntyvässä määrin myös poliitikot ovat tietämättömiä tai piittaamattomia perustuslaista ja sen suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Hallitus on yrittänyt väkisin ja jopa puoluepoliittisesti vehkeilemällä runnoa läpi vastoin perustuslakia olevia lakiesityksiä. Siitä huomauttaneita perustuslakiasiantuntijoita on sanottu perustulakifundamentalisteiksi ja syytetty heitä politikoinnista.

Tavallinen kansalainen muistanee perustuslailla politikoinnista ainakin kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen tokaisun, jonka mukaan perustuslaki estää perussuomalaisia toteuttamasta haluaamaansa politiikkaa. Näin hän sanoi syksyllä 2015, ja sen jälkeen moni muukin on sanonut, että perustuslaki on vanha ja kaipaa muutoksia. On jopa sanottu, että perustuslain takaaman toimeentulon ei pitäisi koskea kaikkia. Kaikilla ei siis pitäisi olla oikeutta tulla toimeen eli kärjistäen olla olemassa.

Jokaiseen perustuslakia sivuavaan juttuuni tulee vakioväitteitä, joiden oikomiseen olen kyllästynyt. Siksi oikaisen tavallisimmat väärinkäsitykset ja vastaväitteet kootusti. Samat asiat olen kertonut jo kolme kuukautta sitten, mutta uusintoja ovat kaikki vastaväitteetkin.

Nykyinen perustuslaki ei ole vanha, vaan se tuli voimaan 1.3.2000. Se jaettiin silloin jokaiseen kotiin ja ilmeisesti olisi aika jakaa se uudelleen. Mielellään vielä selitysten kanssa Katekismuksen tapaan.

Perustuslain 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Kun kerron tämän, niin viimeistään kolmas kommentoija sanoo, että perustuslaki koskee vain Suomen kansalaisia. Ei koske, vaan se koskee kaikkia Suomen lakien vaikutuspiirissä kulloinkin olevia ihmisiä. Se sanotaan selkeästi lain esitöissä. Kun kerron tämän, niin vastakommentiksi joku sanoo, että laki on virheellinen, koska ei Suomen lakeja voi soveltaa kaikkiin maailman ihmisiin. Ei voikaan, sillä kaikki maailman ihmiset eivät ole Suomen lakien vaikutuspiirissä ennen kuin he tulevat Suomen alueelle.

Tähän joku sitten sanoo, että siinä tapauksessa MV:n julkaisijaan ei voida soveltaa Suomen rikoslakia, koska hän asuu ja toimii Espanjassa. Kyllä voidaan soveltaa, sillä rikoksen tekopaikaksi katsotaan se paikka, missä rikollinen teko suoritettiin, sekä se paikka, missä rikoksen seuraus ilmeni.

Sitten tulee vakiokommentti, jonka mukaan asevelvollisuuden koskeminen vain miehiä todistaa, että kaikki eivät ole yhdenvertaisia lain edessä. Tätä kommenttia käyttävät eivät ymmärrä, että maanpuolustusvelvollisuudesta ja asevelvollisuudesta on säädetty erikseen. Perustuslain 127 §:n mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.

Asevelvollisuudesta on säädetty asevelvollisuuslaissa ja lain 2 §:n mukaan jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Lainkohta päättyy sanoihin jollei jäljempänä toisin säädetä.

Jäljempänä säädetään mm. naisten vapaaehtoisesta asevelvollisuudesta. Jehovan todistajat ja ahvenanmaalaiset miehet on vapautettu palveluksesta rauhan aikana erillislailla. Vapautus ei ole vastoin perustuslakia, sillä perustuslain sanamuoto oikeuttaa säätämään lailla perustuslaista poikkeavasti.

Sitten joku kommentoija ottaa esille opiskelijoiden eriarvoisen aseman. Olen itsekin aina ollut sitä mieltä, että opiskelijoiden asettaminen eriarvoiseen asemaan on väärin. He ovat ainoa ihmisryhmä, joka velvoitetaan ottamaan lainaa elääkseen.

Epäoikeudenmukaisuudestaan huolimatta tämä ei ole vastoin perustuslakia. Oikeudesta sosiaaliturvaan säädetään perustuslain 19 §:ssä. Sen mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Opiskelusta perustuslaki ei puhu mitään.

