Lofootit nähty ja koettu

Vieläkin vähän pyörällä päästä – saavuin eilen kotiin reissusta illansuussa. Koti-ikävä oli niin kova, että ajelin Jällivaarasta melkein yhtä soittoa kotiin, jossa odotti lämmin sauna, pari kylmää olutta ja sienipiirakka! Lofootit on todella kaunis saariryhmä, jonka pystyy nykyään ajamaan autolla päästä päähän siltojen ja tunneleiden ansiosta. Pisin tunneli taisi olla kuutisen kilometriä pitkä. Paikka on aivan häkellyttävän kaunis – juuri kun olin nähnyt omasta mielestäni kauneimman maiseman ikinä, seuraava mutkan takaa paljastui vielä entistäkin hienompi näkymä. Turha tätä on yrittää sanoin kuvailla, Lofootit pitää kokea itse!

drone_blog-0118

Kuvasin pääosin filmille kaverilta lainaamallani Mamiya 7 -kameralla. Matskua tuli yhteensä 15 rullallista, joiden kehittämistä joutuu odottamaan vielä tovin kun täytyy tilata kemiat Saksasta. Mukana oli myös ilmakuvausta varten drone sekä digipokkari yökuvia varten. Näitä kuvia tässä postauksessa.

Olen aina rakastanut roadtrippaamista, mutta nyt siihen tuli jotenkin erityisen kova palo. Nukkumisjärjestelyni Skodan takaosassa osoittautui myös erittäin toimivaksi – nukuin joka yö kuin tukki. Seuraavalle reissulle täytyy kaikki tavara vaan pakata paremmin laatikoihin – nyt oli jonkin verran sellasta pientä pussukkaa ja nyssäkkää ja välillä kamoja sai haeskella ja siirrellä paikasta toiseen mikä on järjestelmälliselle ihmiselle erittäin ärsyttävää. Toimiva idea olisi itseasiassa kuljetusboxi auton katolle telineisiin, varsinkin jos nukkujia on kaksi. Joka tapauksessa en näe syytä edes haaveilla ns. retkeilyautosta koska tavallisella, tasapohjaisen alustan omaavalla autolla homma pelittää mainiosti kunhan takapenkit vain saa irti kuten Skodassa. Auton ikkunat varustin sellasilla lärpäkkeillä, jotka estää sateen pääsyn auton sisälle siitä huolimatta että auton ikkunat on raollaan. (Estää ikkunoiden huurtumista) Lainasin kaverilta myös kunnollisen autojääkaapin. Oli tiettekö aivan luksusta kaivaa boxista esiin jääkylmä bisse päivän ajon päätteeksi kuvankauniin vuonon rannalla!

revontulet_blog-0543

Tämän kuvan nappasin Eggumissa, joka on koko saariryhmän kenties suosikkipaikkojani. Olin yötä siellä ja vain tuijotin täysin pilvetöntä taivasta viltin alla retkituolissani. Mesta on myös lampaiden laidunmaata ja ne kirjaimellisesti pyörivät jaloissa jatkuvasti. Muita mieleen jääneitä paikkoja oli Henningsvaer, Reine ja Hamnoy. (Skandit puutuu kirjaimista kun en osaa niitä tehdä!)

Nyt jään vain odottelemaan, että saan filmit kehitettyä. Johtoajatukseni oli, että en muuttaisi normaalia kuvaamistani Lofooteilla mitenkään. Katukuvaustaustastani johtuen olen aina tykännyt kuvata niin, että kävelen paljon ja etsin kiinnostavia asioita. Toki pakkohan se oli kuvata myös kliseisiä maisemia, mutta joukossa on paljon kuvia joista ei välttämättä edes näe, että ne on kuvattu Lofooteilla.

Seuraava roadtrip täytyy laittaa sunnitteluun jo samantien. Luultavasti se reissu tehdään yhdessä poikani Veetin kanssa.

Automatka Lofooteille

Otin viikon lomaa ja lähden itsekkäästi yksin autolla Lofooteille. Kunnon pääntuuletusmatka, johon kuuluu lähinnä valokuvausta, mutta myös muuta laatuaikaa itsensä kanssa: kokkailua luonnossa, kirjan lukemista yms. Lähtökohtaisesti aion kuvata henkilökuvia. Yritän ylipäätään keksiä jotain omaa ja välttää perinteisiä kliseisiä maisemakuvia. Digikamerat jää tälläkin kertaa kotiin ja aion kuvata lähinnä keskikoon filmille, mutta mukaan lähtee myös Graflex tilanteisiin, jotka vaatii hiukan suurempaa filmikokoa.

