Valheiden valtakunta

Valheiden vetovoima

Presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö lehdistötilaisuudessa 1.7.2016. Videon lehdistötilaisuudesta löydät täältä.

Presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö lehdistötilaisuudessa 1.7.2016. Videon lehdistötilaisuudesta löydät täältä.

Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin vieraili Kultarannassa ja puhui sekavia.

Muistutan teitä, että Venäjä on tehnyt päätöksen ja toteuttanut sen: me olemme vetäneet Suomen ja Venäjän rajalta joukkomme 1500 kilometrin etäisyydeltä, […]

Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin lehdistötilaisuudessa heinäkuun 1. päivänä 2016. Lähde: HS.fi.

Putinin lausunto on hyvä esimerkki siitä kuinka Venäjän johto voi toistella puolitotuuksia ja valheita ja saada niillä aikaan hämmennystä ja hölmön hyväntahtoista pyrkimystä ymmärtää mitä oikein tarkoitettiin. Tämä antaa Venäjälle mahdollisuuden pitää aloite ja voittaa aikaa kaikissa tekemisissään. Jokaista kohdetta käsitellään erikseen taitavasti.

Krim

Räikein esimerkki Venäjän valheiden verkon laajuudesta ja vaikuttavuudesta oli Krimin valtaus. Venäjän johto väitti kivenkovaa, ettei Venäjän joukkoja ole Krimin niemimaalla (aluetta koskevan sopimuksen ulkopuolisilla alueilla) ja puhui paikallisista joukoista ja kohteliaista miehistä. Suomessa silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja tuki Venäjän näkemystä, kutsui koko operaatiota voimannäytöksi ja esitti arvionsa, että mitään avointa konfliktia tuskin syntyy. Tämä tapahtui vielä sen jälkeen kun paikan päällä oli aukottomia todisteita Venäjän asevoimien erikoisjoukkojen läsnäolosta.

Ei ole mitään merkkejä sellaisesta (Venäjän sotilaallisesta interventiosta), eikä myöskään mielestäni mitään sellaista, mitä he voisivat voittaa sellaisella menettelyllä – päinvastoin.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja, torstaina helmikuun 27. päivänä 2014. Lähde: Iltalehti.

Tuomioja toki heräsi todellisuuteen paria päivää myöhemmin; lauantaina maaliskuun 1. päivänä Tuomioja myönsi käynnissä olevan ”Krimin sotilaallisen haltuuntoton”. Viitatun blogimerkintänsä asiasta Tuomioja on kuitenkin jostain syystä poistanut.

Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro väitti vielä maaliskuun 4. päivänä, että Venäjä ei aio liittää Krimiä Venäjään ja samaa toisti hänen esimiehensä:

Venäjällä on oletettu olevan meneillään sotilaallinen operaatio Krimillä, vaikka todellisuudessa ne ovat olleet paikallisia joukkoja.

[Putin] ei oikeastaan puolusta Janukovitshia, vaan demokraattisia pelisääntöjä. Silloin kun sitoudutaan demokraattisiin pelisääntöihin, ja tehdään demokraattisista pelisäännöistä sopimuksia, niiden pitäisi myöskin pitää.

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen Ilta-Sanomille maaliskuun 4. päivänä.

Samansuuntaista toisteli valtiosihteeri emeritus Risto Volanen, joka vielä maaliskuun 7. päivänä puhui kummia

Viikon alussa myönteisestä kehityksestä kertoivat mm. presidentti Putinin ilmoitus sotaharjoituksen loppumisesta, ulkoministeri Steinmeierin ja Etyjin puheenjohtajamaa Sveitsin neuvottelu sekä Naton neuvoston varsin maltillinen linjaus. […] Eilen näkyivät ensin ulospäin venäläiset tapahtumat Krimillä, Yhdysvaltojen vahvat äänenpainot sekä kummankin puolen mitaltaan pienet mutta periaatteessa merkittävät sotilaalliset viestit ja toimet.

Risto Volanen blogimerkinnässään ”Sittenkin askel huonompaan”

Itselleen sopivaan aikaan Putin myönsi Krimin valtauksen, jolloin Aleksanteri-instituutin Kangaspuro perusteli Krimin liittämisen oikeutusta.