Perustuslaki takaa välttämättömän toimeentulon, mutta jättää tässäkin varsinaisen toteuttamisen muun lainsäädännön varaan.

Juuri tässä on perustuslain vahvuus ja samalla myös heikkous. Perustuslaki on yleislaki, jonka pitää olla muun lainsäädännön pohjana oikeuksien toteuttamiseksi. Jos perustuslakia kunnioitettaisiin kuten pitäisi, niin epätasa-arvoista lainsäädäntöä ei syntyisi.

Viime vuonna maan hallitus unohti  perustuslain määräykset antaessaan ja yrittäessään antaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan asettavia lakeja. Näistä löytyy kooste täältä.

Voisin kirjoittaa perustuslaista vaikka kuinka paljon, mutta ei ole minun tehtäväni paikata koulussa jääneitä aukkoja. Tavallisen kansalaisen ei tarvitsekaan tuntea lain yksityiskohtia, mutta perustuslain merkitys pitäisi ymmärtää.

Ministerit ja kansanedustajat sen sijaan pitäisi passittaa valtionsääntöoikeuden peruskurssille ja vaatia tehtävässä jatkamisen edellytyksenä kurssin hyväksyttävää suorittamista.

 

 

Kommentit
  1. 1

    Juha Toivoniemi sanoo

    Jestas että on huvä kirjoitus, alkoi veri virrata minunkin aivoissa ymmärryksen merkiksi. Perhana vieköön puhut asiaa ja myönnän että olisi omassa sivistyksessä korjaamisen varaa perustuslain osalta. No nyt tiedän ja voin korjata mielipiteeni erään asian tiimoilta. Kiitos hyvästä kirjoituksesta

  2. 2

    maalaispoika sanoo

    Hyviä huomioita Sakulta jälleen kerran. Tässä kuussa Suomessa on eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien, yhteiskunnan heikompiosaisten, köyhyysrajan alapuolella asuvien, vammaisten, sairaiden, asunnottomien, maahanmuuttaneiden, hallituksen häikelemättömästä politiikasta kärsivien ihmisten päivä (reippasti yli miljoonaa ihmistä em.kategorioissa). 27.01.2017 nimittäin vietetään virallisesti Vainojen uhrien muistopäivää. Tehdäänkö asioiden korjaamiseksi kenties jotakin????. Tätä maata jotkut kutsuvat vielä sivistysvaltioksi. Millähän perusteella sekin käsitys on syntynyt??????

  3. 3

    Heikki sanoo

    Kaikki tällä hetkellä eduskunnassa istuvat puolueet olivat säätämässä nykyistä perustuslakia. Perustuslaissa on se paradoksi, että sen tarkoitus on suojella ihmisiä puolueitten mielivallalta. Se kertoo siitä, etteivät puolueet luota toisiinsa pikkusormen kynnen vertaa. Eikä epäluottamus ole turhaa, sen on SOS-hallitus osoittanut toiminnallaan.

    Toki perustuslakia säätäessä on pitänyt ottaa huomioon kaikki kansainväliset sopimukset, niitäkään ei voi rikkoa. Suomi on YK:n, EU:n, ILO:n jäsenvaltio, joka edellyttää niissä tehtyjen päätösten ja sopimusten noudattamista, joten sen pitää itse niitä noudattaa.

    • 3.1

      Heikki sanoo

      Lisäys edelliseen: Mikäli hallituksen esitykset ja perustuslaki ovat ristiriidassa, niin vika ei ole perustuslaissa, vaan hallituksen esityksissä.

  4. 4

    Rintsu sanoo

    Tuota oli ilo lukea.
    Ministerit/kansanedustajat eivät tarvitsisi ainuttakaan opintoviikkoa valtiosäännöstä jos edes tuon lukisivat.

    Maanpuolustusvelvollisuus ei tosiaankaan ole perustuslaillinen ongelma. Se kun on jokaisella. Muilla laeilla sit säädetään miten se ketäkin koskee. Ahvenanmaalaisten poikkeus on ymmärrettävä koska Ahvenanmaa on edelleen demilitarisoitu alue. Jehovien poikkeus taas sitten on heikommin ymmärrettävissä, koska kuka tahansa voi mihin tahansa uskoon vedoten vaatia samanlaista poikkeusta. Mutta ei sitä saa.

