Miksi terrorismi ei toimi, vai toimiiko se? (Terrorismin kokonaiskuva, osa 4)

Saatteeksi

Tämän artikkelisarjan tarkoituksena on keskustella terrorismista. Keskustelun lähtökohtana on nuoren suomalaisen koululaisen näkökulma. Artikkelisarjassa eri alojen asiantuntijat keskustelevat terrorismista. Tämä on artikkelisarjan neljäs ja viimeinen osa on ”Median rooli terrorismissa?””Miksi terrorismi toimii ja toimiiko se?”

Koululaisen ääntä blogisarjassa käyttää Iida Hilden, Siilinjärven Suininlahden yläasteen oppilas. Iida sai tammikuussa tehtäväkseen laatia uskonnon opinnoissa tutkielman terrorismista.

Artikkeli on herättänyt huomiota ja myös media on aktivoitunut asiassa. Ylen A-teema järjestää huomenna torstaina 27.4.2017 laajan keskustelun, joka huipentuu illan A-teeman lähetyksen terrorismikeskusteluun. Torstaina aamu- ja iltäpäivän aikana keskustellaan klubeissa ympäri Suomea ja paikkana, jossa päivä alkaa on tämän blogisarjan primus motorin Iida Hildenin Suininlahden koulu klo 13.15, jonka keskustelu lähetetään myös suorana Yle Areenalla. Muiden paikkojen keskustelut menevät Facebookin kautta. Kaikki aineisto päivitetään tai linkitetään tänne!

Yle A-teema: Terrorismin uhka. Lähetys TV 1:ssä to 27.4. klo 21.05.

Yle A-teema: Terrorismin uhka. Lähetys TV 1:ssä to 27.4. klo 21.05.

A-teeman aiheen ympärille kokoontuu torstaina kahdeksan klubia. Alta löydät linkin jokaiseen tilaisuuteen ja tietoa klubikeskustelujen sisällöstä. Tervetuloa! Alla on kaikki Ylen torstain tapahtumat. Ylen linkki on täällä.

Kajaani: klo 11.45 Kajaanin lukio

Kajaanin A-teemaklubi kokoontuu Kajaanin lukion aulassa torstaina kello 11.45 alkaen. Terrorismi ja sota voivat tuntua kaukaisilta, mutta tulevat lähelle ainakin sosiaalisessa mediassa. Mitä ajatella ja kuinka suhtautua siihen?

Kuopio: klo 13.15 Suinilahden koulu, Yle Areenassa suorana.

Ovatko suomalaiset nuoret ovat huolissaan mahdollisesta terrori-iskusta? Miten terroria pitäisi käsitellä lasten kanssa? Puhutaanko siitä koulussa? Mitä lapset terrorismista ja sen uhasta ajattelevat? Ylen A-klubi pohtii terrorismia nuorten silmin. Suoralähetys Siilinjärven Suininlahden koululta alkaa klo 13.15 Yle Areenassa.

Oulu: klo 19.30 Kauppakeskus Valkea

Mikä merkitys työllä ja mielekkäällä arjella on radikalisoitumisen ehkäisemisessä? Miten oululaiset suhtautuvat terrori-iskun mahdollisuuteen? Entä epävakailta alueilta paenneet maahanmuuttajat? Millaisia terrorismia ehkäiseviä keinoja meillä on käytettävissä? A-teema jalkautuu Oulun kauppakeskus Valkeaan keskustelemaan aiheesta. Kutsuttuina vieraina paikalla on mm. Syyriasta paennut Wasim Khusam, sekä siellä rauhanturvaajana aiemmin työskennellyt perussuomalaisten Lasse Mikkola. Tule paikalle ja liity keskusteluun, tai kommentoi Yle Oulun somessa! Facebook-live alkaa kello 19.30.

Pori: klo 18.00 Ice Cream House

Terrorismi on hiipinyt jo lähelle Suomea. Miten meidän pitäisi puhua terrorismista? Tule mukaan keskustelemaan A-teemaklubille aiheesta. Paikalla alustamassa mm. komisario Tuomo Katajisto, rehtori Johanna Siitari ja matka-asiantuntija Tarja Prokopeus.

