Missä olit silloin, kun Donald Trump vannoi virkavalansa? Ainakin minä pystyn koko loppuikäni vastaamaan tähän kysymykseen, sillä istuin kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvosen dokumenttielokuvan Kiehumispiste kutsuvierasnäytännössä.

Yhteinen nimittäjä on populismi. Trumpin kannatuksen takana on markkinamiehen kansallismielinen ja muukalaisvihalla ryyditetty populismi. Niin on myös elokuvan aiheena olevan ilmapiirin takana. Trump on luvannut äänestäjille kansakunnan mahtavuutta ja henkilökohtaista rikkautta, kunhan rajat suljetaan ja entinen eliitti on potkaistu pois. Meidän populismimme on karvalakkimallia, joten tähän mennessä on isänmaallisuuden nimissä luvattu vain poistaa köyhyys ajamalla turvapaikanhakijat ulos. Tietenkin myös meillä eliitti halutaan vaihtaa.

Tästä eliitin vaihamisesta voisi puhua paljonkin, mutta tyydyn vain ihmettelemään sitä, että nämä kansan suun itselleen valjastaneet populistit kuuluvat jo valmiiksi eliittiin. Trump ja hänen uusi hallintonsa kuuluvat taloudelliseen eliittiin ja meidän populistiemme puolue on hallituksessa leikkaamassa köyhiltä. Jos he eivät ole eliittiä, niin enpä tiedä kuka on.

Populistit haluavat valtaa kansalle ja kansa on vain he itse. Trupin ensimmisistä virkatoimista saa osviittaa siitä, mitä populisti tekee saatuaan valtaa.  Ensimmäiseksi Trump kiitti köyhiä äänestäjiään aloittamalla heidän terveydenhultonsa romuttamisen. Sitten Valkoisen talon verkkosivut siivottiin vähemmistöjen oikeuksista ja korvattiin presidentin puolison korumallistojen markkinoinnilla. Sitten suljettiin sisäministeriön Twitter-tilit, koska jotkut työntekijät olivat hjulkaisseet uuden presidentin arvosteluksi tulkittavaa materiaalia. Uusimman tiedon mukaan hän otti kovasti nokkiinsa hvapaan median tavasta uutisoida virkaanastujaisia.ttp://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kommentti-presidentti-trump-vihaa-rehellisia-toimittajia-aloitti-juuri-vapaan-lehdiston-mestauksen/6273960

Se sitä sanavapaudesta, jonka perään huudettiin. Se kuuluu vain uudelle eliitille, ja samantapaisia vaatimuksia ovat jo meidänkin populistimme esittäneet. Kansanedustaja Laura Huhtasaari pahekusi Facebookissa Trumoin vertaamista Hitleriin, koska se on diplomaattisesti vaarallista.

lh

Onhan vertaus epäkohtelias, mutta mitä tapahtui sanan- ja ilmaisunvapaudelle? Huhtasaarelle itselleen ei tuottanut mitään ongelmia osallistua itsenäisyyspäivän 2015 tilaisuuteen, jossa tehtiin natsitervehdyksiä.

Kun entinen eliitti on korvattu uudella, niin sitä uutta eliittiä ei sitten arvostella. Se ei tunnu haittavan amerikklaista kadunmiestä, joka luulee rikastuvansa saatuaan maahanmuuttajat ulos. Se ei haittaa myöskään suomalaista kiiluvasilmäsitä aktivistia, joka kiertää pitkin ympäri maan mielenosoituksissa vaatimassa Suomem rajojen sulkemista ja turvapaikanhakijoiden heittämistä ulos. Heillä on nyt sananvapaus. Jos he saavat haluamansa populistit valtaan, niin sitten heillä ei enää ole lupa arvostella hallitusta. He huomaavat sen viimeistään sitten, kun rajat on suljettu, mutta oma talous ei ole yhtään kohentunut. Sitten se on jo myöhäistä, sillä uusi eliitti ei salli soraääniä.

Etäännyin tahallani

 

 

http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/01/22/15273/

Liikennepolitiikkaa ja punahuoria

Liikenneministeri Anne Berner aikoo ujuttaa maantieverkoston yhtiöittämisen läpi käyttäen Troijan hevosena autoveron poistamista kokonaan ja polttoaineveron tuntuvaa alentamista. Uuden auton ostaminen halpenisi ja mitä enemmän sillä uudella autolla ajaisi, niin sitä halvempaa se suhteessa olisi. Polttoaineen halpenemisen lisäksi uusi tiemaksu kerättäisiin aikaperusteisena ja näillä näkymin vuosimaksu olisi keskimäärin 539 euroa. Maksu porrastettaisiin hiilidioksidipäästöjen perusteella, joten vanhemmilla autoilla ajaminen olisi kalleinta.