Skoda Yetin taakse mahtuu juuri ja juuri nukkumaan jalat suorana. Tein vanerista käännettävän laverin jalkatilaan ja muotoilin patjan sopimaan Tsekkiläisen automuotoilijan luomiin kurveihin. (Kuvassa laveri on vasta sovituksessa, eikä viimeistelty.) Aion kyllä nukkua suurimmaksi osaksi ulkoilmassa (teltassa), mutta jos sataa reissun jokaisena päivänä, on autossa yöpyminen helpompaa kun telttaa ei tarvitse päivä toisensa jälkeen pakata märkänä. Seuraavalle reissulle lähtee kyllä riippumatto ja -teline autoon. En sellaista kerennyt tälle reissulle vielä hankkimaan.

En ole koskaan ollut mikään valmiiden retkiruokien suuri ystävä. Jätän Blå Bandit kauppaan tälläkin kertaa ja panostan ruokapuoleen, koska aikaa kokkaamiseen on enemmän kuin tarpeeksi. Olen jo suunnitellut ruokia etukäteen ja tulee mm. fish tacoja jos löydän jostain tuoreita turskan selkäpaloja. Lofooteilta niitä taitaa löytyä aika helposti.

En malta odottaa perjantaita! Silloin siis reissuun heti työpäivän jälkeen ja ensimmäinen yöpyminen jossain Oulun seutuvilla.

yeti-115636 yeti-125344

Vanhoja lasinegatiiveja

Ostin jokunen viikko sitten Porvoolaisesta antiikkiliikkeestä muutaman lasinegatiivin. Teille jotka ette tiedä, lasinegatiiveja käytettiin yleisesti 1800-1900 lukujen taitteessa, ennen kun varsinainen filmi keksittiin joskus 1930 -luvulla. Lasinegatiivi on tavallinen noin kämmenen kokoinen lasinpala, johon pimiössä penslattiin valolle herkkää matskua. Kuivuttuaan ensin, lasinegatiivi laitetaan pimeässä kameraan sisälle, otetaan kuva ja taas puretaan pimeässä ja kehitetään. Kehitetyn lasinegan läpi kuva valotetaan normaalisti suurennuskoneella valokuvapaperille. Näitä litkuja saa edelleenkin tilattua helposti netistä, mutta en itse ole koskaan kuvannut lasinegalle.

Alla olevat kuvat aukeavat suuremmaksi klikkaamalla.

Processed with VSCO with a1 preset

Koko boxi maksoi 12 euroa. Pieni hinta siitä pienestä riskistä löytyykö laatikon sisältä jotain mielenkiintoista.

lasinega-005

Käsien asento ulkopuolisella naisella on hyvin outo, pojan ilme kuitenkin kielii, että kuvaa ollaan tässä jo ottamassa ihan tosissaan. Ehkä kuvaaja ei ole etsimestä nähnyt, että kuvassa on ylimääräinen henkilö tai hän on ajatellut että hänet rajataan pois vedostusvaiheessa? Pyyhkiikö nainen hikeä? Arvoitukseksi taitaa jäädä.

lasinega-003

Tässä on ilmeisesti joku opiskelijaporukka, mutta miksi heidän edessään on pari tyhjää tuolia? Kunnioitetaanko siinä kenties paria ihmistä, jotka eivät ole paikalla? Kuolleista tuskin on kysymys jos ilmeitä katsoo.

 

lasinega-008

Tytöllä on ilmeisesti uusi fillari. Taitaa olla Aino -merkkinen. Tietääkö joku?

 

lasinega-007

Tori.fi :hin menossa varmaan tämä kuva.

 

lasinega-006

Komia mies sarkahousut jalassa. Kengät näyttää oudoilta, tietääkö kukaan niistä enemmän? Oikea jalka on ehkä liikahtanut pitkän valotuksen aikana..

 

lasinega-002

Mulla on tuosta hattupäisestä naisesta kaksi muutakin kuvaa ja oletin ensin että olisi Porvoosta kotoisin kun negatkin ovat sieltä. Kuitenkin yhden herran vyötäisiltä pilkottaa pohjalainen puukko. Kauhavalta?

Kiehtovaa, eikö totta? Jonkun verran olen ostellut kirppareilta ihan paperikuvia, mutta negoissa on aina se jännitys mitä niistä paljastuu skannaamisen jälkeen. Koska negatiivien sisältöä ei kunnolla näe ostohetkellä, jää ne ehkä helpommin useammalta kilpailevalta harrastajalta ostamatta.