13 päivää sananvapautta jäljellä

Yleinen palvelusohjesääntö 2017.

Yleinen palvelusohjesääntö 2017.

Komentaja lomalla?

Puolustusvoimat on jo painanut ja jakanut uudet yleiset palvelusohjesääntönsä, joissa on paljon huomiota herättänyt laiton sananvapauden rajoitus.

546. Ammattisotilaiden ja puolustusvoimissa sotilasvirkaan koulutettavien oppilaiden tulee muutoinkin välttää puuttumista puoluepoliittisiin kiistakysymyksiin ja varoa puolustusvoimien kytkemistä niihin.

Yleinen palvelusohjesääntö 2017, Puolustusvoimat

Palvelusohjesäännön vahvistanut Puolustusvoimain komentaja ei ole asiassa puhunut, mikä on tietenkin hieman ihmeellistä, ottaen huomioon hänen asemansa viranomaisen johtajana. Toisaalta ylikersantti Juho Pylvänäisen aiheuttaman Pride-kohun keskellä puolustusvoimat selitti vastuullisen henkilön olevan lomalla, mikä osaltaan johti sekavaan kommentointiin asiassa. Nyt kyseessä on kuitenkin sotilaskäsky, jonka Puolustusvoimain komentaja on hyväksynyt.

Liitot ja henkilöstö ohitettiin

Puolustusvoimat ei muutosta tehdessään noudattanut lakia yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa, vaan suostui neuvottelemaan tästä työntekijöiden vapauksiin ja oikeuksiin menevästä rajoituksesta vasta siinä vaiheessa kun Upseeriliitto ja Päällystöliitto tätä erikseen mm. jäseniensä tekemien kyselyiden myötä tätä vaativat. Tuloksena oli se, että ”puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö pitää henkilöstöjärjestöjen huolta turhana. Hänen mukaansa joidenkin palvelusohjesäännön kohtien tulkintaan on tulossa ohjauskirje.

Ohjauskirje on toki hyvä asia, jos sen annetaan sotilaskäskynä samassa valtuutusketjussa kuin alkuperäinen ohjesääntö,  muuten sen arvo lienee lähinnä vessapaperin luokkaa.

Perimmäinen ongelma kuitenkin sivuutetaan ja sovun merkeissä myös tietysti Upseeriliitto ja Päällystöliitto mukautuvat tähän.

Perustuslaki uusiksi viranomaismääräyksellä

Puolustusvoimain komentaja on velvoittavalla sotilaskäskyllä palauttanut sotilaiden sanavapauden rajoituksen ilman lakia, sen jälkeen kuin eduskunta on ne kertaalleen kokonaan poistanut demokraattisen yhteiskunnan asevoimiin sopimattomana. Miten varmistutaan jatkossa siitä, että viranomainen ei avointen rangaistussäännösten avulla (ks. rikoslaki 45. luku) omilla määräyksillään uudestaan luo epätäsmällisiä ja perus- ja ihmisoikeuksien rajoituksia, jotka ovat laajempia ja pidemmälle meneviä kuin mitä palvelus ja puolustusvoimien tehtävien hoito vaatii? (ks. myös 1, 2)

Perustuslaillisesti kyse on luottamuksesta siihen, että viranomainen toiminnassaan noudattaa tarkoin lakia (PL 2 §) ja toteuttaa tehtävänsä edistää perusoikeuksia (PL 22 §). Tämä luottamus on nyt romukopassa. Samalla puolustusvoimat on myös onnistunut vahingoittamaan toista arvoaan oikeudenmukaisuus. Epämääräinen ja lavea sananvapauden rajoitus on omiaan johtamaan monien perusteltujenkin puheenvuorojen välttämiseen ankaran tuomion tai epäsuotuisan urakehityksen pelossa. Yleisen palvelusohjesäännön kohdalla 546. pyritään rajoittamaan sananvapauden käyttöä, koska viestin julkaisemista seuraavassa jälkikäteisessä kontrollissa rangaistuksen uhka (vankeusrangaistus, ks. RL 45:1) nostaa merkittävästi julkaisukynnystä ja estää yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista käytävän julkisen keskustelun. Tästä ilmiöstä käytetään englanniksi nimitystä chilling effect, suomeksi kyse on hiljennysvaikutuksesta.