Kilometripohjainen hinnoittelu toteutettaisiin sitten myöhemmin, kun kansa olisi ensin pehmitetty omaksumaan ajatus maksaa jo kertaalleen verorahoilla maksettujen teiden käyttämisestä. Minä en vieläkään suostu ymmärtämään, että minun pitäisi maksaa tiellä liikkumisesta operaattorille, joka ei ole koskaan pannut eikä tule panemaan tikkua ristiin teiden rakentamisen ja kunnossapidon eteen. Operaattori vain rahastaa, välittää maksun liikenneverkkoyhtiölle ja ottaa välistä oman siivunsa voitosta.

Nyt näyttää siltä, että vanhoilla autoillaan liikkuvat köyhät halutaan pois maanteiltä parempien ihmisen riesana olemasta. Vaikka vanhaankin autoon saisi polttoainetta halvemmalla, niin vuotuinen yli 500 euron tienkäyttömaksu tuntuu kipeästi pienituloisen kukkarossa. Uuden auton verottomuudesta ei vaikkapa kuntouttavassa työtoiminnassa omalla autollaan käyvä pääse nauttimaan.

On toinenkin asia, jota en ymmärrä. Käyn päivittäin kirkonkylän keskustassa reilun parin kilometrin päässä. Puolet matkasta on valtion tietä ja puolet kunnan kaavateitä. Jos ja näköjään kun joudun maksamaan tästä liikkumisesta reilut 500 euroa vuodessa, niin miten Bernerin yhtiö jakaa saamansa tulot kunnan kanssa? Vai pitääkö se kaiken itse, jolloin kaavatiet ovat edelleen kunnan vastuulla? Entä jos käyttäisin yksityistietä, kuka silloin saa maksun?

Tietenkin hankkeella on kiire. Tämän hallituksen hankkeilla on aina kiire, sillä hallitus tietää kamppailevansa aikaa vastaan. Seuraavissa vaaleissa nykyiset hallituspuolueet tulevat kärsimään murskatappion, joten yhteiskunta on muutettava rikkaita suosivaksi mahdollisimman nopeasti.

Sitten kun köyhät on saatu pois maanteiltä, niin heidät voidaan heittää joukkohautaan. Punahuorista tietysti aloitetaan. Ei minun pitänyt tästä asiasta oikeastaan sanoa mitään, mutta se tunkee koko ajan silmiin sosiaalisen median uutisvirrassa.

Poliitikollakin on tietysti oikeus taide- tai viihdeharrastukseensa, ja Juho Eerola kertoo sanoituksen perustuvan Kjell Westön romaaniin. Romaanissa kuvataan sisällissodan aikaisia jännitteitä suomenruotsalaista näkökulmaa painottaen. Valkoisen terrorin vaihetta kuvataan kohtauksella, jossa punaisten vankina ollut päähenkilö kostaa vankeusaikansa kohtelun omankädenoikeudella.

Olkoon näin, sillä en todellakaan ole lyriikan asiantuntija. Siitä ei pääse mihinkään, että kuva on mauton, mutta en ole sanoituksestakaan ihan vakuuttunut. Jo vuosia olen huomannut osan perussuomalaisten kannattajista fantasioivan jatkuvasti sisällissodan uusinnalla. Itsensä he sijoittavat valkoisten asemaan ja monta kertaa on minutkin luvattu taluttaa teloitettavaksi sitten, kun sotaa jatketaan.

Näitä on kuitenkin vähän. En jaksa uskoa, että läheskään kaikki tämän päivän perussuomalaisten kannattajat sijoittuisivat mielessään sosiaalisen taustansa takia ja eliittivihassaan ainoastaan sisällissodan valkoiselle puolelle. Jos Eerolan laulu oli tarkoitettu kunnallisvaalikampanjan avaukseksi, niin se on suunnattu kovin pienelle kohderyhmälle. Jos se on vain musiikkia, niin olkoon sitten vain musiikkia.

On siis ihan turha sanoa, että nyt vedin herneen nenääni. En vetänyt. Se minua vain ihmetyttää, että kansanedustajalla on enemmän aikaa tällaisiin harrastuksiin kuin yhteisten asioiden hoitamiseen. Ehkä ne yhteiset asiat hoitaa hallitus vaikkapa ministeri Bernerin tavalla, jolloin hallituspuolueiden kansanedustajia tarvitaan vain äänestämään jaa.

***

Blogiin tulee työmatkan takia muutaman päivän julkaisutauko, ja siksi suljen kommentoinnin myöhemmin tänä iltana. On turha roikottaa kommenttejanne monta päivää odottamassa moderointia.

 

Mitä tälle maalle on tehty?

Mikä on se maa, jossa pääministeri saa päättää valtion omaisuuden myynnistä saatavien miljardien käytöstä eduskunnalta kysymättä? Mikä on se maa, jota muut maat joutuvat ojentamaan sen rikkoessa kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia?

Ei, se ei ole Turkki, Puola eikä Unkari, vaan kyllä se on Suomi. Edes oppositio ei tajunnut, että pääministerille siirrettiin miljardien edestä valtion rahojen käyttöoikeutta eduskunnan budjettivallan ulottumattomiin. Asiasta kertoo Kauppalehti.

Jatkossa valtion yritysten myynnistä saatavat tulot ja osa osinkotuloista siirretään uudelle valtion kehitysyhtiölle. Tämä Vake Oy toimii kokonaan eduskunnan budjettivallan ulkopuolella ja määräysvaltaa käyttävät pääministeri ja valtioneuvosto. Valtio siis myy omaisuuttaan, mutta myynnistä saatujen miljardien käytöstä ei päätä eduskunta, vaan hallitus ja käytännössä omistajaohjausministeri eli pääministeri Juha Sipilä. Hallitus kokonaisuudessaan päättää tuloutetaanko voitoista euroakaan takaisin budjettiin.

Näin tehtiin vallankaappaus, jolla pääministerille luotiin ikioma miljardibudjetti käytettäväksi hallituksen kärkihankkeisiin. Ne sitten voivat olla mitä tahansa, kuten viime aikoina on nähty.

Eilen uutisoitiin, että Irak ei hyväksy Suomen toteuttamaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden pakkopalautusta. Irakin mukaan Suomen toiminta on vastoin kansainvälistä oikeutta, eikä Irak suostu ottamaan Suomesta pakkokäännytettyjä kansalaisiaan takaisin.

Ministerit Paula Risikko ja Timo Soini jumiutuivat jankuttamaan, että laittomasti maassa olevat eivät voi olla maassa, vaan heidät on poistettava. Kumpikaan ei kertonut minne poistetaan sellaiset henkilöt, joita heidän kotimaansa ei suostu ottamaan vastaan. He eivät kerro, koska eivät tiedä. Kukaan ei tiedä, sillä vastausta ei ole olemassakaan.

Hallitus on törmännyt itse aiheuttamaansa ongelmaan. Hallitus painosti muuttamaan muutamien maiden turvallisuusarviointia ja sen seurauksena Migri on tehtaillut kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Kielteisen päätöksen saaneista osa ei uskalla palata eikä heidän kotimaansa edes ota heitä vastaan.

Suomi tekee hallituksen linjauksella näistä ihmisistä paperittomia ja sulkee heidät kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Varmuuden vuoksi neljän ministerin työryhmä määräsi heihin sovellettavasta ihmisjahtiin verrattavasta erityiskohtelusta. Ministerityöryhmän linjauksiin ei kaikilta osin ole lansäädännöllisiä valtuuksia, joten entisistä virheistään viisastuneena hallitus kokeilee uutta virhettä. Se muuttaa ohjeistuksella viranomaiskäytäntöjä ja laatii muuttuneen käytännön pohjalta lakiesitykset jälkikäteen.

Suomen tilasta kertoo paljon se, että kaikista maista juuri Irak joutuu ojentamaan meitä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden vastaisesta toiminnasta – ja on vieläpä oikeassa. Hallituksemme ei kuitenkaan hätkähdä tästäkään, sillä eihän se ole piitannut omasta perustuslaistammekaan muuten kuin pakon edessä.

Ja nyt sitäkin pakkoa on ruvettu kiertämään ottamalla eduskunnalta budjettivaltaa pois ja antamalla pääministerille ikioma miljardibudjetti.

Joskus on vaikea uskoa mitä tälle maalle on tehty parissa vuodessa. Meistä on kovaa vauhtia tulossa tunkkainen ja sisäänlämpiävä oligarkia.