Krim on ollut vasta 20 vuotta Neuvostoliiton hajoamisesta johtuneen virheen vuoksi Venäjästä irrallaan ja siihen asti se on aina kuulunut Venäjään, ja siten olennainen osa.

Kangaspuro Ylelle maaliskuun 18. päivänä 2014.

Vuotta myöhemmin, Krimin palauttamisen vuosipäivän alla julkaistussa pitkässä videohaastattelussa Putin myönsi sotatoimet ja kertoi jopa käynnistäneensä ne jo helmikuun 23. päivänä 2014. Suosittelen katsomaan tämän dokumentin kokonaan.

Krimistä olisi pitänyt oppia todistetaakan merkityksettömyys. Absoluuttisen totuuden puuttuessa ja toisen osapuolen hämärtäessä tapahtumia tärkeää ei ole todistelu kansainvälisen oikeuden tyhjillä areenoilla, vaan päätösten tekeminen vajavaisen tiedonkin varassa.

Itä-Ukraina

Itä-Ukrainassa Venäjä on jatkanut samaa monisyisen ja sotkuisen valheiden verkon levittämistä. Sosiaalinen media, suomalainen ja kansainvälinen mieliavaruus on myrkytetty. Todisteista huolimatta putinversteherit toistelivat ja toistelevat edelleen Venäjän johdon sanomaa siitä, että Itä-Ukrainassa ei ole joukkoja. Sotatoimien alettua Itä-Ukrainassa ulkoministeri Tuomioja jatkoi oikeuskelpoisten todisteiden hakemista ja vielä elokuussa tarkkuuskivääreihin maanpuolustuksen selkärankana luottava kansanedustaja kaipasi todisteita Venäjän läsnäolosta Ukrainassa.

Putin on myöntänyt, että Venäjän asevoimien joukkoja on Itä-Ukrainassa; Venäjä käy sijaissotaa (proxy war) Ukrainassa.

Emme ole koskaan sanoneet, etteikö siellä olisi henkilöitä, jotka harjoittavat tiettyjen kysymysten ratkaisemista, mukaan lukien sotatoimien alalla.

Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin, joulukuun 17. päivänä 2015.

 

Suomi

Suomessa Putinin [1500 kilometrin] lausuntoa selittelivät parhain päin vuorollaan ja toinen toisiaan kehuen Volanen ja Pekka Visuri. Visuri toivoi Suomen Geopoliittisen seuran blogimerkinnässä ”Venäjän joukkoja vedettiin Suomen lähialueilta” faktapohjaisuutta keskusteluun, samalla kun hän itse toi pöytään tarkoitushakuista tai (toivottavasti) yksinkertaisesti vanhentunutta ja tarkastamatonta tietoa.

Helsingin sanomat perkasi Putinin puheista faktat ja asiavirheet ja nosti ne selvästi ja näkyvästi esille.

Visurin statuksen – Volasen sanoin ”professori, eversti” – huomioiden hänen esittämiensä väitteiden tarkoitusperä ei ole relevantti. Virheellinen tieto esitettynä ex cathedra hyväksytään auktoriteetin totuutena ja leviää laajalle. Se johtaa harhaan poliittisia päättäjiä ja tarjoaa Venäjälle tukea ja hyökkäyspinta-alaa sen informaatiovaikuttamisessa kohteitaan vastaan.

Helsingin Sanomien ja Ylen kyseenalaistettua Putinin puheen faktoja, Visurin tueksi tuli Volanen, joka kysyi ”Ovatko Sanoma ja Yle turvallisuusriski?”. Volasen kirjoitus nousikin esille ”vastamedia” Vastavalkean sivuilla, missä onkin huhtikuusta 2016 alkaen julkaistu laajemmalle yleisölle Volasen blogimerkintöjä.

SK: Teki Putin mitä vain, Aleksanteri-instituutista löytyy aina ymmärtäjä. Lähde ja kuva: SK. Klikkaa kuvaa päästäksesi lukemaan artikkeli.

SK: Teki Putin mitä vain, Aleksanteri-instituutista löytyy aina ymmärtäjä. Lähde ja kuva: SK. Klikkaa kuvaa päästäksesi lukemaan artikkeli.

Kangaspuron ja laajemmin Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjää koskeva selittelyä perkasi Suomen Kuvalehti artikkelissaan viikko sitten.

