Kenet säästetään hengiltä?

Sote-uudistuksesta on jauhettu niin monta vuotta, että enää kukaan ei tiedä mitä ollaan tekemässä. Pakan sekoitti nykyinen hallitus lopullisesti päätettyään ruveta kiipeämään takapuoli edellä puuhun eli nostamalla asiakkaan valinnanvapauden uudistuksen tärkeimmäksi asiaksi. Sen toteutttamistapaa hallitus ei vielä tiedä itsekään, vaan vatuloi asian kanssa pitkälle syksyyn.

Sen verran kuitenkin hallitus on tietävinään, että uudistus säästää kolme miljardia euroa. Sitä hallitus ei tiedä, mistä säästöt tulevat tai jos tietääkin, niin ei kehtaa sanoa.

Mietitäänpä vähän. Uudistuksen myötä valtio siis ottaa sote-palvelujen rahoituksen itselleen. Kunnat eivät enää järjestä palveluja eivätkä myöskään maksa niitä suoraan, vaan valtio antaa maakunnille rahat niiden järjestämiseen. Samalla rahoitusta leikataan kolme miljardia euroa, mutta valtio ei kerro, mistä palveluista säästetään. Siitä joutuvat päättämään maakunnat.

Samalla toteutetaan valinnanvapaus eli raha seuraa potilasta. Ruotsin kokemusten mukaan tämä malli lisää kustannuksia, mutta meillä sitten ilmeisesti ei. Meillä se tuottaa säästöjä, koska valtio pakottaa maakunnat säästämään leikkaamalla rahoitusta.

Ja maakunnathan säästävät, koska on pakko. Kukaan ei tiedä, mistä ne tulevaisuudessa säästävät, mutta luultavasti sieltä mistä aina ennenkin eli kaikkien heikoimpien ja köyhimpien palveluja leikataan. Jotkut sairaudet jätetään hoitamatta, lastensuojelusta leikataan, päihdekuntoutujat ja mt-ongelmaiset jätetään pärjäämään miten mielivät ja vanhuspalveluista on aina ennenkin tingitty.

Nyt joku sanoo, että leikkaus kohdistuu kustannusten nousuun eli rahoitusta sääntelemällä valtio estää palveluntarjoajia nostamasta hintoja. Ihan kokemuksesta voin kertoa, että se ei onnistu. Kun meidän kunnassamme terveydenhoito oli ulkoistettuna muutaman vuoden ajan, niin hinnat nousivat ilmoitusluontoisesti. Että niistä, näistä ja muista erinäisistä syistä sama palvelu maksaakin huomisesta lähtien enemmän. Maksakaa, olkaa hyvä. Ja kuntahan maksoi, koska ei ollut muuta vaihtoehtoa.

Täsmälleen samoin tulee käymään sote-palvelujen kanssa, kun niitä ruvetaan tuottamaan markkinavetoisesti. Näille markkinoille julkinen sektori joutuu osallistumaan yhtiöittämällä oman palvelutuotantonsa. Kilpailutuksen voittajalla on monopoli tuottaa palvelut.

Tällaisessa tilanteessa hinnat nousevat pelkällä ilmoituksella. Maakunta ei voi sanoa, että emme maksa, koska valtio ei anna meille siihen rahaa. Valtio ei voi kieltäytyä antamasta tarvittavaa rahaa maakunnille, koska lain mukaan julkinen sektori on edelleen vastuussa siitä, että palvelut ovat olemassa ja saatavilla. Valtio on sitonut sekä maakuntien että omat kätensä siten, että kumpikaan ei voi ruveta itse tuottamaan niitä palveluja sen jälkeen, kun ne on kerran kilpailutettu.

Ei siinä ole muuta keinoa kuin joko maksaa mitä pyydetään tai ruveta supistamaan ostettujen palvelujen määrää ja laatua. Sitten ollaankin jo otsikon kysymyksen edessä eli mistä päästä aloitetaan hengiltä säästäminen. Siinäpä on sitä valinnanvapautta kerrakseen.