Hämeenlinna: klo 18.30 Suistoklubi

A-teemalähetyksessä TV1:llä puhutaan torstaina 27.4. terrorin uhasta. Aiheesta etkot myös Hämeenlinnassa. Onko terrorismin pelko aihe, josta pitää vaieta? Lietsooko puhe terrorismista vain yhä enemmän turhaa pelkoa? Mikä eurooppalaisessa ”kotouttamisessa” on mennyt pieleen, mitä täällä voitaisiin tehdä paremmin? Voiko terrorismin uhkaan varautua järkevästi? Ylen A-teemaklubilla Suistolla klo 18.30-19.30 syistä ja taustoista keskustelevat turvallisuusalan asiantuntija Tero Haikara, kotouttamistyötä tekevä Tanja Tauro sekä maahanmuuttajien kanssa jo pitkään työskennellyt Tarja Helanen. Teemme keskustelusta suoraa Facebook-lähetystä.
Tule mukaan ja osallistu keskusteluun! #ateema

Jyväskylä: klo 18 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pääkampus

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kansainvälisyys on arkea. Moni opiskelija on lähdössä esimerkiksi vaihtoon. Pelottaako terrori-iskun mahdollisuus vaihtokohteessa? Miten uhka on vaikuttanut ajatuksiin? Miten kansainvälisessä korkeakoulussa puhutaan asiasta? Mitkä ovat nuorten aikuisten avaimet torjua terrorismia? Tässä kysymyksiä. Tule mukaan keskustelemaan tai laita kysymyksesi/kommenttisi tapahtuman seinälle. Somessa toimii #ateema. Kokoonnumme Rajakadulla Jamkin pääkampuksen loungessa, info-pisteen vieressä. Kulku pääovista vasemmalle. Ovi on auki klo 18 saakka. Tervetuloa!

Tampere: klo 20 Fazer Café Tempo

Tervetuloa seuraamaan ajankohtaista keskustelua! Illan A-teemalähetyksessä TV1:llä puhutaan torstaina 27.4. terrorin uhasta. Aihetta pohjustetaan etkoklubilla Tampereen keskustassa Fazer-kahvilassa. Keskustelemassa ovat sotilasprofessori Mika Hyytiäinen maanpuolustuskorkeakoulusta ja ylikomisario Sami Hätönen Poliisihallituksesta. Miten poliisi ja maanpuolustusviranomaiset reagoivat kun iskuja tapahtuu yhä lähempänä Suomen rajoja? Miten ammattilaisten osaamista päivitetään maailmanmenon muuttuessa? Keskustelua luotsaavat Yle Tampereen toimittajat Katri Rauska ja Anna Sirén. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Pohjanmaa: klo 20.30 Culture Club Still Standing

Millaista on tehdä työtä uhan alla? Keskustelemassa aiheesta Culture Club Still Standingissä ovat Jarmo Raitila Pohjanmaan Rauhanturvaajista ja Tomi Järvinen Kirkon Ulkomaanavusta.

Tukholman ja Pietarin iskut toivat terrorismin Suomen rajoille. Mikä saa ihmisen ajamaan rekan väkijoukkoon? Mitkä ovat terrorismin juuret? Miten Syyrian sodan ratkaiseminen vaikuttaisi terrorismin hillitsemiseen? Katso A-teema: Terrorismin uhka Yle TV1 27.4. klo 21.05 alkaen. #ateema

Lue myös artikkelisarjan aiemmat osat:

Artikkelisarjan laajan lähdeluettelon ja lisää luettavaa löydät täältä.

//James


Vieraskynä 30.4.2017, Teemu Tammikko

Määrittelin aikaisemmassa kirjoituksessani, että terrorismi on väkivallan keino, jolla pyritään vaikuttamaan uhrien kautta laajemman yleisön ja poliittisten päättäjien käyttäytymiseen. Se on siis epäsuoraa vaikuttamista. Jotta se toimisi, pitäisi terroristien viestin olla selvä, ja kohteen valmis toimimaan terroristien haluamalla tavalla. Näin ei yleensä ole.