Silti Suomessa vanhan kaartin turvallisuuspoliittinen eliitti puhuu lämpimästi milloin Minskin tulitaukosopimuksen noudattamisesta, pakotteiden asteittaisesta purkamisesta, kahdenvälisten suhteiden ylläpitämisestä ”aktiivisen vakauspolitiikan” viitekehyksessä. Kyseenalaisia arvioita ja harhaanjohtavia tietoja antaneet Tuomioja, Volanen ja Visuri ovat toki kokeneita ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, mutta on perin kummallista, että toistuvasti virhearvioita ja viestinnässään kansainvälistä oikeutta rikkovan Venäjän pussiin pelanneita henkilöitä vieläkin pidetään mukana turvallisuuden isoilla areenoilla, kuten esim. Kultarannassa (Kivinen 2014–2015, Tuomioja 2013–2016, Volanen 2015–2016, Visuri 2014–2016).

Turvallisuuspoliittisen keskustelun moniäänisyys ei edellytä ”vastamedialle” kirjoittavien, värittyneitä näkemyksiä jakavien ja valtamediaa uhkaksi kutsuvien henkilöiden kuuntelemista jurakaudelta periytyvän ansioluettelon perusteella.

//James


Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne välttämättä heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa.

Viranomaiset Pridessa

Lauantain Pride-kulkueessa tehtiin historiaa. Merivoimien palveluksessa oleva ylikersantti Juho Pylvänäinen osallistui kulkueeseen palveluspuvussa. Asia sai paljon myönteistä julkisuutta, jota toivottavasti Puolustusvoimat osaa arvostaa ja hyödyntää roolissaan koko kansan puolustusvoimina. Organisaationa Puolustusvoimat ei ole mukana Pridessa ja on sisäisesti aika vaikeaselkoinen, tuskainen ja ristiriitainen asian suhteen.

Ylikersantti Juho Pylvänäinen marssi virkaunivormussaan Helsinki-Pridessa 2. heinäkuuta. Kuva: Kira Hagström (@KiraHagstrm.

Ylikersantti Juho Pylvänäinen marssi virkaunivormussaan Helsinki-Pridessa 2. heinäkuuta. Kuva: Kira Hagström (@KiraHagstrm).

Syntynyt vilkas keskustelu ja pääosin myönteinen ja kannustava palaute, mutta myös epätietoisuus Puolustusvoimienkin henkilöstön ja etenkin reserviläisten keskuudessa sekä inhottava, ihmisten kunniaa loukkaava kirjoittelu aiheesta, ovat antaneet aiheen tälle merkinnälle, jonka takana kirjoittajat vankkumattomasti seisovat.

James Mashiri nosti Pride-asian esille viime vuonna ja syntynyt kiinnostus aiheeseen poikikin Puolustusvoimien johdolta vastauksen:

[Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Mika] Kalliomaa muistuttaa että tasa-arvo on osa puolustusvoimien toimintaa ja että [puolustusvoimilla] on tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan.

– Eikö Pride-kulkue olisi hyvä tapa viestiä tätä?

– Toivon, että viesti näkyy toiminnassamme, sanoo Kalliomaa.

Kalliomaan mukaan sotilaan osallistuminen yksityishenkilönä [univormussa] ei kuitenkaan ole kiellettyä.

Hufvudstadsbladetin artikkeli 27.6.2015. Lähde: Hbl:n arkisto verkossa.

Puolustusvoimat ei viranomaisena osallistu Prideen ja se onkin torjunut kaikki saamansa kutsut tilaisuuteen. Vain vajaat kaksi kuukautta edellä esitetyn Puolustusvoimien johtoon kuuluvan viestintäjohtajan lausunnon jälkeen merivoimien tiedottaja käänsi Puolustusvoimien kelkan Turun Pride-tapahtumaan liittyen:

Myös puolustusvoimat kieltää yksittäistä sotilasta käyttämästä sotilaspukua mielenosoituksissa. Merivoimien tiedottajan Leeni Pellisen mukaan ”ajat saattavat olla tässä suhteessa muuttumassa”.

TS: Viranomaiset torjuivat pyynnön marssia Pride-kulkueessa. Lähde: ts.fi.

