Rutina jatkuu
– Täällä rutistaan siitä, että työttömät harjoittelevat pienellä korvauksella. Jos otetaan esimerkiksi syrjäytymisuhan (kotonaan päivät viettävä) alla oleva nuori, niin eikö se ole koko yhteiskunnan kannalta parempi, että hän työttömyysetuudellaan todella lähtee kotoaan ja on sosiaalisessa kanssakäymisessä muidenkin kuin virkamiesten kanssa?
Näin rivakasti tuli asian oikeaa laitaa selittämään facebook-profiiliini joku eilisen juttuni lukenut ennestään tuntematon nuorenpuoleinen mies. Kuvasta päätellen hän on kokoomuksen kannattaja. Tällaiset ovet paukkuen sisään ryntääjät eivät ole erityisesti suosiossani, mutta selitetään nyt vielä kerran kalseaa asennettani ilmaistyötä kohtaan.
Ilmaiseksi tehtävä työ on ilmaiseksi tehtävä työtä vaikka sitä miten puolustelisi. Yhteiskunta siitä saattaa hyötyä jossain mielessä ja yrittäjä hyötyy varmasti, mutta se ilmaista työtä tekevä ei hyödy. Hän tekee rinnakkain samaa työtä palkatun henkilön kanssa ja saa ainoastaan katkeran oppitunnin hyväksikäytettynä olemisesta. Työnteko ei ole mitään sosiaalista seurustelua, vaan se on sellaista toimintaa, josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Ihan kaikkeen ilmaistyöhön pitäisi soveltaa Rikoslain 47 luvun 3a §:ä:
Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Vähän väliä saamme lukea lehdistä yrittäjistä, jotka on tuomittu tämän lainkohdan mukaan. He ovat yksiselitteisesti typeryksiä ja ansaitsevat rangaistuksensa. Jos joku palkkaa työntekijän työmarkkinatuen suuruisella palkalla, niin yksikään tuomioistuin ei epäröi langettaa rangaistusta.
Työvoimalainsäädännössä ilmaistyö on tehty lailliseksi ja jopa suositeltavaksi. Näin ei pitäisi olla, vaan jokainen työttömiä hyväkseen käyttävä työnantaja pitäisi haastaa oikeuteen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. TE-toimistojen avulias henkilökunta pitäisi haastaa avunannosta rikokseen.
Ja jokainen ilmaistyön puolustelija pitäisi laittaa tekemään nykyistä työtään vähäksi aikaa työmarkkinatuella ja yhdeksän euron ruokarahalla. Jos järki ei kasva päähän, niin siten hänet on laitettava tekemään samaa työtä kuntouttavana työtoimintana toimeentulotukea vastaan.
Löytyisiköhän ilmaistyöhön lailla määrättyä ihmistä kantelemaan siteeraamaasi lainkohtaan viitaten asiasta oikeusasiamiehelle? Laissahan vaikuttaa olevan selvä ristiriita, jonka seurauksena perusoikeudet tulevat loukatuiksi. Vai ymmärränkö jotain väärin, kun mielestäni vaikuttaa, että tämäkin valitustie voisi olla sopiva?
Ilmaistyö on orjatyötä. Työtä ilman palkkaa. Näistä nimenomaisista kuntouttavista työpaikoista on tutkimuksia tehty ja kertoma on karua: nämä ilmaistyötä tekevät eivät saa työpaikkaa eikä nämä työttömillä teetettävät kuntoutukset luo työpaikkoja. Miksi Suomessa ei panosteta, valtion, palkansaajajärjestöjen ja valtion toimilla, oppisopimuspaikkoihin? Nissä saa tehdä työtä, oppia tekemään työtä ja siitä saa luonnollisen korvauksen eli palkan. Työ on työtä juuri siksi, että siitä maksetaan tekijälle korvaus eli palkka. Muutoin se on puuhastelua ja harrastamista, koska siitä ei makseta tekijälle palkkaa. Ymmärsiköhän heikkolahjaisempikin tästä, että vastustan ehdottomasti ilmaiseksi tehtävää työtä? Lisäksi vastustan nuorilla teetätettävää pakkotyötä, joka Herra Hakkaraisen ehdottomana voi muodostua jopa kokeiluksi. Siihen käytettävällä 100 000 eurolla saa muutaman oppisopimuspaikan, jotka oikeasti auttavat näitä nuoria enemmän kuin tämä orjatyö.