Taktisella tasolla voi olla, että terrorismi toimii. Moni terroristijärjestö tekee rahaa kidnappaamalla ihmisiä. Yllättävän usea valtio maksaa lunnaita. Vielä useampi kidnapatun työnantaja tai taustajärjestö maksaa. Joissain tapauksissa terroristit voivat vaatia omien aktivistiensa vapauttamista. Tämäkin voi toimia. Se mikä takuuvarmasti toimii, on huomion saaminen. Siinä väkivaltateot ovat oivallinen keino, koska ne ylittävät uutiskynnyksen. Nykyään jo pienikin väkivaltateko, etenkin jos sen epäillään olevan jihadistinen, ylittää kansainvälisen uutiskynnyksen. Näiden tekojen avulla ihmiset kuulevat terroristien ajatuksista ja – ennen kaikkea – valitsevat puolensa.

Varsinaisten poliittisten muutosten aikaansaaminen juuri sillä tavalla kuin terroristit haluavat, on kuitenkin historian valossa miltei sula mahdottomuus. Mielenkiintoinen tapaus lähihistoriasta on Madridin terrori-isku vuodelta 2004. Terroristit mitä ilmeisemmin halusivat vaikuttaa Espanjan osallisuuteen Irakin sodassa, koska tiesivät, että valtaosa Espanjan kansalaisista oli vuotta aikaisemmin vastustanut sotaan liittymistä. Isku tehtiin neljä päivää ennen parlamenttivaaleja. Hallitus vaihtui vastoin kaikkia galluppeja, ja voittanut sosialistipuolue veti Espanjan joukot pois Irakista. Oliko kyseessä terroristien kenties suurin yksittäinen voitto? Kyllä ja ei. Vallassa ollut konservatiivipuolue tunaroi kriisinhallinnan totaalisesti yrittäessään peitellä iskun tekijää (sisäpoliittisista syistä he väittivät sinnikkäästi, että kyseessä oli terroristijärjestö ETA, eivätkä jihadistit) ja menetti luottamuksensa. Sosialistit taas olivat luvanneet kampanjassaan jo kauan ennen iskua vetää joukot pois. Lupauksen peruminen vain sen takia, että ei halua vastata terroristien tavoitteisiin olisi ollut juuri terroristien vaikutusvallan myöntämistä. Joka tapauksessa kyseessä oli monimutkainen tilanne, jossa Espanjan sisäpolitiikka painoi lopulta kaikista eniten. Silti terroriteko vaikutti. Se sai ihmiset äänestämään paljon odotettua aktiivisemmin. Äänestysvalinnan suhteen iskun vaikutus ei sen sijaan ollut yksiselitteinen, koska kaikkea tietoa iskun taustoista ja motiiveista ei vielä ollut, ilmassa oli paljon vääräksi osoittautuneita huhuja ja ihmiset muutenkin reagoivat varsin moninaisin tavoin kriisitilanteissa.

Yksittäisiä iskuja merkittävämpää on pohtia, toimivatko terrorikampanjat. Ovatko Baskimaa, Palestiina, tai Korsika itsenäisiä valtioita? Pääsikö Pohjois-Irlanti vapaaksi Britti-imperiumista? Saiko RAF kommunistisen vallankumouksen aikaiseksi ja amerikkalaisen imperialismin kaadettua? Missä viipyy jihadistien tavoite maailmanvalloituksesta, tai edes länsimaiden häätämisestä Lähi-idän konflikteista? Toisin kuin jihadistit ovat halunneet, terrorikampanjat ovat jopa lisänneet länsimaiden läsnäoloa konflikteissa. Toisaalta Algeria itsenäistyi, osin terroristien myötävaikutuksella. Palestiinankin tilanne olisi varmasti hyvin toisenlainen, jos terrorismia ei olisi käytetty. Minkälainen sitten? Sitä on vaikea arvioida, mutta ilman terroristijohtaja ja rauhannobelisti Jassir Arafatia Palestiina ei varmasti olisi päässyt aikanaan maailmanpolitiikan keskiöön. Huomion saamisen lisäksi tarvittiin kuitenkin totaalinen nahan luominen, terrorismista irtisanoutuminen ja uudistuminen maltilliseksi poliittiseksi liikkeeksi. Tämä on suurimmalle osalle maailman terroristijärjestöjä täysin mahdoton liike. Ne tuppaavat olemaan varsin ehdottomia oman maailmankatsomuksensa suhteen. Yleensä käy niin, että terrorikampanjoiden takaa ilmestyy jokin maltillisempi liike, joka hoitaa varsinaisten kompromissien tekemisen ja poliittisiin ongelmiin vastaamisen. Näin kävi mm. Baskimaassa ja Pohjois-Irlannissa.

