Laki ja pakkoliitokset

Hallituksen tavoitteena on runnoa väkisin kuntia yhteen siten, että jäljelle jää ehkä vain 70 peruskuntaa. Suomen Kuvalehti julkaisi eilen yhden karttaluonnoksen, joka saa varmasti kuntapäättäjät raapimaan päätään ympäri Suomea. Tässä kuntakeskustelussa ei ainakaan minun silmiini ole sattunut yhtään sellaista kirjoitusta, jossa olisi yleensä pohdittu tätä pakkonaittamista lainsäädänön kannalta. Onko kuntien pakottaminen yhteen edes laillista?

Ei se nykyisellä lainsäädännöllä oikein ole, vaan siihen tarvitaan kokonaan uusi laki. Kuntajakolaki on tarkoitettu kuntien vapaaehtoiseen yhdistymiseen tai pakkoa käyttäen kuntien toisiinsa liittämiseen yksittäistapauksissa. Aiotun kaltaiseen massamenettelyyn se ei joko sovellu ollenkaan tai tekee prosessista tavattoman raskaan ja kalliin.

Perustuslain 121 §:n mukaan Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon ja 122 §:n 2 momentin mukaan kuntajaon perusteista säädetään lailla. Tällainen laki on Kuntajakolaki.

Kuntajakolain 1 §:n mukaan kuntajaosta säädetään erillisellä laillla tai edetään tämän lain mukaan. Tavoitteena on 2 §:n mukaan elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Jo pelkästään tämän pykälän perusteella voidaan riitauttaa monta suunniteltua yhdistämistä.

Lain käyttötarkoitus vain yksittäistapauksiin käy selvästi ilmi 2 luvun säännöksistä. Sen 5 §:n mukaan kuntaliitoksen panevat vireille muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot yhdessä yhtäpitävillä päätöksillä. Pääsääntöisesti siis aloitteen pitäisi tulla kunnilta itseltään. Asian voi panna vireille myös ministeriö määräämällä erityisen kuntajakoselvityksen. Sen prosessin raskaus kuntajakoselvittäjän palkkaamisineen kerrotaan lain 4 luvussa. Koko ruljanssia ei ole tarpeen kertoa tässä, mutta laki vaatii ihan selvästi raskaan selvittely- ja neuvottelumenettelyn käyttämistä alusta loppuun joka ikisessä kuntien pakkoliitoksessa.

Jos hallitus aikoisi edetä Kuntajakolain mukaan, niin ainakin kuntajakoselvittäjille olisi töitä tiedossa. On kuitenkin ihan selvää, että tätä lakia ei aiota soveltaa. Hallituksella ei ole muuta mahdollisuutta kuin saada eduskunta säätämään kokonaan uusi laki, jolla kuntakartta laitetaan kerralla uusiksi. Olen ollut huomaavinani, että se ei tule olemaan helppoa. Ehkä juuri siksi ei uudesta laista puhuta mitään, vaan muokataan ensin mieliä kartoilla ja pakotuspuheilla.

Kommentit (2)
  1. Metsäsästä kuului kerran huuto. että kaatuu ja sitten pamahti. Kertoivat, että on se huolellinen metsästäjä, joka varoittaa muita mahdollisia metsässä liikkuvia. Kertoivat myös, että aina kun hän huusi, se merkitsi yhden jäniksen joutumista parempiin suihin.
    Nyt minä huudan, että kaatuu. 100 prosenttisella varmuudella tämä hanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Ei Suomea rakenneta ja ylläpidetä tällaisella tsaarinaikaisella hallinnolla, jota nyt kansalle tarjoillaan sekä menettelytapana että ratkaisumallina. Vaikka eduskuntaan on siunaantunut monen sortin vipeltäjää, niin paljon edesvastuuttomia sieltä ei löydy, että perustuslaki saataisiin muutettua tsaarille suosiolliseksi. Kuntien palvelut ovat niin tärkeä asia, ettei niitä voida tuhota ministeriön muutaman virkamiehen ja yhden noviisiministerin mielihalujen mukaan. Ei,ei ja ei, kirjoitti saku eilen ja se sopii nyt tähänkin. EI, EI ja EI.
    Onhan meillä kuntia, jotka ovat heikkoja .Kitee, Juuka, Rääkkylä ja Outokumpu esimerkiksi, joille on pakko tehdä jotain joko huonon talouden tai heikon hallinnon takia, mutta että Suomeen jäsi 70 kuntaan, niin se on utopiaa. Jos niin kävisi, eikö silloin olisi jo sama mennä suoraan eurooppalaisen liittovaltion yhdeksi osavaltioksi, ja lopettaa viimeisetkin kunnat. En sitä esitä, mutta sille tielle taidamme joutua.

  2. Inkivääri
    18.1.2012, 13:24

    Kova on usko ison koon ihmeitä tekevään voimaan. En ole vielä kuullut yhtäkään työssäkäyntialuetta parempaa perustetta kuntajaolle. Ja se peruste on aika muuttuva – rajoilta käydään aina naapurissa töissä.

    Jos halutaan olla niin kuin muualla, niin voidaan tehdä Suomesta yksi kaupunki ja sittenkin se on väkimäärältään pienempi kuin monet eurooppalaiset suurkaupungit, pinta-alaltaan kyllä suurin.

    Jos ei haluta pitää aikanaan hyvänä pidettyä periaatetta pitää koko maa asuttuna enää mallikelpoisena ajatuksena Suomelle se pitäisi sanoa ääneen. Meitä olisi täällä 2680 ihmistä – ilmoittaudummeko Helsinkiin asuntojonoon tänään vai huomenna? Vai tehdäänkö hallittu alasajo – mikä olisi aikataulu?

    Ettei käy niin kuin Argentiinassa paperitehtaan puupeltojen alta ostetuille maanviljelijöille – tulivat ennen maalla omillaan toimeen, mutta kaupungissa pitikin maksaa kaikesta eikä edes voinut viljellä ruokaansa. Mekin täällä periferiassa ollaan totuttu tulemaan omillamme toimeen, kaupungissa se olisi paljon vaikeampaa.

    Helsinkiläiset ruikuttavat, että heidän pitää elättää muuta maata. En ihan ymmärrä – tuodaan eduskunta tänne meille, se elättäisi pari muutakin pitäjää ympäriltä. Ja kun siellä Helsingissä on paljon muutakin yhteistä… Minä vaan kysyn kuka elättää ketä:D

    Ja se suuruus – HUS ei tiemmä pelastunut pelkällä koon kasvattamisella, pitäisi tehdä jotain muutakin.

Kommentointi suljettu.