    Opiskelijoiden tilanne ei myöskään ole perustuslaillinen ongelma. Opiskelijoille kuuluu sama vähimmäisturva kuin muillekin. Se, että osa siitä on lainaa on peräisin ajalta jolloin opiskelujen jälkeen oli varmasti tiedossa opintojen mukainen työpaikka jolloin kymppitonnin opintolaina ei ole isokaan kiusa.
    Nykyään taas kun työstä ei ole tietoakaan niin lisävelkaantuminen kiinnostaa entistä harvempaa. Mutta se ei ole perustuslaillinen ongelma. Muu lainsäädäntö tuossa ei välttämättä ole ajanmukaista.

    Myös semmoinen on ihmeellistä ajattelua, että suomen lait koskisivat vain suomen kansalaisia. Baltialaiset mökkirosvoliigat taputtavat käsiään.

    Perustuslaki on jotain ihan muuta kuin yksittäisen puolueen tai ministerin kiusaksi säädetty. Se on Suomen valtiosääntö, joka kertoo ei sitä millaisia olemme vaan sen millaisia tahdomme olla.
    Nykyinen perustuslaki ei ole tyhjästä tullut vaan sen on säätänyt eduskunta. Erittäin osaavien käsien kautta kunnollisesti valmisteltuna. Siinä ei ole havaittavissa pisaraakaan puoluepolitiikkaa, eikä ensimmäistäkään huomisen lehtiotsikkoa.

    Sitä voidaan muuttaa ja varmasti vielä elinaikanani muutetaankin, mutta ei siksi, että tänään tuulee eri suunnalta kuin eilen.

  5. 5

    timo harju sanoo

    Sinusta on Saku tässä perustuslakiasiassa tullut kansallinen seittemän veljeksen lukkari, joka nälänkin piinalla koetti ajaa aapiskukkoa veljesten koviin kalloihin ! 🙂

    Respectiä!

  6. 6

    Holger sanoo

    Eikös ministerit astuessaan toimiin tee ”vakan/vakuutuksen”, jossa vakuuttavat toimivansa perustuslain mukaisesti ?
    Eikö blogisti aktiivina voisi tehdä tutkintapyyntöä / kantelua mahdollisesta perustuslain vastaisesta toiminnasta ?

    • 6.1

      Saku Timonen sanoo

      Perustuslain rikkomisesta ei ole säädetty rangaistusta. Meillä on perustuslakivaliokunta sitä varten, että se pysäyttää perustuslainvastaiset lakiesitykset. Ikävä kyllä se muodostuu poliitikoista ja joukkoon eksyy aina sellaisia, jotka eivät ymmärrä perustuslain erityisasemaa.

  7. 7

    andreas Stenberg sanoo

    Kiitos taas kerran hyvästä kirjoituksesta. Kiitos että jaksat. Voimia toivon sinulle ja että asianomaiset edes vähäsen kuulisivat.

  8. 8

    Jari Raatikainen sanoo

    Onko peruskoulussa opettaminen muuttunut vai onko se vain kaikilta jo unohtunut? Perustuslain pääkohdat opetettiin yläasteella ja edelleen ovat Timon mainetsimin osin mielessä.
    jos jopa insinööri nuo muistaa, kait nyt helkutti muutkin ?

  9. 9

    Jari Kähkönen sanoo

    Tietämättömyys tai suoranainen perustuslakidenialismi on huonon kansalaiskunnon osoitus, jonka syntysyy on osallisuuden puute. Silläkö luultiin tästä päästävän, että uusi perustuslaki jaettiin voimaantulohetkellä kaikkiin talouksiin? Minäkään en sellaista muista koskaan saaneeni, toisin oli uuden ev. lut. Katekismuksen kanssa, joka kyllä on kirjahyllyssäni vielä tänä päivänäkin. Maan syntysyy kun on kuitenkin kaikesta huolimatta parin pelimiehen onnistunut keikaus, jotta julistettu itsenäisyys muuttui ensin tunnustetuksi ja lopulta tosiasiassa olemassaolevaksi sellaiseksi. Kansallisidentiteetti on hegeliläisyyden vaikutuksen alaisena taidolla ja tarkoituksella valmistettua kulissia. Kuinka kukaan rehellinen ja normaaliväestöön luettava voisi olla päätymättä tulokseen, että tietysti perustuslakikin on ”se teidän perustuslakinne”? Oppivan nuorison kiusa, opeteltava joutava kuollut jumalrunous tai puppusanageneraattorin viimeisin pörähdys: kuten perusoikeusmyönteinen -sana.