Yleisen palvelusohjesäännön 546. kohta on monilta osin ongelmallinen ja tiettyjä yksinkertaisempia pulmatilanteita voidaan parhaiten valottaa esimerkein avulla kuvaamalla tekoja ja arvioida miten ne suhtautuvat kohdan säännöksiin.

Reductio ad absurdum

Esimerkki 1

Tviitin jakaminen, kun profiilikuvassa on sotilaspuku ja henkilö esiintyy pääosin sotilasroolissa (ylempi johto).

Onko upseeri A tämän tviitin jakaessaan ja Twitter-profiilikuvassaan sotilaspuvussa esiintyessään ottanut kantaa ja kytkenyt puolustusvoimat tähän asiaan, joka koskee Venäjän informaatiovaikuttamista? Venäjän informaatiovaikuttamista voitaneen pitää puoluepoliittisena kiistakysymyksenä, huomioiden eduskunnan ulkoasianvaliokunnan mietinnön UaVM 9/2016 vp.

Riittäkö asiassa se, että A kirjaimellisesti ja selvästi ilmoittaa puhuvansa yksityishenkilönä: ”This account is personal”, kun hän enimmäkseen viestii joukko-osastonsa toiminnasta selvästi sen komentajana esiintyen? Kun korkea-arvoinen upseeri A jakaa tviittejä puoluepoliittisista kiistakysymyksistä, niin onko se sanotun tukemista ja vaikuttaako A keskusteluun, eli onko kyseessä YlPalvO:ssa tarkoitettu puuttuminen? Voitaneen sanoa, että everstin sotilasarvossa upseeri A:lla lienee arvovalta vaikuttaa, eli ”puuttua” kiistakysymykseen. Hänen tulee myöskin sotilaana olla tarkasti tietoinen YlPalvO:n kaikista määräyksistä (ja muutaman sadan muun yhtä epämääräisesti kirjoitetun normin sisällöstä), joten ”syytä epäillä” -kynnys voi täyttyä hyvinkin herkästi.

Esimerkki 2

Puolustusvoimien kannalta neutraalin tai positiivisen kolumnin tai mielipiteen kirjoittaminen, joka voi myös olla johdon hyväksymä, mutta joka kirjoitetaan yksityishenkilönä asema ilmaisten.

Kolumni "Ei hiljaista hivutusta, vaan demokraattisia päätöksiä" Kouvolan sanomissa 16.3.2016. Lähde: Kouvolan sanomat. Klikkaa kuvaa päästäkseni lukemaan koko kolumni.

Kolumni ”Ei hiljaista hivutusta, vaan demokraattisia päätöksiä” Kouvolan sanomissa 16.3.2016. Lähde: Kouvolan sanomat. Klikkaa kuvaa päästäkseni lukemaan koko kolumni.

Onko upseeri P kirjoittaessaan kolumnin Kouvolan Sanomiin 16.3.2016 nimellään, sotilasarvollaan ja tittelillään puuttunut poliittiseen kiistakysymykseen (ns. Nato-hivutus) ja kytkenyt puolustusvoimat siihen? Lopussa ei erikseen kerrota, etteikö kolumni edustaisi puolustusvoimien virallista mielipidettä. Toisaalta ei myöskään kerrota sitä, että mielipide on yksityinen. Erityisen kiinnostavaksi tämän asian tekisi se, jos jokin puolustusvoimiin kielteisesti suhtautuva taho ottaisi asian esille vedoten siihen, että ammattisotilas on puuttunut puoluepoliittiseen kiistakysymykseen ja kytkenyt puolustusvoimat siihen.

Esimerkki 3

Julkisen Facebook-päivityksen jakaminen omalla mielipiteellä varustettuna.

Upseerin jakama julkinen Facebook-päivitys.

Upseerin jakama julkinen Facebook-päivitys.

