Laki ja syyt

Jokainen tuomio perustettakoon syihin ja lakiin eikä mielivaltaan, ja pantakoon siihen selvästi ne pääsyyt ja se lainkohta, joihin päätös perustuu.

Näin alkoi Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 § vuonna 1949. Nykyisin lainkohdassa sanotaan, että tuomio on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Olen aina pitänyt tuosta vanhasta ilmaisusta kai sen poljennon takia sekä siksi, että siinä kielletään selkeästi mielivalta. 

Kuluneella viikolla annettiin kaksi syihin ja lakiin perustuvaa tuomiota, joihin eivät vaikuttaneet korkea virka-asema, natsiaate eikä se kuuluisa kansan oikeustaju, joka tunnetusti on milloin mitäkin. Tuomiot antoi riippumaton tuomioistuin ja niistä voi valittaa ylempään oikeusasteeseen.

Tarkoitan tietenkin Jari Aarnion ja Jesse Torniaisen tuomioita, jotka eivät millään tavalla liity toisiinsa. Yhteistä niille on vain se, että tuomiot annetiin lain mukaan. Jossain läpeensä korruptoituneessa yhteiskunnassa Aarnio ei olisi koskaan joutunut syytteeseen ja natsivaltiossa Torniainen olisi varmaan saanut mitalin. Jossain toisenlaisessa totalitarismissa molemmat olisi luultavasti ammuttu tai tuomittu loppuiäkseen pakkotyöhön. Oikeusvaltio toimii nyt nähdyllä tavalla.

Aarnion tapauksesta en sano mitään, koska en ole kahlannut läpi valtavaa aineistoa enkä aio sitä tehdäkään. Torniaisen tuomion olen lukenut, joten siksi tohdin siitä jotain sanoa.

Oikeuden päätös on hyvin perusteltu, mutta niin olivat syyttäjän vaatimuksetkin. Siksi syyttäjällä on hyvät perusteet valittaa tuomiosta. Monissa lehtijutuissa on jo kerrottu syytteen ja tuomion keskeiset erot, joten oletan asian olevan kaikille jollain tavalla tuttu.

Kiistatonta on, että kaatuminen lentopotkun seurauksena aiheutti uhrille aivovamman. Lääkäreiden mukaan aivovamma myös aiheutti kuoleman useita päiviä myöhemmin, mutta rikosoikeudellinen syy-yhteys näyttää katkeavan siinä välissä. Ei ole aukotonta näyttöä siitä, etteikö vamma olisi voinut pahentua jostain muusta syystä, jolloin kuolema olisi ollut tämän uuden syyn seuraus. Tästä kerrotaan Helsingin Sanomissa.

Koska todistajina kuultujen lääkäreiden kertomukset eivät ole yhdenmukaisia, niin suora syy-yhteys potkun aiheuttaman aivovamman ja kuoleman välillä ei ole kiistaton. In dubio pro reo -periaatteen mukaan epäselvissä tapauksissa on tuomittava syytetyn eduksi. Siksi Torniainen tuomittiin vain törkeästä pahoinpitelystä, jonka näyttö oli kiistaton. Tämä käräjäoikeuden tulkinta ei rajoita millään tavalla hovioikeuden harkintaa, sillä se tutkii ja arvioi koko näytön uudelleen.

Syyttäjän vaatimus rikoksen koventamisesta rasistisen motiivin perusteella hylättiin. Tämänkin asian hovioikeus tulee arvioimaan uudelleen, sillä lain esitöiden mukaan säännös ei tarjoa suojaa pelkästään vähemmistöryhmille, vaan joissain tapauksissa myös rikoksen kohdistaminen enemmistöryhmään kuuluvaan henkilöön voisi olla koventamisperuste. Jos kiinnostaa, niin lukekaa täältä sivulta 192. Kannattaa saman tien lukea koko paketti, niin saa jonkinlaisen kuvan  rikosoikeudellisista vastuuperiaatteista ja rangaistuksiin tuomitsemisesta.

Tämän jutun kirjoitin ihan sen takia, että luin eilen sosiaalisesta mediasta paljon Torniaisen tuomiosta. Suurin osa oli tyrmistystä ja muuta tunnetta. Se on täysin ymmärrettävää, mutta oikeusvaltiossa ei tuomita tunteen mukaan. Riippumattomien tuomioistuinten tuomiot perustuvat syihin ja lakiin, eivät tunteisiin ja mielivaltaan.

***

Kommentointi vain omalla nimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.