    Jos siis kansan alistuneen orjamielinen tietämättömyys lähes naurattaa, kuinka on naamansa aseteltava nykyisten oppineidemme kanssa? Mokomat toimistoissaan tärkeinä virkailevat turhakkeet, jotka eivät osaa eivätkä kykene johtamaan mitään mittayksikönkään matkaa. Pelimiehisyydestä ole tietoakaan. Hienohelmat odottavat nytkin, että joku toinen tulee tekemään kaiken karkean työn puolestaan eikä heidän tarvitse kuin päältä katsoa ja vähän lausua. Perustuslain vastaisen lainsäädännön olemassaolon ei tulisi olla ongelma, jos oikeusvaltio olisi nimensä arvoinen. Sitä ei säädettäisi. Jos säädettäisiin niin sitä suostuttaisi soveltamaan ja sitten se kumottaisiin tuomioistuimessa, mutta näkisipä vain! Samantekevää, että tekeekö tämän perustuslakituomioistuin mitä ei ole vai juostaanko koko byrokraattinen punainen villalanka suoraksi aina maanneljänneksen jonkinoikeuden istuntopaikalta korkeimman instanssin suojelurakennuksen peltikattoon asti. Tähän asti kaikki on hoidettu lainvalmistelun teknisellä laadulla, viilaamalla kyllin vakioidussa muodossa pikkutarkkuutta noudattaen lakiesityksen suhdetta siihen, tähän ja tuohon. Menetelmä ei ole kestävä. Piste.

    Tietysti on puhuvan tai kirjoittavan julkisen intellektuellinkin tehtävä oma tinkinsä tai taksvärkkinsä, mutta raja kai on silläkin, jos joka ainoa häntä ennen menee nolona vaieten tai vähän vinkaisten kasaan mitääntekemättömänä? Riittävästi on niitäkin jokatoisen tupakki-kahvi -ringin ripeimpiä herjat silmille huutajia, jotka milloin yhdenvertaisuuslain ja milloin perustuslain palvomisen huumassa eivät vouhottaessaan kunnioita demokratiaa alkuunkaan. Osallisuuden kokemusta tai kunnioitusta en silti lähtisi hakemaan pidemmän kaavan mukaan. En, koska tie tähän on yleensä kulkenut sellaisen vallan väärinkäytön, oikeuselämän mädännäisyyden ja kansallisen mittaluokan levottomuuksien kautta, että minua ainakin jo hirvittää. Se on se demokratian ironia, mitään ei voida tehdä ennenkuin kaikki ovat yhtä mieltä tekemisen tarpeesta, eli yleensä tilanne pääsee jo jossain määrin kärjistymään ennen kuin mitään tapahtuu.

    Ei tähän tilanteeseen ole sattumalta päädytty eikä asia ole oikeastaan mitenkään uusi tai vain Sipilä I:seen erityisesti liittyvä. Vikaa on jo lueteltujen lisäksi poliittisessa prosessissa ylipäätään ja myös perustuslaissa itsessään. Suomalainen enemmistöparlamentarismin tulkinta ja lähtökohtaisesti koko vaalikauden istuvat hallitukset eivät ole hyve vaan sairauden oire. Niinikään pääministerivaltaisuuteen mentiin liian kevyin perustein eikä tätä virhettä olla hevillä myöntämässä. Mutta kiitos Sakarille ongelma säännöllisestä esiinnostamisesta, siinä kelpo alku että edes puhutaan ja kirjoitetaan, sillä ilman niitä ei tule lopulta tekojakaan. Tekoja, joissa on kyse yhden yhteisen tasavaltaisen Suomemme onnesta ja tulevaisuudesta.

  10. 10

    sanoo

    Jospa olisikin niin, että perustuslaki olisi painettava uudestaan pieneksi vihokseksi ja jaettava jokaiseen talouteen. Mitä tämä maksaisi? Onhan selvää, että tämä hallitus ei sellaista projektia rahoita. Että jokainen perustuslaista kiinnostunut sosialisti tai kapitalisti, kerätköön rahaa tähän projektiin. Vaikka yhteisörahoitukseen perustuva homma. Niin ja vihreät, he eivät ole oikeassa tai väärässä, vain edellä. Että nyt edelläkävijät ja rahat kasaan?