 

Selkänahka paikkaustarpeiksi

Maan hallitus on viime syksynä sovitulla tavalla esitellyt työttömyysturvaan ensi vuoden alusta tehtävät lakimuutokset.  Muutosten on arvioitu lisäävän työllisyyttä noin 9 000 henkilötyövuodella ja niillä tavoitellaan 200 miljoonan euron vuotuista säästöä työttömyysturvamenoihin.

Hallitus voisi ihan suoraan sanoa, että yksikään lakimuutos ei millään tavalla vähennä työttömyyttä, mutta tekee kyllä työttömän elämän vielä pikkuisen nykyistä kurjemmaksi. Hallituksen virallinen linjahan on, että työttömät ovat laiskoja lurjuksia ja ovat työttömiä vain saadakseen työttömyysturvaa. Siksi heille pitää antaa lisää keppiä.

Katsotaanpa vielä noita lakimuutoksia. Jos joku keksii, miten niillä työttömyys vähenee, niin sanokoon hep. Minun mielipiteeni on kursiivilla jokaisen kohdan alla.

1. Työttömyysturvan kesto lyhenee pääsääntöisesti 500 päivästä 400 päivään.

Ei lisää työllisyyttä, koska palkkatöitä ei ole tarjolla.

2. Jos työhistoriaa on enintään kolme vuotta, työttömyyspäivärahaa saisi vain 300 päivää.

Ei lisää työllisyyttä, koska palkkatöitä ei ole tarjolla.

3. Yli 58-vuotiailla työttömillä, joilla työssäoloehto täyttyy, päivärahan enimmäiskesto säilyisi 500 päivässä.

Hyvä, että edes tämä säilyi leikkauksilta.

4. Omavastuuaika on pitenemässä viidestä päivästä seitsemään päivään.

Ei lisää työllisyyttä, koska palkkatöitä ei ole tarjolla.

5. Pitkän työuran jälkeen 90 päivältä maksettava korotusosa ja korotettu ansio-osa poistuisivat kokonaan.

Ei lisää työllisyyttä, koska palkkatöitä ei ole tarjolla.

6. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta maksettava korotettu ansio-osa alenisi.

Ei lisää työllisyyttä, koska palkkatöitä ei ole tarjolla. Sen sijaan palkattomia töitä kyllä riittää.

Totuus on, että yksikään työttömyysturvan heikennys ei saa ketään töihin, koska työpaikkoja ei kerta kaikiaan ole. On vain palkattomia töitä ja juuri niihin tässä hankitaan lisää väkeä. Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että kun ihmiseltä vähennetään käytössä olevaa rahaa, niin hän tekee henkensä pitimiksi ihan mitä tahansa ihan millä tahansa palkalla.

Tai jopa ilman palkkaa, kun työttömyysetuutta on ruvettu pitämään palkkana ja sen eteen on tehtävä työtä. Olemme menossa yhteiskuntaan, jossa töitä tehdään vellikupillista vastaan.

Hallitus on rehellinen ainoastaan siinä, että työttömyysturvamenoissa säästetään luvatut 200 miljoonaa. Valtio paikkaa kukkaroaan työttömien selkänahasta leikatuilla paloilla ja jokainen säästetty euro on pois lähikaupan kassasta. Se kassakin joutuu kohta työttömäksi, jonka jälkeen hänenkin selkänahkansa joutuu paikkaustarpeiksi.

Milloin on sinun vuorosi? Jaa, että ei milloinkaan, niinkö sanot? Mielestäsi olet korvaamaton, mutta et sinä pysty kilpailemaan palkatta töitä tekemään pakotetun kanssa. Kukaan ei pysty.

 

Tyhjä kupla ja kääntyvä takki

Eilen kirjoitin, että Brexit aiheuttaa vaikeimman tilanteen Suomessa perussuomalaisille ja erityisesti puheenjohtaja Timo Soinille. Soini joutuu istumaan kahdella tuolilla eli ulkoministerinä kannattamaan Suomen virallista EU-linjaa ja puolueensa puheenjohtajana myötäilemään vaatimuksia erota EU:sta.  Tuoleja kiskoo erilleen nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen kansanäänestysaloitteellaan ja hyvin nopeasti näitä tuolien erilleen vetäjiä on löytynyt lisää.