Tiivistäen: Terrorismi toimii huomion saamiseksi ja joissain rajatuissa tapauksissa, kuten panttivankitilanteissa. Suuria strategisia muutoksia sillä kuitenkaan tuskin saadaan aikaiseksi, ainakaan siten kuin terroristit itse haluavat, koska reaktiot terrorismiin ovat arvaamattomia: yhdet pelkäävät, toiset suuttuvat, kolmannet eivät välitä, neljännet pyrkivät käyttämään hyväksi, jne. Iskujen poliittisiin seurauksiin vaikuttaa paljon iskua enemmän se poliittinen konteksti, jossa isku tehdään. Pidempikestoiset terrorikampanjat puolestaan epäonnistuvat tavoitteissaan yleensä poikkeuksetta. Lähimmäs tavoitteita voidaan päästä vain valtavirtaistamalla toimintatavat, eli luopumalla väkivallasta ja tekemällä myönnytyksiä muiden poliittisten toimijoiden kanssa.

//Teemu Tammikko


Vieraskynä 26.4.2017, Iida Hilden, Suininlahden yläaste, 9c, Siilinjärvi.

"Fear and Panic", cartoon by Rob Rogers, , March 25, 2016. © Rob Rogers. Used with express permission of the author.

”Fear and Panic © 2016 Rob Rogers/Pittsburgh Post-Gazette. Reprinted with permission.

Terrorismi ei toimi

Syitä terrorismiMäärittelin aikaisemmassa kirjoituksessani, että terrorismi on väkivallan keino, jolla pyritään vaikuttamaan uhrien kautta laajemman yleisön ja poliittisten päättäjien käyttäytymiseen. Se on siis epäsuoraa vaikuttamista. Jotta se toimisi, pitäisi terroristien viestin olla selvä, ja kohteen valmis toimimaan terroristien haluamalla tavalla. Näin ei yleensä ole.

Taktisella tasolla voi olla, että terrorismi toimii. Moni terroristijärjestö tekee rahaa kidnappaamalla ihmisiä. Yllättävän usea valtio maksaa lunnaita. Vielä useampi kidnapatun työnantaja tai taustajärjestö maksaa. Joissain tapauksissa terroristit voivat vaatia omien aktivistiensa vapauttamista. Tämäkin voi toimia. Se mikä takuuvarmasti toimii, on huomion saaminen. Siinä väkivaltateot ovat oivallinen keino, koska ne ylittävät uutiskynnyksen. Nykyään jo pienikin väkivaltateko, etenkin jos sen epäillään olevan jihadistinen, ylittää kansainvälisen uutiskynnyksen. Näiden tekojen avulla ihmiset kuulevat terroristien ajatuksista ja – ennen kaikkea – valitsevat puolensa.

