Sukupuolineutraalin sanan sokea sanoma

Sukupuolineutraalien ammattinimitysten ja tittelien edelläkävijä Aamulehti kompastuu artikkelissaan Tampereen natsimielenosoituksessa nähty sotilaspuku oli armeijan virallinen asu – mies on varussotilas joukkoistuksen nilkkoihin. Lehtihän kysyi lukijoiltaan syyskuussa, miten “sukupuolittuneet tittelit” tulisi korvata ja uutisoi siitä näyttävästi artikkelilla Varussotilas, baarikko ja lähijohtaja – Näin Aamulehden lukijat korvaisivat sukupuolittuneet tittelit. Toimitus teki myös pysyviä toimituksellisia linjanvetoja pääkirjoituksessaan Aamulehti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit – eduskunnan puhemies on jatkossa puheenjohtaja.

Aamulehdelle on nostettava hattua hienosta työstä miestittelien korvaamiseksi moderneilla ajan ja hengen mukaisilla sukupuolineutraaleilla nimikkeillä. Monia hyviä ja luontevia uusia titteleitä on löytynyt, kun on herätty siihen, että miehisyys, tai vain pelkkä miespäätteisyys, ei ole sanan taikka sen merkityksen kannalta olennaista. Aina eivät kuitenkaan joukkoistus tai äänestys tuo hyvää tulosta. Tuhat lukijaa ja toimitus voivat olla väärässä. “Parhaimman” sanan valinta edellyttäisi, että sekä lukijat että toimituksen raati valitsevat todennäköisemmin “parhaimman” sanan. Tämä edellyttää enemmänkin sanojen ja kielen tuntemusta kuin pelkkää jokamiehen mielipidettä ja lehtimiehen korvaa.

Lähes kaikki Aamulehden pureskeltavaksi päätyneet tittelit ovat yhdyssanoja. Määriteosaltaan “mies” -päätteisiin sanoihin, joiden perusosa on vanhahtava, on vaikea keksiä uutta modernia määriteosaa ukkoa korvaamaan. Poikkeuksiakin löytyy – lautamiehestä tehtiin maallikkotuomari, joka on mielestäni hyvä valinta, sillä olisihan lautanainen ollut vain niin, niin väärin. Lautahenkilö puolestaan olisi yhdistänyt vanhaa ja uutta tavalla joka luo kuvan Byggmaxin pihan pojashenkilöstä. Välillä kuitenkin mennään ojaan, kuten varussotilaan tapauksessa.

Yhdyssanassa varussotilas kaikki menee väärin. Tautologia rehottaa, joskin sukupuolineutraaliin tematiikkaan kenties sopii “tårta på tårta”. Sana on sikäli herkullinen, että se on useimmille alkuperältään sekä tuttu että vieras. Perusosa “varus-” liittynee useimpien mielestä tavanomaisiin kamppeisiin – varusteisiin – ja onpa artikkelin kommenteissa viitattu sotilaspuvun osalta toistuvasti kauppaan Varusteleka. 😉

Varuksilla tarkoitetaan kuitenkin vain eräitä varusteita, useimmiten aseita. Sanan merkitys aukeaa parhaiten heraldiikan kautta. Heraldiikassa varukset ovat vaakunaeläimen “aseet” ja muut huomiota herättävät ruumiinosat, eli useimmiten kynnet, hampaat, kieli ja nokka. Kaloilla varuksia ovat tässä tarkoituksessa evät. Eväät taas ovat syötävää, joskin Aasiassa haineviä syödään eväinä. Joka tapauksessa, suomalaisessa heraldiikassa musta, punavaruksinen karhu ja hopeinen, punavaruksinen kala ovat yleisiä vaakunaeläimiä. Vaakunassa voi esiintyä mieihmishahmo, mutta ihmisellä ei luonnostaan ole varuksia, kuten eläimillä, vaan vaakunoissa ihmiselle annetaan käteen aseet, hänet varustetaan kilvellä ja hänet puetaan vaatteisiin ja kruunun tai seppeleeseen. Joskus puku on niukka vaikka ympäristö on kylmä.

Alkuperäinen varusmies. Lapin vaakuna. Kuva: Wikimedia Commons

Yhdyssanan “varussotilas” määriteosa “-sotilas” on jo itsessään varusmies, eli mies, jolle on annettu varukset. Yhdyssana varusmies kuvaa siis miestä, jolle on istutettu varukset osaksi häntä itseään – kuten karhulle kynnet, käärmeelle hampaat ja härälle sarvet. Sotilaan yleisimpiä varuksia ovat kylkiraudat, kuten miekka, pistin ja kivääri. Sanana “varussotilas” ei siten kerro enempää kuin “sotilas”. Tässä suhteessa Aamulehden valinta eriyttää yhdyssanan perusosan “varus-” kertomaan erityisestä palvelusjaksosta tai asemasta vaikka sana tarkoittaa jotain aivan muuta.

Kaunis ratkaisu olisi puhua tasa-arvoisesti sekä varusmiehistä että varusnaisista. Silloin välittyisi parhaiten ajatus ihmisestä, jolle on annettu varukset maansa puolustamiseen. Tämä ei tietysti sovi täydellisen sukupuolineutraaliuden ajatusmaailmaan. Varushenkilö taas yhdistää vanhaa ja uutta hyvin tökeröllä tavalla.

Siistein ratkaisu olisi kenties puhua sotilaasta, ilman että lähdetään erittelemään millaista sotilasta, jos sille ei ole tarvetta. Aamulehden jutussa olennaista oli, että sotilaspuvussa esiintyi sotilas tai sellaiseksi luultu henkilö. Mieheys ja naiseus eivät olleet keskeisiä eivätkä myöskään arvo tai asema. Kielto esiintyä sotilaspuvussa koskee tasavertaisesti kaikkia sotilaita. Olisipa Aamulehtikin yhtä tasa-arvoinen kuin puolustusvoimat, vaikka sotalaitos varusmiehistä vielä puhuukin.

//James


Säännöt: Kommentointi vain omalla nimellä, ellei minun kanssani ole muuta sovittu.
Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne välttämättä heijasta minkään viranomaisen tai muun tahon virallista kantaa.

Kommentit (0)