Eilisillan A-studiossa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho antoi aika selvin sanoin ymmärtää, että tämä vaalikausi mennään näillä eväillä EU-myönteisesti, mutta ensi vaalien alla ruvetaan sitten taas vaatimaan eroa EU:sta. Tänään Timo Soini rupesi itse kokeilemaan omien persauksiensa kestämistä ja kertoo vielä selvemmin sanoin saman MTV:lle antamassaan haastattelussa. Ihan ohimennen Soini tulee kertoneeksi senkin, että hänen mielestään populistien valehtelu on median vika. Siispä median vika lienee sekin, kun viime vaalien alla Soini lupasi, että alle tuhat euroa ansaitsevilta ei saa eikä voi leikata. Vallan vahtikoiran, eli median, olisi pitänyt puhkaista tällainen kupla.

Muistan kyllä oikein hyvin sen parkumisen, joka on aina seurannut median kriittistä suhtautumista perussuomalaisten vaatimuksiin ja lupauksiin. Se on aina ollut vainoa, ajojahtia ja sananvapauden rajoittamista. Sanalla sanoen eliitin yritys vaientaa kansan ääni.

Varmaan joku uskoo vieläkin tuohon populistiseen hölynpölyyn. Populisti on populisti, pelkkä tyhjän kuplan päällä kääntyvä takki. Hänellä ei ole koskaan mitään ideologiaa tai edes periaatteita. Populisti pettää aina äänestäjiensä lisäksi myös itsensä, jonka jälkeen Soinin omien sanojen mukaan ei ole enää mitään jäljellä.

Mutta niistä tuolien erilleen kiskojistahan minun piti kirjoittaa. Kaikkien hurjimpa joutuu jo puoluetoimistokin toppuuttelemaan, kuten tässä tapauksessa kansanedustaja Jani Mäkelää.

 

13567205_10209809996747552_8237369294276915817_n

 

Sebastian Tynkkynen on elementissään. Hän rehvastelee haastattelupynnöillä ja jakaa järjestönsä nimissä kuvaa, jossa EU rinnastetaan Neuvostoliittoon. Hänelle tärkeintä on, että hänet mainitaan ja että nyt on nostetta.

 

sebu

Luultavasti Tynkkysellä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä hän on tekemässä. Jos on, niin hän voisi kertoa visionsa EU:sta eronneen Suomen asemasta Euroopassa.

Onko se Norjan malli, jossa maa on Eta:n jäsen, jolloin edustusta EU:n päätöksentekoelimissä ei ole, mutta valtaosa EU-sääntelystä koskee maata? Onko se tulliliitto, jolloin tavarat liikkuvat vapaasti, mutta ihmiset eivät? Onko se Sveitsin malli, jolloin maa solmii yli sata kahdenvälistä sopimusta EU:n kanssa? Onko se Kanadan malli, jolloin tavarat liikkuvat, mutta ihmiset ja rahoituspalvelut eivät? Vai mennäänkö WTO:n sääntöjen pohjalta, jotka tukevat ensisijaisesti tavaroiden liikkumista?

Ei populisti tällaisia mieti. Hänelle on tärkeintä toistaa tunteisiin vetoavia iskulauseita ja saada itselleen nostetta. Hänen aiheuttamansa sotkun saavat sitten muut selvitellä.

 

Aattelepa ite

Aattelepa ite omalle kohalle!

Minäpä noudatan tätä Jope Ruonansuun neuvoa ja ajattelen Brexitiä, kuten niin monet muutkin ovat viime päivinä tehneet. En tiedä pitäisikö, mutta teen sen siitä huolimatta. Niin näkyy tekevän muukin Eurooppa.

Näin EU:n peräkyliltä katsoen näyttää pahasti siltä, että Brexitin puuhaajille kävi tavallista pahempi vahinko. Kansalliskiihkossaan he onnistuivat romuttamaan Britannian talouden, hajottamaan kuningaskunnan ja päästämään irti tunkkaisen nationalismin ja suoranaisen muukalaisvihan. Eroa voimakkaimmin ajaneet Nigel Farage ja Boris Johnson ovat olleet oudon vaisuja ja vaikuttaneet suorastaan säikähtäneiltä. Että voi jukoliste, se meni sittenkin läpi, mitäs nyt tehdään?