Kysymys siitä, miksi sotilas sotilaana ja asepuvussa osallistuu Prideen, ei kuulu vuoteen 2016. Tai ainakaan sen ei pitäisi. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeuden olla oma itsensä puolustaminen, ilman pelkoa uhkailusta tappamisesta tai pahoinpitelystä, uraan tai muuhun kohdistuvista kostotoimista tai julkisen nöyryytyksen kohteeksi joutumisesta, ei tulisi olla yksilön tehtävä.

Niiden, jotka kyseenalaistavat ja arvostelevat sotilaan osallistumista Pride-kulkueeseen tulisi puolestaan kyetä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

Miksi Te ette seiso lujasti kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon takana?

Miksi Te ette uskalla taistella yhteiskunnassa erityisen haavoittuvaisten ryhmien puolesta?

Mitä yhteiskuntamme perusoikeuksia, vapauksia ja arvoja Teidän mielestänne viranomaisten ei tulisi ilmentää tai turvata?

Miksi Te ette ole mukana Pridessa?

Kirjoittajille on selvää, että jokaisen Puolustusvoimien sotilaan tulee ilman pelkoa ja itsestäänselvyytenä kyetä selittämään, että sotilaallinen tehtävämme merkitsee ihmisten perusoikeuksien ja -arvojen vaalimista. Me teemme työtämme tarpeen tullen ase kädessä ja olemme valmiina hengellämme turvaamaan demokraattista yhteiskuntajärjestystämme, jonka perustana nämä oikeudet ovat. Kysymys ei ole seksuaalisesta suuntautumisesta vaan rohkeudesta ja mahdollisuudesta olla ihminen ja ilmentää sitä vapaasti silloin kun se on mahdollista.

Puolustusvoimien nykytila ja rooli

Puolustusvoimilla on tässä paljon opittavaa ja kasvun paikka. Viranomainen vetoaa mielellään laadittuihin ja seurattaviin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin. Näillä luodaan kuva siitä, että meillä olisi tasa-arvo ja yhdenvertaisuus hyvällä mallilla. Joissain asioissa, kyllä. Jopa todella hyvin ja tästä voimme olla syystäkin ylpeitä.

Kuitenkin Puolustusvoimien verkkosivuilla tuodaan esille että ”Puolustusvoimissa edistetään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta”. Hbltiq-vähemmistöihin suhtautuminen on valitettavasti asia, jossa laahaamme jäljessä. Meillä on tiukka Yleinen palvelusohjesääntö, joka perustuslain tapaan, edellyttää tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua sekä kieltää syrjinnän ”sukupuolen, iän, etnisen ja kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Sotilasyhteisön tabun, eli homoseksuaalisuuden suhteen, tämä onkin se yleinen kielto johon tukevasti hiljaisina nojaamme.

On jopa hieman yllättävää miten vähän asiasta uskalletaan puhua. Puolustusvoimien tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta käsittelevssä esitteissä nostetaan selkeästi esille kaksi asiaa maahanmuuttajataustaisuus ja naisten osuus, käyttäen esimerkkejä kuten ”Tupakaveri voi olla kotoisin Savosta tai Somaliasta.” ja ”1–2 prosenttia varusmiehistä on naisia”. hbltiq-ihmisten kohtaamisesta taas ei mitään tai hyvin vähän. Kukaan ei siitä halua puhua. On helppoa piiloutua yhdenvertaisuuden vaatimuksen ja nollatoleranssin retoriikan taakse. Logiikka hbltiq-ihmisten suhteen kulkee puolestaan tätä rataa: Kun perusedellytyksenä on yhdenvertainen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu, ei voi olla ketään, joka joutuisi syrjinnän kohteeksi tai olisi erittäin haavoittuvaisessa asemassa palveluksessa. Koska yhdenvertaisuus. Ja nollatoleranssi.

Puolustusvoimien selvitys Eri tausta, sama tahti – monimuotoisuus puolustusvoimissa. Kuva ja lähde: Puolustusvoimat.

Puolustusvoimien selvitys Eri tausta, sama tahti – monimuotoisuus puolustusvoimissa. Kuva ja lähde: Puolustusvoimat.