Varsinaisten poliittisten muutosten aikaansaaminen juuri sillä tavalla kuin terroristit haluavat, on kuitenkin historian valossa miltei sula mahdottomuus. Mielenkiintoinen tapaus lähihistoriasta on Madridin terrori-isku vuodelta 2004. Terroristit mitä ilmeisemmin halusivat vaikuttaa Espanjan osallisuuteen Irakin sodassa, koska tiesivät, että valtaosa Espanjan kansalaisista oli vuotta aikaisemmin vastustanut sotaan liittymistä. Isku tehtiin neljä päivää ennen parlamenttivaaleja. Hallitus vaihtui vastoin kaikkia galluppeja, ja voittanut sosialistipuolue veti Espanjan joukot pois Irakista. Oliko kyseessä terroristien kenties suurin yksittäinen voitto? Kyllä ja ei. Vallassa ollut konservatiivipuolue tunaroi kriisinhallinnan totaalisesti yrittäessään peitellä iskun tekijää (sisäpoliittisista syistä he väittivät sinnikkäästi, että kyseessä oli terroristijärjestö ETA, eivätkä jihadistit) ja menetti luottamuksensa. Sosialistit taas olivat luvanneet kampanjassaan jo kauan ennen iskua vetää joukot pois. Lupauksen peruminen vain sen takia, että ei halua vastata terroristien tavoitteisiin olisi ollut juuri terroristien vaikutusvallan myöntämistä. Joka tapauksessa kyseessä oli monimutkainen tilanne, jossa Espanjan sisäpolitiikka painoi lopulta kaikista eniten. Silti terroriteko vaikutti. Se sai ihmiset äänestämään paljon odotettua aktiivisemmin. Äänestysvalinnan suhteen iskun vaikutus ei sen sijaan ollut yksiselitteinen, koska kaikkea tietoa iskun taustoista ja motiiveista ei vielä ollut, ilmassa oli paljon vääräksi osoittautuneita huhuja ja ihmiset muutenkin reagoivat varsin moninaisin tavoin kriisitilanteissa.

Yksittäisiä iskuja merkittävämpää on pohtia, toimivatko terrorikampanjat. Ovatko Baskimaa, Palestiina, tai Korsika itsenäisiä valtioita? Pääsikö Pohjois-Irlanti vapaaksi Britti-imperiumista? Saiko RAF kommunistisen vallankumouksen aikaiseksi ja amerikkalaisen imperialismin kaadettua? Missä viipyy jihadistien tavoite maailmanvalloituksesta, tai edes länsimaiden häätämisestä Lähi-idän konflikteista? Toisin kuin jihadistit ovat halunneet, terrorikampanjat ovat jopa lisänneet länsimaiden läsnäoloa konflikteissa. Toisaalta Algeria itsenäistyi, osin terroristien myötävaikutuksella. Palestiinankin tilanne olisi varmasti hyvin toisenlainen, jos terrorismia ei olisi käytetty. Minkälainen sitten? Sitä on vaikea arvioida, mutta ilman terroristijohtaja ja rauhannobelisti Jassir Arafatia Palestiina ei varmasti olisi päässyt aikanaan maailmanpolitiikan keskiöön. Huomion saamisen lisäksi tarvittiin kuitenkin totaalinen nahan luominen, terrorismista irtisanoutuminen ja uudistuminen maltilliseksi poliittiseksi liikkeeksi. Tämä on suurimmalle osalle maailman terroristijärjestöjä täysin mahdoton liike. Ne tuppaavat olemaan varsin ehdottomia oman maailmankatsomuksensa suhteen. Yleensä käy niin, että terrorikampanjoiden takaa ilmestyy jokin maltillisempi liike, joka hoitaa varsinaisten kompromissien tekemisen ja poliittisiin ongelmiin vastaamisen. Näin kävi mm. Baskimaassa ja Pohjois-Irlannissa.

Tiivistäen: Terrorismi toimii huomion saamiseksi ja joissain rajatuissa tapauksissa, kuten panttivankitilanteissa. Suuria strategisia muutoksia sillä kuitenkaan tuskin saadaan aikaiseksi, ainakaan siten kuin terroristit itse haluavat, koska reaktiot terrorismiin ovat arvaamattomia: yhdet pelkäävät, toiset suuttuvat, kolmannet eivät välitä, neljännet pyrkivät käyttämään hyväksi, jne. Iskujen poliittisiin seurauksiin vaikuttaa paljon iskua enemmän se poliittinen konteksti, jossa isku tehdään. Pidempikestoiset terrorikampanjat puolestaan epäonnistuvat tavoitteissaan yleensä poikkeuksetta. Lähimmäs tavoitteita voidaan päästä vain valtavirtaistamalla toimintatavat, eli luopumalla väkivallasta ja tekemällä myönnytyksiä muiden poliittisten toimijoiden kanssa. in on varmasti monia, mutta ne liittyvät usein taloudellisiin ja sosiaalisiin epäkohtiin. Mielestäni on kuitenkin hassua, että ratkaisua epäkohtiin hakevat usein ihmiset, jotka eivät kärsi ongelmista eniten. Myös Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan islamilaiseen terrorismiin syyllistyneet eivät yleisesti tunne islamin uskoa. Epäilen kuitenkin, että terrorismin edustajat käyttävät epäkohtia tekosyinä lietsoakseen levottomuutta tai ajaakseen jotain muuta tavoitettaan. Esimerkiksi Isis ja Al-Qaida ovat perustelleet terroriaan uskonnolla, vaikka osalla heidän teoistaan ei varmasti ole mitään tekemistä sen kanssa, vaan he haluavat hyötyä siitä poliittisesti.

