Laki, hyvä hallintotapa ja poliittinen vastuu
Heidi Hautala erosi ministerin tehtävistä, koska hänen luottamuksensa loppui. Juridiselta kannalta hän ei välttämättä toiminut vastoin lakia. Aloite rikosilmoituksen perumisesta Greenpeace-aktivisteja vastaan tuli ilmeisesti poliisilta ja Hautalan alaiset virkamiehet hoitivat viestittelyn valtion kokonaan omistaman yhtiön johdolle. Osakkeenomistajat voivat vaihtaa yhtiön johdon halutessaan, joten sillä uhkaileminen ei sinänsä ollut vastoin lakia.
Moraalisesti toiminta oli kyseenalaista, joten eroaminen oli paikallaan. Nyt nähtiin selvästi se paljon puhuttu poliittisen vastuun kantaminen paitsi omista, niin myös alaisten tekemisistä. Tätä soisi tapahtuvan useamminkiin.
Joiltain sitä poliittista vastuuta näköjään vaaditaan enemmän kuin toisilta tai sitten joidenkin luottamus vain on suurempi kuin toisten. Pääministeri Jyrki Katainen ja hänen alaisensa virkamiehet junailivat Pekka Himaselle 700 000 euron arvoisen sopimuksen tulevaisuusselonteosta ohi kaikkien tavanomaisten kanavien. Suomen Akatemiaa painostettiin ottamaan projekti tutkimusohjelmaan. En tiedä uhattiinko ketään mitenkään, mutta ainakin annettiin ymmärtää, että näin nyt joka tapauksessa tehdään.
Asiasta kanneltiin oikeuskanslerille ja hallitukselle tuli kiire hyväksyttää eduskunnalla menettelyn lainmukaisuus. Näin sidottiin oikeuskanslerin kädet ja hän pystyi tämän päätöksen jälkeen tutkimaan asiaa vain hyvän hallintotavan kannalta. Hän totesi menettelyn hyvän hallintotavan vastaiseksi. Asia haudattiin eikä poliittista vastuuta pantu puntariin.
Valtiovarinministeriön kuntaosastoa johtaa kuntaministeri Henna Virkkunen. Kuntaosaston esistyksestä valtioneuvosto teki viime keväänä lainvastaisen päätöksen. Viime syksynä Joensuu ja Outokumpu käynnistivät vapaaehtoisen kuntaliitosselvityksen. Valtioneuvosto määräsi kevättalvella myös Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven osallistumaan tähän selvitykseen vastoin kuntien tahtoa, vaikka voimassaoleva laki ei tälläistä määräystä oikeuttanut. Määräystä perusteltiin sillä hetkellä vasta valmisteilla olevalla lailla, joka tuli voimaan monta kuukautta tämän päätöksen jälkeen.
Samaan liitosselvitykseen liittyy toinen juridinen kummallisuus. Perustuslakivaliokunta edellyttää kuuden kuukauden harkinta-aikaa kuntajakoselvitykseen määrätyille kunnille. Uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki tulee eduskunnan käsittelyyn vasta ensi keväänä. Tämän lain tultua voimaan joskus tulevaisuudessa alkaa kulua kuuden kuukauden aika liitosselvitysten tekemisille.
Nämä liitoskunnat on kuitenkin määrätty päättämään liitoksesta jo ensi tammikuussa, vaikka lakia ei vielä ole edes hyväksytty. Kunnilla on siis edessään haulikkohäät ihan sote-sokkona.
Kontiolahtelainen kunnallisneuvos Jussi Puhakka on tehnyt asiasta kantelun oikeuskanslerille. Valtioneuvosto näyttää päättäneen pakkoliitoksista kuntaministerin esityksestä ilman voimassaolevaa lakia. Saa nähdä mitä tapahtuu. Päättääkö eduskunta taas sitoa oikeuskanslerin kädet toteamalla ministerin toiminnan lailliseksi? Vai pyhittääkö tarkoitus keinot ja menettely todetaan tarkoituksenmukaiseksi?
Miten olisi, jos kerrankin tutkittaisiin kunnolla laillisuuskysymykset, hyvän hallintotavan mukaisuus ja punnittaisiin myös se poliittinen vastuu?
Jyrki Katainen tuskaili jossain yhteydessä sitä, että aina mennään lakikirja edellä ja sillä tavalla vaikeutetaan poliittista päätöksentekoa. Hänen hallituksensa ei totisesti mene lakikirja edellä, vaan nojaa päätöksensä vasta valmisteilla olevaan lakiin. Vähät siitä, että perustuslaki edellyttää kaiken hallintotoiminnan perustuvan voimassaolevaan lakiin.
Jyrkille ja muille vallassa reuhuaville erittäin hyvin järjestäytyneille rikollisterroristeille olisi syytä tunkea kaikki maamme
voimassa olevat lakikirjat syvälle hanuriin. Vieläpä poikittain jotta niiden olemassaolo ei pääsisi kiiireessä unohtumaan.
Seuraavien hallituksien ainoaksi hommaksi pitäisi pyhittää, aiempien jo tehtyjen rikollisten ja siten laittomien päätösten purkaminen. Konekiväärikoiviston ja Mooseksen jäljiltä on ihan kaikki järestään aivan karmeaa rikollista sotkua ja sähläystä jotka pitäisi kaikki oikoa, perata ja korjata oikeudenmukaisiksi.
Koko EU-hanke perustuu puhtaasti laittomaan rikokseen! Rikokseen jota ei olisi voinut syntyä jos lakeja oltaisiin noudatettu. Rikokseen syyllistyneet täytyy selvittää ja asettaa edesvastuuseen.
Kyllähän tässäkin eroamisessa maan tapa nähtiin sikäli, että Hautala erosi korostaen, ettei ollut tehnyt mitään väärää ja ettei asiassa ollut mitään väärää. Vihreiden taholta korostettiin, että virhe tehtiin vain yhdessä asiaa koskeneessa kommentissa lehdistölle. Ei tätä minään kovin kummoisena poliittisen vastuun kantamisena siinä valossa voi nähdä.
Eri asia on tietysti se, että tämä Hautalan erokin oli pikkujuttu, asiaa siinä toki oli sen verran siteeksi, että voi sanoa eroamisen tapahtuneen ministerintoimen hoidossa tapahtuneiden seikkojen johdosta (toisin kuin Kanervan sekstiviestiero).
Toivoisin kuitenkin, että nämä minkä tahansa pikkuasiasta aiheutuneen skandaalin ja mediakohun johdosta tapahtuneet eroamiset jäisivät vähemmälle ja että poliittinen vastuu kannettaisiin myös ja ennen kaikkea silloin, kun julkisen toimen hoidossa on tehty suuria virheitä tai kun härskit kotiinpäinvedot paljastuvat. Mutta sehän onkin vain lapamato, joka Toivossa elää.