  11. 11

    Ville Jokela sanoo

    Tämä lause:
    ”Vapautus ei ole vastoin perustuslakia, sillä perustuslain sanamuoto oikeuttaa säätämään lailla perustuslaista poikkeavasti.”

    Vaatisi hieman selittämistä. Mitkä perustuslain kohdat voi ohittaa lailla ja mitä perustuslain kohtia taas ei voi ohittaa?

    • 11.1

      Saku Timonen sanoo

      Kun perustuslaki sanoo, että asiasta säädetään lailla, niin silloin perustuslaki ei sano itse asiasta mitään. Se vain oikeuttaa säätämään asiasta perustuslakia alemmalla lailla. Näin on juuri asevelvollisuuden tapauksessa. Perustuslaki säätää vain maanpuolustusvelvollisuudesta, mutta oikeuttaa säätämään asiasta tarkemmin lailla. Se laki on laki asevelvollisuudesta.

      Jos perustuslaki sanoo jostain asiasta jotain, niin sitä ei voi ohittaa muuten kuin perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tällainen asia voisi olla vaikkapa maanpuolustusvelvollisuus, jos jotkut haluttaisiin vapauttaa kokonaan siitä.

      • 11.1.1

        Erkko sanoo

        Kysymys on, jos tasa-arvokysymyksestä ei anneta lupaa säätää myöhemmällä lailla, niin voiko muualla laissa tehdä tähän poikkeus?

        Asia on tulkittavissa niin, että maanpuolustusvelvollisuutta säätävässä kohdassa ei pitäisi voida antaa oikeutta säätää tasa-arvoa rikkovaa lakia ”myöhemmin”, koska tällä voidaan käytännössä rikkoa koko perustuslaki. Jos yhdessä pykälässä kielletään, mutta toisessa sallitaan tehdä myöhemmin laki joka tuottaa poikkeuksen ensimmäisen kieltoon – eikö tämä ole ristiriita?

        Se on vähän samankaltainen ristiriita kuin kohuttu perustuslakimuutos jonka seurauksena laissa seisoo nyt että Suomi on suvereeni valtio, ja Suomi on EU:n jäsen. Nämä kaksi eivät ole totta yhtä aikaa, koska perustuslaki on käytännössä maan oma määritelmä itsestään.

        Mikäli EU-jäsenyyttä kohdeltaisiin normaalisti kuin mitä tahansa valtioiden välistä suhdetta tai sopimusta, se ei poistaisi valtion suvereeniteettiä – sopimukset voidaan aina purkaa tai jättää noudattamatta kun niihin liittyvät ehdot ja odotukset eivät täyty. Sen sijaan Suomen määritteleminen EU jäseneksi on sopimuksen yläpuolella: se on nimellinen suvereniteetin luovutus koska EU:lla on nyt periaatteessa valta Suomen kohdalla määritellä itsensä jäsenvaltioidensa hallitusta korkeammaksi auktoriteetiksi. Me olemme jäsen, mitä ikinä jäsenyys sitten tarkoittaa; kirjan kannet kiinni, lukoon, ja avain aurinkoon.

        Kyseinen kohtahan junailtiin läpi koska lain muuttamiseksi tarvitaan enemmistö kahdessa peräkkäisessä hallituksessa – jotta persut eivät vahingossa pääsisi tekemään ”FIXIT”:iä. Sitä ei kuitenkaan olisi pitänyt voida tehdä, koska eihän perustuslaki voi rikkoa itseään??

        Vai voiko?

  12. 12

    Markus sanoo

    Hei!

    Kerrotko vielä tyhmälle että miksi laki, joka täsmentää 127. pykälää saa rikkoa 6. pykälää?

    Eikö yleisen maanpuolustusvelvollisuuden epätasa-arvoinen täytäntöönpano pitäisi säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä?

    Tätä oon kohta 20 vuotta koittanut ymmärtää.

    • 12.1

      Saku Timonen sanoo

      Maanpuolustusvelvollisuus ja asevelvollisuus ovat kaksi eri asiaa. Maanpuolustusvelvollisuus on jokaisella Suomen kansalaisella, kuten 127 § sanoo. Asevelvollisuus koskee vain osaa väestöstä, ja siitä on säädetty asevelvollisuuslailla, kuten 127 § oikeuttaa tekemään. Mitään pykälää ei rikota. Tärkeää on ymmärtää maanpuolustusvelvollisuuden ja asevelvollisuuden välinen ero. Myös ei-aseellisesta maanpuolustusvelvollisuudessa on säädetty tarkemmin kriisiaikaa koskevassa lainsäädännössä.