Terrorismin torjunnassa olisi pystyttävä panostamaan entistä enemmän ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi nuorten radikalisoitumista separatistiseen tai islamilaiseen terrorismiin olisi seurattava ja ehkäistävä nykyistä tarkemmin ja huolellisemmin. Lisäksi yhteistyö muiden maiden, ja erityisesti EU:n kanssa on terrorismin torjunnassa elintärkeää. Media on suuri osa terrorismia ja sen leviämistä. Terroristijärjestöjen propagandaa liikkuu internetissä ja sosiaalisessa mediassa todella vapaasti. Mielestäni siis ei olisi lainkaan hullu ajatus, jos sensuuri tulisi median osalle käyttöön sitä tarvitseviin tapauksiin.

Terrorismiin ryhtyminenkin on mielestäni todella kyseenalaista, sillä sen avulla ei yleensä päästä haluttuun päämäärään. Valtiotieteilijä Audrey Cronin on tutkinut 457 eri terroristiryhmää, jotka ovat olleet toiminnassa vuoden 1968 jälkeen. Järjestöistä yksikään ei ole onnistunut valtaamaan valtiota ja 94 % ei päässyt yhteenkään tavoitteeseensa. Miksi siis lähteä ajamaan lähes mahdotonta tavoitetta?

//Iida Hilden

Ylennys ja valta

Hyvät johtajat, puolustusvoimien uudet aliupseerit!

Onnittelen Teitä päättyneen aliupseerikurssin johdosta ja ylennyksestä alikersanteiksi! Olette nyt puolustusvoimien päällystöä! Tämä blogimerkintä on uusinta aiemmista avoimista kirjeistäni Teidän johtajillenne ja heidän johtajilleen. Toistosta huolimatta pyydän, että käyttäisitte muutaman minuutin aikaa lukeaksenne tämän merkinnän ajatuksella ja toivon, että se auttaisi Teitä asemoimaan tulevaa johtajuuttanne. Johtaja! Tässä asiassa avoin ja reipas keskustelu on suotavaa, joten jätä kommentti ja jaa kokemuksiasi ja näkemyksiäsi! Tahdon samalla myös jakaa oman vaikean kokemukseni varusmiesajaltani, kun minä hyväksyin simputuksen.


Hyvät johtajat!

Kirjoitan etupäässä Teille, jotka ylihuomenna aloitatte johtajakautenne puolustusvoimissa heinäkuun 4. päivänä palvelukseen astuvan saapumiserän 2/16 kanssa. Muodostatte suuren osan puolustusvoimien päällystöstä ja ylivoimaisesti suurimman henkilöstöryhmän.

Minä annan teille uuden käskyn: älkää loukatko!

Muk. Joh 13:34

Yksi puolustusvoimien tehtävistä on:

Kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;

Laki puolustusvoimista (551/2007) 2 §, 1 mom, 1b k.