Suhtautumisemme hbltiq-ihmisiin on oireellista yhteiskunnalle, jossa homoseksuaalisuus oli kriminalisoitua vuoteen 1971 asti ja kymmenkunta vuotta sitten vapautuksen palveluksesta saattoi saada seksuaalisen suuntautumisen takia. Ei tietenkään kirjattuna diagnoosina, sillä homoseksuaalisuus poistettiin tautiluokituksena jo vuonna 1981, mutta yhtä totta kuitenkin. Huolestuttava on myös nykypäivän ilmapiiri. Nuorista suomalaisesta joka neljäs (28 prosenttia) haluaisi nuorisobarometrin (2010) mukaan kieltää homoseksuaaleilta varusmiespalveluksen.

Poliisi marsimassa ja marssia turvaamassa?!

Myös poliisi voisi harkita osallistumista Prideen. On vaikea nähdä miten ”kenttähaalareissa” järjestystä turvaavat poliisit sekoitettaisiin sotilaiden palveluspukua vastaavaan poliisin vierailupuvussa marssiviin poliiseihin. Mallia voisi tässäkin ottaa Ruotsista, jossa poliisi ja puolustusvoimat kertovat tapahtumien yhteydessä siitä miten kohtelevat seksuaalivähemmistöjä ja vastaavat kysymyksiin viharikoksista ja samalla esittelevät omia poliisi- ja sotakoulujaan.

Lopuksi

Puolustusvoimien on aika päivittää tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa ja tekonsa vastaamaan nykyaikaa. Palveluksen tulee olla turvallista kaikille. Monimuotoisuutta murentava syrjivä ja homoläppää viljelevä ”armeijakulttuuri” ei normeilla taltu tai muutu. Siihen tarvitaan tekoja. Ei arjen sankareiden yksittäistä rohkeutta, vaan myös koko organisaation sitoutumista. Seta ry on keskustellut Puolustusvoimien kanssa hbltiq-ihmisten asemasta varusmiespalveluksessa sekä Puolustusvoimien työssä. Tapaamisessa vuonna 2013 nähtiin, että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisessa edelleen ongelmia. Selkeää valmiutta yhdenvertaisuuden edistämiseen ja yhteystyöhön järjestöjen kanssa kuitenkin oli ja molemmat osapuolet näkivät tärkeänä kouluttaa tulevaisuudessa sekä varusmiesten kouluttajia että itse varusmiehiä hlbtiq-teemoista. Mihin on unohtunut toimeenpano?

//Juho Pylvänäinen & James Mashiri

P.S. Voit seurata Juhoa Twitterissä ja Instagramissa.


Tässä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä ne välttämättä heijasta Puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa. Ne nojaavat kuitenkin Puolustusvoimien arvoperustaan, lakeihin ja normeihin sekä virallislähteisiin.

Ylennys ja valta

Hyvät johtajat, puolustusvoimien uudet aliupseerit!

Onnittelen Teitä päättyneen aliupseerikurssin johdosta ja ylennyksestä alikersanteiksi! Olette nyt puolustusvoimien päällystöä! Tämä blogimerkintä on uusinta aiemmista avoimista kirjeistäni Teidän johtajillenne ja heidän johtajilleen. Toistosta huolimatta pyydän, että käyttäisitte muutaman minuutin aikaa lukeaksenne tämän merkinnän ajatuksella ja toivon, että se auttaisi Teitä asemoimaan tulevaa johtajuuttanne. Johtaja! Tässä asiassa avoin ja reipas keskustelu on suotavaa, joten jätä kommentti ja jaa kokemuksiasi ja näkemyksiäsi! Tahdon samalla myös jakaa oman vaikean kokemukseni varusmiesajaltani, kun minä hyväksyin simputuksen.


Hyvät johtajat!

Kirjoitan etupäässä Teille, jotka ylihuomenna aloitatte johtajakautenne puolustusvoimissa heinäkuun 4. päivänä palvelukseen astuvan saapumiserän 2/16 kanssa. Muodostatte suuren osan puolustusvoimien päällystöstä ja ylivoimaisesti suurimman henkilöstöryhmän.

Minä annan teille uuden käskyn: älkää loukatko!

Muk. Joh 13:34

Yksi puolustusvoimien tehtävistä on:

Kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;

Laki puolustusvoimista (551/2007) 2 §, 1 mom, 1b k.