      • 12.1.1

        Markus sanoo

        Kiitos vastauksesta.

        Ymmärränkö siis oikein että 6. pykälä ei rajoita mitään sellaista lakia, jolla säädetään tarkemmin niistä asioista joista perustuslain pykälät oikeuttavat säätämään?

        Koska eihän 127. pykälä ei sano että asevelvollisuuslaki saisi olla muiden perustuslain säädösten (ts. 6. pykälän) vastainen?

        Ymmärrän että tämä on varmaan hirveän tyhmä kysymys. 🙂

        • 12.1.1.1

          Saku Timonen sanoo

          Jos perustuslaki oikeuttaa säätämään jostain asiasta tarkemmin lailla, niin silloin niistä asioista säädetään lailla. Jokaisen lain perustuslainmukaisuus tutkitaan silti erikseen säätämisvaiheessa ja mietitään sen suhdetta perustuslakiin.

          • 12.1.1.1.1

            Markus sanoo

            Hei vielä!

            Anteeksi että intän ja kiitos vastauksista etukäteen. En siis ole trollaamassa, vaan aidon kiinnostunut.

            ”Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.

            Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla.”

            –> Asevelvollisuuslaki saa rikkoa 6 § yhdenvertaisuussaäännöstä ja säätää että miehille X ja naisille Y.

            Mut sit vaikka esimerkki näin:


            13 §
            Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

            Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

            Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

            Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

            Olisiko mahdollista ja sallittua siis säätää kokoontumisvapaudesta lailla, ei perustuslailla, että miehillä on oikeus kokoontua ja yhdistyä tavalla X mutta naisilla on oikeus kokoontua ja yhdistyä tavalla Y, toisin kuin perustuslain 6 § tavallisesti edellyttäisi.

            Epätietoinen Helsingistä

            PS. Kiitos muuten blogistasi noin yleisellä tasolla, olen suuri fani!

            • 12.1.1.1.1.1

              Saku Timonen sanoo

              Ei olisi mahdollista säätää tuollaista lakia,koska se olisi vastoin 6 §:n 2 momenttia:

              ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

              Ei ole olemassa mitään sellaista hyväksyttävää perustetta, jolla naisilta voitaisiin estää kokoontumisvapaus.

            • 12.1.1.1.1.2

              Markus sanoo

              Just tää on se juttu — mikä on se hyväksyttävä peruste jolla 6. Pykälän 2 momentin saa ohittaa asevelvollisuuslailla mutta ei esim. kokoontumisvapauden tarkempaa käyttöä säätelevällä lailla? Ei siis tietenkään lailla joka kieltäisi perustuslain suoman kokoontumisvapauden kokonaan… mutta joka esimerkiksi sääntelisi kahden eri ryhmän oikeutta kokoontumisvapautta eri tavoin.

              Kuvitellaan vaikka joku Kölnin tapahtumien innoittama painajaismainen laki jolla maahanmuuttajien kokoontumisoikeutta julkisilla paikoilla rajoitettaisiin aiempiin tapahtumiin vedoten.

              Olisihan se absurdia ja kohtuutonta. Mutta ei sinänsä absurdimpaa kuin sukupuolitettu maanpuolustuskaan olisi, jos sellaista koitettaisiin säätää vuonna 2017.

            • 12.1.1.1.1.3

              Saku Timonen sanoo

              Asevelvollisuuslaki on tosiaankin peräisin ajalta, jolloin naisten aseellista maanpuolustusta pidettiin mahdottomana ajatuksena. Ajat muuttuvat ja siksi naisten mahdollisuudesta suorittaa aseellinen palvelus on säädetty erikseen.

  13. 13

    Joonatan Haapalainen sanoo

    Kiitos, tässä on kyllä harvinaisen hyvä teksti ja rautalankamalli jonka luulisi idiootinkin ymmärtävän, tämä pitäisi antaa jokaiselle luettavaksi.

  14. 14

    sanoo

    Persustuslakifundamentalismia ei voi olla olemassakaan. Perustuslakia ON NOUDATETTAVA, koska se on kaiken perusta ja suojaa ihmisiä mm. mielivaltaisilta alemman asteen laeilta.