Teillä tai minulla, eikä kellään esimiehellä, ole oikeutta rajoittaa yksilön vapauksia ja oikeuksia enempää kuin palveluksen suorittamiseksi on tarpeen. Varusmiespalvelus on jo itsessään merkittävin vapauksien rajoitus. Sen lisäksi on muutamia rajoituksia, jotka ovat tarpeen aseellisen taistelun luonteen vuoksi. Ne voivat koskea operatiivista turvallisuutta; yksikön päällikkö voi harjoituksessa kieltää matkaviestimien käytön; sotilasalueella on valokuvauskielto. Nämä kiellot perustuvat lakiin, asetuksiin tai muihin normeihin. On myös selvää kenellä on toimivalta asettaa tällaisia kieltoja.

Sitä vastoin mielivaltaisten kieltojen ja rajoitusten asettaminen palveluksen ulkopuolella (kotiin soittaminen, sotilaskodissa käynti, liikunta ym.), päättymättömät järjestymisharjoitukset ja muut älyvapaat äksiisit, kurinpitovaltaa vailla olevan johtajan määräämät rangaistukset ja ”huumorilla” lausutut alentavat kommentit sotilaistanne eivät kuulu palvelukseen.

On mahdollista, jopa todennäköistä, että Tietä loukattiin alokkaina. Olette varmasti myös kuulleet ryhmänjohtajien ”johtajatuvassa” naureskelevan älyttömille teoilleen ja pitäneen niitä ”hyvinä juttuina” kurin ja järjestyksen kannalta. Näin Tekin olette kasvaneet uskomaan, että näinhän tämän kuulukin mennä.

Management by perkele, eikö niin?

Taistelijan kovuutta ei mitata hänen kyvyllään sietää loukkauksia. Kenenkään ei tarvitse kasvattaa paksua nahkaa vain kestääkseen kaikenlaista p**kaa. Kovuus on sotilaallista osaamista, itsevarmuutta ja luottamusta aseeseen, aseveljiin, johtajiin (Teihin!) ja tehtävään. Tämä Teidän, hyvät johtajat, pitää opettaa ja iskostaa sotilaisiinne. Se voi ainoastaan toteutua Teidän esimerkkinne kautta.

Johda esimerkillä!

Tämän muistatte johtajakoulutuksestanne. Tätä arvostatte. Sen puutetta halveksutte.

Miettikää ensi askelianne puolustusvoimissa ja mitä olitte sitä ennen. Tunsitte tulevanne uuteen paikkaan ja huomasitte, että voitte itse ottaa vastuuta tulevaisuudestanne. Olitte tasa-arvoisia ja saitte yhtäläiset mahdollisuudet. Otitte vastuuta ja valitsitte tulla johtajiksi, jotta voisitte johtaa muita. Samalla saitte vaikeimman tehtävän mitä puolustusvoimat voi tarjota. Yhtä moni tovereistanne valitsi ryhtyä taitavaksi taistelijaksi ja asettautua hyvien johtajien johdettavaksi.

Hyvä johtaja!

Kaksi kysymystä: Miten edetään? Miltä homman pitäisi Sinun mielestäsi näyttää?

 1./Er.P 28. Ryhmänjohtaja miehineen yhdyshaudassa. Alikersantti Heinonen. Kuparsaari 1944.08.05. Lähde: SA-kuva.


1./Er.P 28. Ryhmänjohtaja miehineen yhdyshaudassa. Alikersantti Heinonen.
Kuparsaari 1944.08.05. Lähde: SA-kuva.

Sinusta ei tehty johtajaa, koska olet toista parempi ihminen. Sinusta tuli johtaja, jotta johdat, opetat ja pidät huolta taitavista sotilaista ja suoritat heidän kanssaan vaikeita tehtäviä aseellisessa taistelussa. Tehtäviä, joissa miehiä kuolee. Maanantaina heinäkuun 4. päivänä astut alokkaiden eteen. Luottamuksesi on siinä vaiheessa nolla. Alokkaiden luottamus on sata. Ja se tulee Sinulta.

62. Esimiehen on pyrittävä saavuttamaan alaistensa arvostus ja luottamus.

Yleinen palvelusohjesääntö 2009. Puolustusvoimat.