Teillä tai minulla, eikä kellään esimiehellä, ole oikeutta rajoittaa yksilön vapauksia ja oikeuksia enempää kuin palveluksen suorittamiseksi on tarpeen. Varusmiespalvelus on jo itsessään merkittävin vapauksien rajoitus. Sen lisäksi on muutamia rajoituksia, jotka ovat tarpeen aseellisen taistelun luonteen vuoksi. Ne voivat koskea operatiivista turvallisuutta; yksikön päällikkö voi harjoituksessa kieltää matkaviestimien käytön; sotilasalueella on valokuvauskielto. Nämä kiellot perustuvat lakiin, asetuksiin tai muihin normeihin. On myös selvää kenellä on toimivalta asettaa tällaisia kieltoja.

Sitä vastoin mielivaltaisten kieltojen ja rajoitusten asettaminen palveluksen ulkopuolella (kotiin soittaminen, sotilaskodissa käynti, liikunta ym.), päättymättömät järjestymisharjoitukset ja muut älyvapaat äksiisit, kurinpitovaltaa vailla olevan johtajan määräämät rangaistukset ja ”huumorilla” lausutut alentavat kommentit sotilaistanne eivät kuulu palvelukseen.

On mahdollista, jopa todennäköistä, että Tietä loukattiin alokkaina. Olette varmasti myös kuulleet ryhmänjohtajien ”johtajatuvassa” naureskelevan älyttömille teoilleen ja pitäneen niitä ”hyvinä juttuina” kurin ja järjestyksen kannalta. Näin Tekin olette kasvaneet uskomaan, että näinhän tämän kuulukin mennä.

Management by perkele, eikö niin?

Taistelijan kovuutta ei mitata hänen kyvyllään sietää loukkauksia. Kenenkään ei tarvitse kasvattaa paksua nahkaa vain kestääkseen kaikenlaista p**kaa. Kovuus on sotilaallista osaamista, itsevarmuutta ja luottamusta aseeseen, aseveljiin, johtajiin (Teihin!) ja tehtävään. Tämä Teidän, hyvät johtajat, pitää opettaa ja iskostaa sotilaisiinne. Se voi ainoastaan toteutua Teidän esimerkkinne kautta.

Johda esimerkillä!

Tämän muistatte johtajakoulutuksestanne. Tätä arvostatte. Sen puutetta halveksutte.

Miettikää ensi askelianne puolustusvoimissa ja mitä olitte sitä ennen. Tunsitte tulevanne uuteen paikkaan ja huomasitte, että voitte itse ottaa vastuuta tulevaisuudestanne. Olitte tasa-arvoisia ja saitte yhtäläiset mahdollisuudet. Otitte vastuuta ja valitsitte tulla johtajiksi, jotta voisitte johtaa muita. Samalla saitte vaikeimman tehtävän mitä puolustusvoimat voi tarjota. Yhtä moni tovereistanne valitsi ryhtyä taitavaksi taistelijaksi ja asettautua hyvien johtajien johdettavaksi.

Hyvä johtaja!

Kaksi kysymystä: Miten edetään? Miltä homman pitäisi Sinun mielestäsi näyttää?

 1./Er.P 28. Ryhmänjohtaja miehineen yhdyshaudassa. Alikersantti Heinonen. Kuparsaari 1944.08.05. Lähde: SA-kuva.


1./Er.P 28. Ryhmänjohtaja miehineen yhdyshaudassa. Alikersantti Heinonen.
Kuparsaari 1944.08.05. Lähde: SA-kuva.

Sinusta ei tehty johtajaa, koska olet toista parempi ihminen. Sinusta tuli johtaja, jotta johdat, opetat ja pidät huolta taitavista sotilaista ja suoritat heidän kanssaan vaikeita tehtäviä aseellisessa taistelussa. Tehtäviä, joissa miehiä kuolee. Maanantaina heinäkuun 4. päivänä astut alokkaiden eteen. Luottamuksesi on siinä vaiheessa nolla. Alokkaiden luottamus on sata. Ja se tulee Sinulta.

62. Esimiehen on pyrittävä saavuttamaan alaistensa arvostus ja luottamus.

Yleinen palvelusohjesääntö 2009. Puolustusvoimat.