    Mutta todellisuudessa eivät ainakaan hallintotuomioistuimet juuri perustuslaista perusta. Jokaisesta asiasta pitäisi niiden mielestä olla säädetty jollain alemmalla säännöksellä, muuten asiasta ei ikään kuin ole lainsäädäntöä. Miksi on näin? Eikö lainkäyttäjä ymmärrä perustuslakia, kun viittaa sille kintaalla (kuten lainsäätäjäkin pyrkii tekemään)?

  15. 15

    Minna Ylitalo sanoo

    YK:n ihmisoikeuksien julistus oli esimerkkinä Suomen perustuslaille. Vuosi sitten Seinäjoen Kauppatorilla oli Rajat Kiinni mielenilmaus, eräs paikallinen vastamielenosoittaja nousi urheana rajakkien lavalle lukemaan tämän YK:n ihmisoikeuksien julistuksen. Rajakit naureskelivat pilkallisesti puheelle ja haukkuivat julistuksen lukijan kylähulluksi.

  16. 16

    kr sanoo

    Tosi hyvä yhteenveto, kiitos. Pääministerin isä opetti yhteiskuntaoppia aikoinaan. En muista hänen luennoinneen perustuslaista. Mutta se olikin 70-lukua. Nythän opetusmetodit ovat jo muuttuneet (parempaan?).

  17. 17

    Antti Kautiainen sanoo

    Eihän se perustuslain toimeentulokohta koske kaikkia. Se ei koske yrittäjiä eikä opiskelijoita.

  18. 18

    T.K. Lehtinen sanoo

    Olen aiemminkin kiittänyt tästä asiasta, mutta ei kai se kiitos sanomalla kulu: Kiitos, että aukikirjoitat lakitekstiä ja esimerkin avulla vielä teet kosketuspintaa! Laki sellaisenan saattaa olla vaikeaselkoinen, sen ei kuitenkaan pitäisi päättäjiämme estää siihen tutustumasta. Ehkä pitäisi palkata oikeita avustajia asioita selventämään, antavat todella huonoa esimerkkiä öyhöttäjille. Kun ei asiaa ymmärretä, annetaan ymmärtää, ettei asialla ole väliä…. Kansanedustjien ja ministerien kun kuitenkin kai pitäisi olla niitä lainkuuliaisia kansalaisia, siinäkään ei valitettavasti vaadita ymmärrystä, mutta olishan se noudattaminenkin jo jotain!

  19. 19

    Jori Nieminen sanoo

    Taas kerran loistava kirjoitus Sakulta. Tässähän oppii itsekin uutta (tai siis vanhaa, jo unohtunutta). Hallitus on vedonnut kiireeseen kun lakialoitteet ovat kolahtaneet perustuslakiin.
    Ei kelpaa selitykseksi, kyllä pitää löytyä ymmärrystä perustuslaista sen verran että osataan
    laatia lait sen mukaan. Väkisinkin tulee mieleen, että hallitus koittaa tässä kepillä jäätä ja katsoo kuinka paljon perustuslakia voidaan venyttää. Jos asia todella on näin niin silloin ollaan jo todella vaarallisella teillä. Samaa mieltä Sakun kanssa, että hallitus ja eduskunta tarvitsevat koulutusta asiassa, koska asiat näyttävät olevan epäselviä. Ylipäätään kansanedustajia, erityisesti uusia sellaisia ,tulisi kouluttaa enemmän. Kun seuraa joidenkin, usein miten PS:n edustajien lausuntoja, niin huomaa että monet perusasiatkin ovat hakusessa.

  20. 20

    Matti Ojutkangas sanoo

    En ole sinänsä huolissani kansanedustajien tai edes ministerien tietämättömyydestä. Heillä on käytettävissä huippuosaajat sekä ministeriöissä että ulkopuolella.
    Huolestuttavintahan tässä on se, että jopa johtavat poliitikot paskat nakkaavat ”kaiken maailman dosenttien” käsityksille.
    Kun poliittiset mielipiteet ja poliittinen agenda nostetaan lakien ja asetusten yläpuolelle, on se huolestuttavaa.
    Onhan näitä törppöjä poliitikkoja aina ollut, mutta miten ne kaikki ovat yhtäkkiä kasaantuneet maamme hallitukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *