Laki ja syyt

Jokainen tuomio perustettakoon syihin ja lakiin eikä mielivaltaan, ja pantakoon siihen selvästi ne pääsyyt ja se lainkohta, joihin päätös perustuu.

Näin alkoi Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 § vuonna 1949. Nykyisin lainkohdassa sanotaan, että tuomio on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Olen aina pitänyt tuosta vanhasta ilmaisusta kai sen poljennon takia sekä siksi, että siinä kielletään selkeästi mielivalta. 

Kuluneella viikolla annettiin kaksi syihin ja lakiin perustuvaa tuomiota, joihin eivät vaikuttaneet korkea virka-asema, natsiaate eikä se kuuluisa kansan oikeustaju, joka tunnetusti on milloin mitäkin. Tuomiot antoi riippumaton tuomioistuin ja niistä voi valittaa ylempään oikeusasteeseen.

Tarkoitan tietenkin Jari Aarnion ja Jesse Torniaisen tuomioita, jotka eivät millään tavalla liity toisiinsa. Yhteistä niille on vain se, että tuomiot annetiin lain mukaan. Jossain läpeensä korruptoituneessa yhteiskunnassa Aarnio ei olisi koskaan joutunut syytteeseen ja natsivaltiossa Torniainen olisi varmaan saanut mitalin. Jossain toisenlaisessa totalitarismissa molemmat olisi luultavasti ammuttu tai tuomittu loppuiäkseen pakkotyöhön. Oikeusvaltio toimii nyt nähdyllä tavalla.

Aarnion tapauksesta en sano mitään, koska en ole kahlannut läpi valtavaa aineistoa enkä aio sitä tehdäkään. Torniaisen tuomion olen lukenut, joten siksi tohdin siitä jotain sanoa.

Oikeuden päätös on hyvin perusteltu, mutta niin olivat syyttäjän vaatimuksetkin. Siksi syyttäjällä on hyvät perusteet valittaa tuomiosta. Monissa lehtijutuissa on jo kerrottu syytteen ja tuomion keskeiset erot, joten oletan asian olevan kaikille jollain tavalla tuttu.

Kiistatonta on, että kaatuminen lentopotkun seurauksena aiheutti uhrille aivovamman. Lääkäreiden mukaan aivovamma myös aiheutti kuoleman useita päiviä myöhemmin, mutta rikosoikeudellinen syy-yhteys näyttää katkeavan siinä välissä. Ei ole aukotonta näyttöä siitä, etteikö vamma olisi voinut pahentua jostain muusta syystä, jolloin kuolema olisi ollut tämän uuden syyn seuraus. Tästä kerrotaan Helsingin Sanomissa.

Koska todistajina kuultujen lääkäreiden kertomukset eivät ole yhdenmukaisia, niin suora syy-yhteys potkun aiheuttaman aivovamman ja kuoleman välillä ei ole kiistaton. In dubio pro reo -periaatteen mukaan epäselvissä tapauksissa on tuomittava syytetyn eduksi. Siksi Torniainen tuomittiin vain törkeästä pahoinpitelystä, jonka näyttö oli kiistaton. Tämä käräjäoikeuden tulkinta ei rajoita millään tavalla hovioikeuden harkintaa, sillä se tutkii ja arvioi koko näytön uudelleen.

Syyttäjän vaatimus rikoksen koventamisesta rasistisen motiivin perusteella hylättiin. Tämänkin asian hovioikeus tulee arvioimaan uudelleen, sillä lain esitöiden mukaan säännös ei tarjoa suojaa pelkästään vähemmistöryhmille, vaan joissain tapauksissa myös rikoksen kohdistaminen enemmistöryhmään kuuluvaan henkilöön voisi olla koventamisperuste. Jos kiinnostaa, niin lukekaa täältä sivulta 192. Kannattaa saman tien lukea koko paketti, niin saa jonkinlaisen kuvan  rikosoikeudellisista vastuuperiaatteista ja rangaistuksiin tuomitsemisesta.

Tämän jutun kirjoitin ihan sen takia, että luin eilen sosiaalisesta mediasta paljon Torniaisen tuomiosta. Suurin osa oli tyrmistystä ja muuta tunnetta. Se on täysin ymmärrettävää, mutta oikeusvaltiossa ei tuomita tunteen mukaan. Riippumattomien tuomioistuinten tuomiot perustuvat syihin ja lakiin, eivät tunteisiin ja mielivaltaan.

***

Kommentointi vain omalla nimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.

Kommentit (21)
  1. Noinnikkää
    31.12.2016, 13:12

    Koruttomasti ja karusti muotoiltu mutta varmasti totta, siinä mielessä kaikkin pitäisi
    lukea tämä ennekuin aletaan rovioita kasaamaan,

  2. Lautamiehenä olen tätä asiaa tuttavilleni yrittänyt selittää. Jos ei ole täyttä varmuutta, ei saa tuomita syyksi. Tässä tapauksessa uhri SAATTOI omilla teoillaan aiheuttaa vamman johtamisen kuolemaan. Lähtökohtana on tuo potku ja siitä aiheutunut päävamma, se on kiistatonta. Pahoinpitey on näytetty toteen, mutta kuolemantuottamus jää ilmaan.

    1. Täyttä hölynpölyä. Riippuu ihan rikoksen laadusta ja rikoksen tekijästä saako tuomion joka perustuu täyteen varmuuteen. Sen ovat tuomioita tutkineet todenneet ympäri maailmaa, ja se on minulle sanottu lakimiesten ja lautamiesten toimestakin. Kun on kyse henkirikoksista, vaaditaan täysin varmaa todisteaineistoa ( tuokaan ei pidä paikkaansa, senhän osoittaa ne lukemattomat tapaukset joissa tuomittu on vapautettu ja todettu syyttömäksi. Nyt on Ruotsissa sellainen tapaus esillä, joten on loukkaavaa väittää että tuomio annetaan kun ollaan todistettu aukottomasti syyllisyys ), mutta kun on kyse lievemmistä rikoksista, riittää se että epäillään vahvasti sekä tietenkin syytetyn tausta ja naamakerroin. Sillä näin ajattelee tavallinen lautamies ja epätavallinenkin sellainen: Meillä ei perskele ole oikeastaan mitään näyttöä tuota hamppia vastaan, eikä silminnäkijöitäkään. Mutta syyllinen se kuitenkin on. Annetaan sille pari kuukautta kakkua, se on niin lyhyt tuomio että vaikka olisi väärä ei kukaan kiinnostu sellaisesta. Jos hoviin valittaa niin 99 kertaa sadasta tällaisissa tapauksissa mennään käräjäoikeuden linjalla, sillä kuten tuumattiin juuri; ei ketään kiinnosta paria kuukautta lusivan väärä tuomio. Onhan se kuitenkin jotain pahaa tehnyt vaikka oliskin nyt syytön . . .

      Jokainen suoraselkäinen ja rehellinen lakimies ja -nainen tämän myöntää, mutta kn sellaisiakaan ei niin usein tapaa. On lian vaikeaa myöntää tuollaista. Ei vakuutusyhtiöidenkään työntekijät myönnä että ihan rahan takia saattavat monia ihmisiä tuhoon, vaikka näillä oikeasti olisi oikeus korvaukseen ja apuun. Ihmiselle ylipäätään ja etenkin tässä maassa on tosiasioiden tunnustaminen pahe . . .

    2. Lisäys edelliseen kommenttiini. Sekoitin hieman asioita tuossa enkä ensin ymmärtänyt oikein Railin kirjoitusta. Hän puhui eri asiasta kuin minä. Siitä anteeksipyyntöni, mutta sainhan kuitenkin Sakulle kertoa että oikeus on niinkuin se tulkitaan. Tässä tapauksessa poliiseja tuomittiin, ja syy siihen on se että tämä tapaus oli jo saanut liian suuret mittasuhteet. Useimmiten poliiseja EI tuomita vaikka he olisivat syyllisiä, ja syyn siihen sinä viisaana miehenä tiedät. En halua että alat täällä antamaan väärää kuvaa yhdessä asiassa, kun muuten pysyt asioissa faktoissa. Faktaa on kuitenkin se että tuomioistuimet EIVÄT tuomitse puolueettomasti, ja lakia EI tulkita samalla tavalla kaikkiin ihmisiin. Siitäkin on ihan tutkimustulosta mutta en jaksa nyt kaivaa esille kaikkia esimerkkejä, tarkemmin sanoen en yhtään koskapa juon viinaa ja suunnittelen lähteä raitille vittuilemaan ihmisille jotka eivät voi maksaa kahta euroa enempää yhteiseen kassaan ja ehkä parantaa huono-osaisten tilannetta, mutta voivat ampua savuna ilmaan satoja euroja . . .

Kommentointi suljettu.