Kommentit
  1. 1

    Noinnikkää sanoo

    Koruttomasti ja karusti muotoiltu mutta varmasti totta, siinä mielessä kaikkin pitäisi
    lukea tämä ennekuin aletaan rovioita kasaamaan,

  2. 2

    Raili sanoo

    Lautamiehenä olen tätä asiaa tuttavilleni yrittänyt selittää. Jos ei ole täyttä varmuutta, ei saa tuomita syyksi. Tässä tapauksessa uhri SAATTOI omilla teoillaan aiheuttaa vamman johtamisen kuolemaan. Lähtökohtana on tuo potku ja siitä aiheutunut päävamma, se on kiistatonta. Pahoinpitey on näytetty toteen, mutta kuolemantuottamus jää ilmaan.

    • 2.1

      Kimmo Paaso sanoo

      Täyttä hölynpölyä. Riippuu ihan rikoksen laadusta ja rikoksen tekijästä saako tuomion joka perustuu täyteen varmuuteen. Sen ovat tuomioita tutkineet todenneet ympäri maailmaa, ja se on minulle sanottu lakimiesten ja lautamiesten toimestakin. Kun on kyse henkirikoksista, vaaditaan täysin varmaa todisteaineistoa ( tuokaan ei pidä paikkaansa, senhän osoittaa ne lukemattomat tapaukset joissa tuomittu on vapautettu ja todettu syyttömäksi. Nyt on Ruotsissa sellainen tapaus esillä, joten on loukkaavaa väittää että tuomio annetaan kun ollaan todistettu aukottomasti syyllisyys ), mutta kun on kyse lievemmistä rikoksista, riittää se että epäillään vahvasti sekä tietenkin syytetyn tausta ja naamakerroin. Sillä näin ajattelee tavallinen lautamies ja epätavallinenkin sellainen: Meillä ei perskele ole oikeastaan mitään näyttöä tuota hamppia vastaan, eikä silminnäkijöitäkään. Mutta syyllinen se kuitenkin on. Annetaan sille pari kuukautta kakkua, se on niin lyhyt tuomio että vaikka olisi väärä ei kukaan kiinnostu sellaisesta. Jos hoviin valittaa niin 99 kertaa sadasta tällaisissa tapauksissa mennään käräjäoikeuden linjalla, sillä kuten tuumattiin juuri; ei ketään kiinnosta paria kuukautta lusivan väärä tuomio. Onhan se kuitenkin jotain pahaa tehnyt vaikka oliskin nyt syytön . . .

      Jokainen suoraselkäinen ja rehellinen lakimies ja -nainen tämän myöntää, mutta kn sellaisiakaan ei niin usein tapaa. On lian vaikeaa myöntää tuollaista. Ei vakuutusyhtiöidenkään työntekijät myönnä että ihan rahan takia saattavat monia ihmisiä tuhoon, vaikka näillä oikeasti olisi oikeus korvaukseen ja apuun. Ihmiselle ylipäätään ja etenkin tässä maassa on tosiasioiden tunnustaminen pahe . . .

    • 2.2

      Kimmo Paaso sanoo

      Lisäys edelliseen kommenttiini. Sekoitin hieman asioita tuossa enkä ensin ymmärtänyt oikein Railin kirjoitusta. Hän puhui eri asiasta kuin minä. Siitä anteeksipyyntöni, mutta sainhan kuitenkin Sakulle kertoa että oikeus on niinkuin se tulkitaan. Tässä tapauksessa poliiseja tuomittiin, ja syy siihen on se että tämä tapaus oli jo saanut liian suuret mittasuhteet. Useimmiten poliiseja EI tuomita vaikka he olisivat syyllisiä, ja syyn siihen sinä viisaana miehenä tiedät. En halua että alat täällä antamaan väärää kuvaa yhdessä asiassa, kun muuten pysyt asioissa faktoissa. Faktaa on kuitenkin se että tuomioistuimet EIVÄT tuomitse puolueettomasti, ja lakia EI tulkita samalla tavalla kaikkiin ihmisiin. Siitäkin on ihan tutkimustulosta mutta en jaksa nyt kaivaa esille kaikkia esimerkkejä, tarkemmin sanoen en yhtään koskapa juon viinaa ja suunnittelen lähteä raitille vittuilemaan ihmisille jotka eivät voi maksaa kahta euroa enempää yhteiseen kassaan ja ehkä parantaa huono-osaisten tilannetta, mutta voivat ampua savuna ilmaan satoja euroja . . .

  3. 3

    Antti Ahonen sanoo

    Eikö tuossa Torniaisen jutussa yritetty käyttää koventamisperusteena kuulumista järjestäytyneeseen rikollisjkärjestöön, tai jopa terroristijärjestöön? Mihinköhän se jäi matkalla. Myös Jari Aarnion kohdalla mielestäni olisi pitänyt arvioida täyttääkö hänen edustamansa instituutio järjestäytyneen rikollisjärjestön tunnusmerkit.