Tätä kakkua et voi kääntää. Johtajana Sinun tulee ansaita alaistesi arvostus ja luottamus. Ne eivät synny tyhjästä. Arvostus ei asu arvomerkeissä, eikä se kumpua kovaäänisestä käyttäytymisestä. Arvostus tulee siitä miten Sinä esiinnyt johtajana ja ihmisenä muiden kanssa keskustellen ja yhdessä tehden. Luottamusta ei rakenneta machoilulla tai kieroutuneella ”erikoisjoukkojen kurilla”, vaan se syntyy oikeudenmukaisuudesta ja siitä miten Sinä kohtaat sotilaasi yksilöinä.

Drill instructor at the Officer Candidate School aboard Marine Corps Base Quantico, Va.Photo by Lance Cpl. John Kennicutt.

Drill instructor at the Officer Candidate School aboard Marine Corps Base Quantico, Va.Photo by Lance Cpl. John Kennicutt.

60. Esimiehen on oltava alaisiaan kohtaan oikeudenmukainen ja kohdeltava heitä yhdenvertaisesti. Hänen tulee huolehtia heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, ohjata ja neuvoa heitä sekä pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. Tehtävissään kunnostautuneita tulee kiittää ja tarvittaessa palkita.

Yleinen palvelusohjesääntö 2009. Puolustusvoimat.

Nämä otteet ohjenuorastamme eivät ole ohjeita, vaan käskyjä. Huomaa ehdottomat ”on oltava”, ”kohdeltava” ja ”tulee”. Viimeisen lauseen järjestys ”tulee — ja tarvittaessa” merkitsee sitä, että jos joku sotilaistasi on kunnostautunut on Sinun aina kiitettävä häntä ja jos hänen suorituksensa on niin hyvä, että se täyttää palkitsemisen edellytykset, pitää Sinun esittää häntä palkittavaksi.

Muista, että kuten alokkaillasi on Sinun ehdoton luottamuksesi, myös Sinulla on esimiestesi ehdoton luottamus. Varjele sitä niin kuin parhaiten voit – olemalla oikeudenmukainen ja osoittamalla kunnioitusta sekä suurta vastuuntuntoa.

Meidän, siis Sinun ja minun – puolustusvoimien päällystön – tulee kaikessa toiminnassamme ottaa lähtökohdaksi yhteinen arvoperustamme:

Isänmaallisuus ilmenee kunnioituksena aiempien sukupolvien työtä ja uhrauksia kohtaan. Puolustusvoimat huolehtii, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus itsenäisiin ratkaisuihin muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Henkilön isänmaallisuus kuvastuu ajatteluna ja tekoina, joissa yhteiskunnan etu asettuu yksilön oman edun edelle.

Ammattitaito on tietoa, taitoa, asennetta ja ammatillisia valmiuksia. Ammattitaito ilmenee työtehtävien hallintana, korkeana työmoraalina, tuloksellisena toimintana sekä tehtävässä vaadittavan osaamisen omatoimisena kehittämisenä.

Oikeudenmukaisuus on asevelvollisten ja palkatun henkilöstön tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua ilman syrjintää, häirintää tai kiusaamista.

Vastuullisuus näkyy asevelvollisten ja palkatun henkilöstön sitoutumisena ja haluna täyttää annetut tehtävät asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Luotettavuus ilmenee työyhteisön arjessa henkilöstön johdonmukaisena käyttäytymisenä sekä asioiden tekemisenä käskyjen, määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Puolustusvoimien on nautittava kaikissa tilanteissa valtionjohdon ja kansalaisten ehdotonta luottamusta.

Yhteistyö on perusedellytys tulosten aikaansaamiselle ja vaativien tehtävien täyttämiselle. Henkilön yhteistyökyky ilmenee yhdessä tekemisenä, toisten kannustamisena, tukemisena ja auttamisena sekä oman työyhteisön ja yhteistyökumppaneiden arvostamisena.

//James

P.S.

Tee hyvin, tee oikein! Jos joskus tuntuu vaikealta, niin voit aina kysyä itseltäsi:

  1. Mitä sotilaani kertovat palveluksestaan sen jälkeen kun minä olen johtanut ja opettanut heitä?
  2. Millaisia uusia johtajia ja millaista johtamisen kulttuuria luon ja rakennan omalla esimerkilläni?