Tätä kakkua et voi kääntää. Johtajana Sinun tulee ansaita alaistesi arvostus ja luottamus. Ne eivät synny tyhjästä. Arvostus ei asu arvomerkeissä, eikä se kumpua kovaäänisestä käyttäytymisestä. Arvostus tulee siitä miten Sinä esiinnyt johtajana ja ihmisenä muiden kanssa keskustellen ja yhdessä tehden. Luottamusta ei rakenneta machoilulla tai kieroutuneella ”erikoisjoukkojen kurilla”, vaan se syntyy oikeudenmukaisuudesta ja siitä miten Sinä kohtaat sotilaasi yksilöinä.

Drill instructor at the Officer Candidate School aboard Marine Corps Base Quantico, Va.Photo by Lance Cpl. John Kennicutt.

Drill instructor at the Officer Candidate School aboard Marine Corps Base Quantico, Va.Photo by Lance Cpl. John Kennicutt.

60. Esimiehen on oltava alaisiaan kohtaan oikeudenmukainen ja kohdeltava heitä yhdenvertaisesti. Hänen tulee huolehtia heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, ohjata ja neuvoa heitä sekä pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. Tehtävissään kunnostautuneita tulee kiittää ja tarvittaessa palkita.

Yleinen palvelusohjesääntö 2009. Puolustusvoimat.

Nämä otteet ohjenuorastamme eivät ole ohjeita, vaan käskyjä. Huomaa ehdottomat ”on oltava”, ”kohdeltava” ja ”tulee”. Viimeisen lauseen järjestys ”tulee — ja tarvittaessa” merkitsee sitä, että jos joku sotilaistasi on kunnostautunut on Sinun aina kiitettävä häntä ja jos hänen suorituksensa on niin hyvä, että se täyttää palkitsemisen edellytykset, pitää Sinun esittää häntä palkittavaksi.

Muista, että kuten alokkaillasi on Sinun ehdoton luottamuksesi, myös Sinulla on esimiestesi ehdoton luottamus. Varjele sitä niin kuin parhaiten voit – olemalla oikeudenmukainen ja osoittamalla kunnioitusta sekä suurta vastuuntuntoa.

Meidän, siis Sinun ja minun – puolustusvoimien päällystön – tulee kaikessa toiminnassamme ottaa lähtökohdaksi yhteinen arvoperustamme:

Isänmaallisuus ilmenee kunnioituksena aiempien sukupolvien työtä ja uhrauksia kohtaan. Puolustusvoimat huolehtii, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus itsenäisiin ratkaisuihin muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Henkilön isänmaallisuus kuvastuu ajatteluna ja tekoina, joissa yhteiskunnan etu asettuu yksilön oman edun edelle.

Ammattitaito on tietoa, taitoa, asennetta ja ammatillisia valmiuksia. Ammattitaito ilmenee työtehtävien hallintana, korkeana työmoraalina, tuloksellisena toimintana sekä tehtävässä vaadittavan osaamisen omatoimisena kehittämisenä.

Oikeudenmukaisuus on asevelvollisten ja palkatun henkilöstön tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua ilman syrjintää, häirintää tai kiusaamista.

Vastuullisuus näkyy asevelvollisten ja palkatun henkilöstön sitoutumisena ja haluna täyttää annetut tehtävät asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Luotettavuus ilmenee työyhteisön arjessa henkilöstön johdonmukaisena käyttäytymisenä sekä asioiden tekemisenä käskyjen, määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Puolustusvoimien on nautittava kaikissa tilanteissa valtionjohdon ja kansalaisten ehdotonta luottamusta.

Yhteistyö on perusedellytys tulosten aikaansaamiselle ja vaativien tehtävien täyttämiselle. Henkilön yhteistyökyky ilmenee yhdessä tekemisenä, toisten kannustamisena, tukemisena ja auttamisena sekä oman työyhteisön ja yhteistyökumppaneiden arvostamisena.

//James

P.S.

Tee hyvin, tee oikein! Jos joskus tuntuu vaikealta, niin voit aina kysyä itseltäsi:

  1. Mitä sotilaani kertovat palveluksestaan sen jälkeen kun minä olen johtanut ja opettanut heitä?
  2. Millaisia uusia johtajia ja millaista johtamisen kulttuuria luon ja rakennan omalla esimerkilläni?