    • 3.1

      Jussi Airaksinen sanoo

      Järjestäytyneestä rikollisuudesta löytyy jonkin verran oikeuskäytäntöä. Esim. moottoripyöräjengejä ei ole luettu järjestäytyneeksi rikollisuudeksi sen vuoksi, että liivijengejä ei ole perustettu ensisijaisesti rikosten tekemistä varten, vaan muista syistä. Sama soveltunee SVL:seen. Toisekseen, ei näytä sille, että potkua olisi mitenkään koordinoitu yksissä tuumin järjestön kanssa ja edes yllytyksestä potkaisemiseen ei ole kovinkaan vahvaa näyttöä. Sikäli potkusta jää sellainen käsitys, että syytetty olisi toiminut siinä yksin.

  4. 4

    Johannes Aaltonen sanoo

    Torniaisen saama tuomio oli suurinpiirtein linjassa sen mukaan mitä tuollaisista on Suomessa tuomittu, omasta mielestäni linja on aivan liian lievä tässä tapauksessa kuin myös mm. tapoissa ja raiskauksissa, ja uskon monen muunkin jakavan mielipiteeni.

    Samoin Aarnion saama rangaistus törkeistä huumerikoksista on linjassa aiempien kanssa.

    Vaikka mielestäni Torniaisen rangaistus on liian pieni (kuten kaikki törkeät pahoinpitelytuomiot), niin ihmettelen ettei tässä tapauksessa käytetty ns. julkisuusalennusta kuten joissain paljon julkisuutta saaneissa tapauksissa on ollut tapana?

    Onko blogistilla näkemystä tai tietoa siitä, millä perusteilla moisia (käsittämättömiä) julkisuusalennuksia jaellaan?

    • 4.1

      Saku Timonen sanoo

      Ns. julkisuusalemnuksen perusteena on rikoslain 6 luvun 7 §:n tämä kohta:

      Edellä 6 §:ssä säädetyn lisäksi on rangaistusta lieventävänä seikkana otettava huomioon myös

      1) tekijälle rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta aiheutuva muu seuraus,[…]

      Haitallisen suuri julkisuus on joskus katsottu lievennysperusteeksi. Torniaisen kohdalla sitä ei käytetty varmaankin siksi, että hän itse on kehuskellut teollaan julkisesti eli suorastaan hakenut julkisuutta.

    • 4.2

      Jussi Airaksinen sanoo

      1,5 vuoden lähtötaso ennen uusimisankaroitumista on tuollaisesta pahoinpitelystä keskimääräistä ankarampi. Normaalissa tilanteessa tuo voisi olla siinä ja rajalla, meneekö pahoinpitely edes törkeänä tekomuotona.

  5. 5

    Juho Palmroos sanoo

    Siinä vaiheessa kun vankiloiden sisällä ja sisältä käsin voidaan hoitaa huumekauppoja ja korkea-arvoinen poliisipäällikkö pystyy tekemään samaa sivubisneksenä vuosikausien ajan (ja sittenkin lopulta käryää vasikoinnin takia, poliisityön sijaan), niin olisi aika katsoa peiliin ja miettiä onko tässäkään kieltolaissa mitään järkeä.

  6. 6

    markus wilenius sanoo

    Olen aika pitkään lukenut äijän kirjoituksia ja voin sanoa että linja on pysynyt korkealla. Mitä tähän tapaukseen tulee niin ei lakia voi sivuttaa tunteen perusteella. Käräjäoikeus teki oman päätöksensä rasismipykälän kohdalla. Syyttäjältä täysin oikea tilannearvio mennä hoviin ja ehkä sitten Korkeimpaan oikeuteen hakemaan ennakkopäästöstä.

  7. 7

    Pertti Lammi sanoo

    Oikeus toimi kuten sen kuuluukin toimia. Kohdallaan oleva tuomio perustuu tapahtuneisiin faktoihin, ei median, ei Tervon, ei MV-Lehden suoltamaan sontaan. Jokainen voi miettiä omaa oikeustajuansa kuvittelemalla uhrin ja tekijän toisin päin, tuomiohan pitäisi silloinkin olla sama. Sekä uhri että tekijä edustivat aatteelliselta ajatusmaailmaltaan ääripäitä, millä ei käsittääkseni pitäisi olla mitään rangaistusta koventavaa tai lieventävää merkitystä.

    • 7.1

      Utelias sanoo

      Jos uhri ja tekijä edustavat aatteellisilta mielipiteiltään ääripäitä, niin mitä mieltä ollaan keskiarvon kohdalla?

  8. 8

    Minna Ylitalo sanoo

    Tuomiossa voisi ottaa huomioon sen, että tekijä käyttäytyy ivallisen ylimielisesti, olisi valmis uusimaan tekonsa koska tahansa ja mölinäporukat juhlivat estoitta idoliaan. Minulla on koossa hälyttävä lista Torniaisen kannattajista ja nämä eivät ole feikkejä vaan facessa kavereitten kavereita. Kuinka ihmeessä joku suomalainen perheenisä tai perheenäiti voi ilakoiden juhlia jouluna sitä, että toisen lapsi on pahoinpidelty kuolettavasti rintapotkulla?