Talous syöksyi ennätysajassa, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti saattavat erota kuningaskunnasta ja ulkomaalaisten vainot näyttävät alkavan millä hetkellä tahansa, jos eivät jo ole alkaneet. Tämä alhainen reaktio tuo mieleen ensimmäisen jytkyn, jonka jälkeen osa suomalaista kuvitteli vallankumouksen ja toisinajattelijoiden vainojen alkavan välittömästi ja ihan kansan luvalla.

Suomessa jokainen puolue ajattelee asiaa omalta näkökannaltaan, mutta yleensä ollaan sitä mieltä, että Suomessa ei tarvita vastaavaa kansanäänestystä. Kaikki myöntävät, että Brexit on opetus EU:lle ja teki selväksi sen, että EU ei ole eikä siitä tule liittovaltiota, vaan se on itsenäisten valtioiden liitto.

Tästä olen samaa mieltä. EU on näyttäytynyt tavalliselle kansalaiselle sisäänlämpiävänä byrokratian linnakkeena, jossa tärkeät herrat ja rouvat nousevat mustista autoista, tervehtivät toisiaan ja menevät tekemään tärkeitä päätöksiä milloin mistäkin asiasta. Tiedotusvälineille on sitten kerrottu, että integraatio syvenee ja kohti liittovaltiota ollaan menossa.

Vaikein tilanne on perussuomalaisilla ja erityisesti Timo Soinilla. EU-kriittisen puolueen puheenjohtajana ja Suomen ulkoministerinä Soini joutuu istumaan tasapersein kahdella tuolilla, joiden välimatka kasvaa. Pitäisi miellyttää EU:n vastustajia ja toimia samalla uskottavasti hallituksen EU-myönteisen linjan mukaisesti. Tuoleja vetää erilleen oman puolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen, joka kerää nimiä kansalaisaloitteeseen kansanäänestyksen järjestämiseksi myös meillä.

On Soinin, Suomen ja EU:n onni, että kansalaisaloitteen nokkamiehenä on juuri Tynkkynen, tuo ikuinen julkisuustyrkky ja populismin aalloilla ratsastaja. Hänellä ei koskaan ole ollut mitään poliittista agendaa, vaan hän on aina edustanut vain itseään ja omaa julkisuuttaan. Jos hän on jonkun mielestä oikea mies johtamaan Suomen ulos EU:sta, niin siitäpä sitten vaan. Saahan sitä seurata ihan ketä tahansa.

Tynkkysen aloite saattaa hyvinkin saada tarvittavan määrän allekirjoituksia ja päätyä eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta sitten päättää järjestetäänkö äänestys vai ei. Samoin myös Britannian parlamentti päättää, miten siellä suhtaudutaan äänestystulokseen. Ero ei ole kirkossa kuulutettu, sillä siihen on sanansa sanottavana myös Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin parlamenteilla. Lisäksi tulossa saattaa olla uusi kansanäänestys.

Suomi on järjestänyt kansanäänestyksen Euroopan Unioniin liittymisestä vuonna 1994. Nyt varsinkin nuorempi polvi sanoo, että he eivät saaneet silloin äänestää. En minäkään osallistunut kansanäänestykseen kieltolaista vuonna 1931, mutta hyvin olen tuloksen kanssa pärjännyt.

Miltä Brexit sitten näyttää minun kohdaltani? Ei miltään. Kaikki näkyy olevan entisellään ja luultavasti pysyykin. Meidän oma hallituksemme hoitaa kyllä asiat niin, että ei pienen ihmisen olo kohene. Pahimmassa tapauksessa Brexit antaa uuden syyn leikata lisää, kun talousvaikeudet pahenevat.

Eurooppa selviää, Suomi selviää ja maapallo mennä humputtelee omalla radallaan. Lopuksi siteeraan vielä Kalle Päätalon setää Kummun Kallea, joka tuumasi isojen asioiden edessä:

-Noh, näkkyypähän. Tuurissa se on, kelle iso k***ä kasvaa. Ei nämä asiat niin mene, etteikö ne jotenkin mene.

Yhden varoituksen vielä kuitenkin annan. Älkää uskoko populisteja. Koskaan.

1897680_738580312909713_8202912709145706633_n