Vähäisiksi katsottavat tulot

Viime päivinä kansalaisia näkyy puhuttaneen tapaus, jossa muutaman sadan euron lahja toimeentulotuen varassa elävälle meni suoraan kaupungin kassaan. Virkakielellä sanottuna rahalahja otettiin toimeentulotukea myönnettäessä huomioon täysimääräisenä.

Monille tämä tuntuu olevan uusi tieto ja yleinen hämmästys kertoo aika paljon omillaan pärjäävien tietämyksen vähyydestä. Toimeentulotukea saaville tai joskus saaneille sekä yleensä asiaan vähänkään perehtyneille tämä ei kuitenkaan ole mikään uutinen.

Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja se tarkoittaa sitä, että ennen sen myöntämistä tutkitaan kaikki muut tulot. Pääsääntöisesti ihan kaikki tulot niiden lähteestä riippumatta otetaan laskelmassa huomioon toimeentulotukea alentavina.

Lakiin on kuitenkin kirjattu harkinnan mahdollisuus. Lain 2 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan tuloina ei oteta huomioon vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia. Laki ei kuitenkaan kerro kuinka paljon on vähän, joten se jää tuen myöntävän kunnan harkintaan. Käytännössä huomiotta jätettävä lahja voi olla kunnasta riippuen ihan mitä tahansa. Jossain kunnassa jokainen saatu euro alentaa toimeentulotukea ja jossain toisessa voi ottaa vastaan 150 euroa sen vaikuttamatta tukeen.

Jonkinlaista osviittaa saa saman pykälän 3 momentista. Sen mukaan vähintään 20 prosenttia tulonsaajan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon tulona. Huomioimatta jätetään kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa.

Tämä koskee kuitenkin vain ansiotuloja ja harkinta on ulotettu siihenkin. Tuen saaja voi ansaita enintään 150 euroa ja saada silti täysimääräisen toimeentulotuen. Monissa kunnissa myös lahjoitusten määrä on ihan järkevästi rajattu samaan 150 euroon.

Kansalaiset ovat siis eriarvoisia asuinkunnasta riippuen, mutta tähän ei ole erityisemmin kiinnitetty huomiota. Lakiin on ihan tarkoituksella kirjattu mahdollisus ottaa harkinnassa huomioon henkilökohtaiset ja paikalliset olosuhteet.

Näin on nyt, mutta mitä tapahtuu sitten, kun toimeentulotuki siirtyy Kelan myönnettäväksi? Jos lain sanamuotoja ei muuteta, niin periaatteessa harkinta säilyy edelleen ja pienet lahjat voidaan jättää huomiotta. Itse en kuitenkaan usko näin tapahtuvan. Kun Kelan kasvoton virkailija tekee päätöksiä jossain etätyönä, niin hän ei tiedä asiakkaasta mitään eikä varmaan paljon piittaakaan. Hän ei voikaan piitata, koska hän ei ole sosiaalityöntekijä. Hän noudattaa laskentakaavaa ja ottaa mukaan jokaisen saadun euron tukea alentavana.

Ihan samoin käy vähäisten ansiotulojen suhteen ja kaikkiin noudatetaan samaa laskentakaavaa. Tukea saavat ovat asuinkunnasta riippumatta yhdenvertaisia, mutta lain edellyttämä harkinta on kadonnut.

En tiedä onko lakia tarkoitus muttaa, mutta kyllä pitäisi. On ihan turha pitää laissa harkinnan mahdollisutta, kun sitä ei kuitenkaan käytännössä voi noudattaa. Samalla lakiin pitäisi säätää tarkka summa, jonka alle jäävät vähäiset lahjat ja ansiotulot eivät vaikuta toimeentulotukeen. Lahjaa koskeva summa olisi pitänyt säätää jo kauan sitten, jotta hyvää tarkoittavat auttajat ja heidän autettavansa eivät kokisi ikävää ylläytystä.

Näitä muutoksia odoteltaessa on edelleenkin viisainta antaa ne muutamat kympit suoraan autettavan käteen.

Kommentit (53)
  1. Raija Havulinna
    26.4.2016, 11:48

    Paljonko muuten on virkamiehen saaman “lahjan” sallittu enimmäisraja?

  2. Tarja Tamminen
    26.4.2016, 12:14

    Olen samaa mieltä, että lakia pitäisi muuttaa ja poistaa harkinnanvaraisuus. Mutta uskoisin Kelan yhtenäistävän käytäntöjä muutenkin. Ei kunnassa tai Kelassa yksittäinen virkailija linjaa näitä asioita, vaan kyllä kunnat kin ovat ohjeistaneet, miten harkinnanvaraisuus toimii. Senhän näkee siitä, että miten eri tavalla kunnat suhtautuvat asiaan. Toivoisi Kelan tulkitsevan asiakkaan eduksi.

    1. Jatkossa kunnat myöntäväöt edelleen harkinnanvaraiset. Jos niiden poistoa haluat, jäisi moni perhe asunnottomaksi vuokravelkojen takia ja moni invalidi ilman pesukonetta. Myöskään pitkäaikaisasiakkaiden lapset eivät saisi enää harrastaa, eikä terveydenhuollon kuluja voisi myöntää kriisitilanteissa asiakkaille ym. Jos vaatii tällaista lakimuutosta tulee ymmärtä mitä se tarkoittaa.

    2. Kelassa tulkinnan kyllä tekee ihan yksittäinen etuuskäsittelijä, joka ei edes koskaan tapaa sitä ihmistä jonka toimeentuloturvasta hän tekee päätöksen. Ne ovat täysin mekaanisia päätöksiä. Samankaltaista kylmää totalitarismia toteuttivat natsisaksan virkamiehet tuhoamisleireillä.

Kommentointi suljettu.