  9. 9

    Marko Rantaiso sanoo

    työttömille voidaan jaella rangaistuksia eli karensseja myös yksipuolisesti, harrastaa mielivaltaa ja kohtuuttomuuksia ja karenssin saajaa ei tarvitse uskoa eikä näyttöä tahallisuudesta tarvita, koska ”työtön ei ole omassa asiassa luettava todistaja”. Tällä tavoin kertoi eräs entinen työttömyysturvalautakunnan jäsen.

  10. 10

    Marko Rantaiso sanoo

    korjaan: omassa asiassaan luotettava todistaja…

  11. 11

    Kaija Laine sanoo

    Asema-aukion tapahtumista nousseessa keskustelussa on koko ajan noussut ikävästi keskiöön uhrin persoona ja hänen päihdetaustansa.
    Pahinta tuossa tapahtumaketjussa on mielestäni se, että kuten Torniainen somessa kavereineen uhosikin, tuo sama pahoinpitely olisi voinut tulla kenen tahansa ohikulkijan osaksi. Ei siihen tarvittu ”toista ääripäätä”, ei ”narkkaria”, siihen tarvittiin vain eri mieltä oleva ihminen joka ilmaisi kantansa selvästi. Siksi olisin halunnut Torniaisen tuomiosta kovemman. Mutta tämä on sananvapauden tila maassamme tällä hetkellä.

  12. 12

    Mikko Reijola sanoo

    Vaikka Aarnion tuomio tuntuukin oikeudenmukaiselta, aina voidaan ajatella tällaisen yhden tapauksen olevan näyttö ”oikeusvaltiosta”. Niin paljon on ihmeellisesti syytöksistä selvinneitä, syyttämättä jättämisiä ja asian tahallisia vanhentumisia annettu tapahtua kaikkien tiedossa varsinkin hyväosaisille ja korkea-arvoisille henkilöille, että minä en usko oikeusvaltioon.

  13. 13

    Rintsu sanoo

    Nuo kaksi oikeustapausta kertovat nimenomaan siitä, että oikeus ei aina toteudu tai on toisinaan liian julma.
    Mietitäänpä…

    Törkeä pahoinpitely joka epäilemättä osaltaan johti uhrin kuolemaan – kaksi vuotta

    Aarnio – kolme vuotta seurantalaitekaupoista. Jos Aarnio olisi pääministeri niin hän olisi kuitannut homman sillä, että kyseiset seurantalaitteet olisi hankittu joka tapauksessa. Ja sitten kymmenen vuotta huumekaupasta.

    Mikä siinä on, että väkivaltarikoksissa oikeuslaitos säästelee rangaistusasteikon yläpäätä ilmeisesti olettaen, että ainahan sitä voisi olla vielä törkeämpääkin väkivaltaa?
    Mutta milloin kyseessä on huumeet niin kymmenen vuoden maksimituomio heilahtaa taskuun mahtuvalla määrällä eikä siinä mietitä yhtään, että samaa kamaa voisi olla laivalastillinen ja sitä voitaisiin myydä velaksi alakoulun pihalla.

    Mikä siinä on, että milloin kyseessä on väkivalta niin tuomiot ovat lähes poikkeuksetta rangaistusasteikon alapäästä mutta milloin kyseessä on huume niin sitä ei paljoa tarvita kun rangaistusasteikon viisari hakkaa itsensä mutkalle tappia vasten?

  14. 14

    Rintsu sanoo

    ”Tuomio on perusteltava”…

    Kun tossa syksyllä hain toimeentulotukea, niin päätöksen perusteluina oli ns. ”vakiopykälät” jotka liittyivät asiaan yhtä vähän kuin Jurvan kunnan järjestyssääntö vuodelta 1742.
    Kun soitin perään, niin muistan saamani vastauksen sanatarkasti: ”Älä vittu ala kyselemään perusteita vaan tee niin kuin sanotaan”.
    Ja pakkohan se sitten on jos syödä meinaa.

    Että se niistä perusteluista.

  15. 15

    Korkki sanoo

    Juuri näin. Oli sitten kyseessä fasisti tai maahantunkeutuja, hänen tuomionsa pitää aina antaa sen mukaan mitä Suomen laki sanoo. Henkilökohtaiset asiat tai mielipiteet eivät saa olla koventavia tai lieventäviä seikkoja. Oikeus teki hyvän ratkaisun, juuri sopivan tuomion eikä ottanut mukaan mitään harmaan alueen tulkintoja jota olisi voinut ottaa.

    Toivottavasti hovi ja mahdollinen KO jatkavat samalla linjalla jos on tarpeen.