Onko upseeri J Facebookissa jaettua Nato-jäsenyydestä kertovaa juttua jakaessaan ja siihen oman kommenttinsa ”KD Nuoret ovat tehneet rohkean ja mielestäni oikean päätöksen kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä” puuttunut puoluepoliittiseen kiistakysymykseen ja kytkenyt puolustusvoimat siihen? J:n profiilissa on kuva maastopuvussa ja siten saattaa muodostua kuva, että hän palvelee puolustusvoimissa. Se, että Nato on puoluepoliittinen kiistakysymys, on selvä. Harkittavaksi tulee se, onko kapteenin arvoisen upseerin arvovalta ja asema riittävä puuttumiseen, vai onko J vain käyttänyt sananvapauttaan ”tavanomaisesti” jakaessaan toisen päivityksen. Puolustusvoimat juttuun kuitenkin kytkeytyy, koska J on tunnistettavissa ammattisotilaaksi eikä hän profiilissaan tai päivityksessään erikseen kerro, että kyseessä on hänen yksityinen mielipiteensä.

Esimerkki 4

Tviitin jakaminen, kun profiilikuvassa on sotilaspuku ja henkilö esiintyy pääosin sotilasroolissa (keskijohto tai alempi ammattisotilas).

Onko upseeri M jakaessaan tviitillä Verkkouutisten Nato-myönteisen artikkelin puuttunut puoluepoliittisen kiistakysymykseen? Tässähän teossa on nähtävissä tahallisuutta, joka ei toki sinänsä ole sotilasrikoksen edellytys  toisin kuin useampia rikoksia lähes kaikkia sotilasrikoksia voidaan tehdä tuottamuksellisesti. M on oletettavasti ensin lukenut artikkelin ja vasta sen jälkeen tehnyt tietoisen päätöksen jakaa se edelleen omalla sosiaalisen median tilillään, jossa hän kertoo olevansa puolustusvoimissa palveleva panssariupseeri. Hän kertoo profiilissaan mielipiteidensä olevan hänen omiaan tai muilta varastettuja: ”Opinions mine or stolen”. Oliivinvihreällä taustavärillä varustetussa Twitter-profiilissaan hän esiintyy raskaasti aseistetun ja uhkaavan panssarivaunun johtajana sotilaspuvussa ja taustakuvana on toinen kuva panssarivaunusta ylittämässä siltaa tykki ja aseet ampumavalmiina. Keskustelut ja väittämät, joissa sotilaiden tällaisten assosiaatioiden kautta (asepuku, ”politikointi” ja väkivalta tai sen uhka) väitetään vievän Suomea Natoon sekä militarisoivan yhteiskunnallista ja turvallisuuspoliittista keskustelua eivät valitettavasti ole tuulesta temmattua fiktiota. (ks. esim. Patomäki, Tuomioja; Ruotuväki)

Mitä seuraavaksi?

Onko sosiaalisessa mediassa tuotettua sisältöä ja sitä tuottaneen henkilön profiilikuvaa nopeasti silmäilevän kansalaisen sen tarkemmin lukematta luotu mielikuva määräävä? Korkeimman hallinto-oikeuden mielestä tällainen mielikuva on joskus ollut riittävä (ks. esim. KHO ratkaisu 01.08.2001/1727)(!). Tähän vanhaan oikeuslähteeseen ovat Pääesikunnan juristit ovat useasti tukeutuneet. Viimeksi Kylkirauta-lehden päätoimittaja Mika Kalliomaa siteerasi ratkaisua virheellisesti: ”Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisunaan, että ’jos yleisö ei voi millään tavoin yhdistää lausujaa tai kirjoittajaa viranomaiseen, kysymyksessä on yksityishenkilönä annettu lausunto’.”

Mitä tästä sitten voisi seurata seuraa?

  1. Sotilaat eivät uskalla kirjoittaa asiantuntijakolumneja ja -artikkeleita, ilman että ne hyväksytetään esimiesketjussa, joka tavallisesti kestää kauemmin kuin artikkelin jättämiselle on aikaa.
  2. Sotilaat eivät uskalla puhua avoimesti mistään mikä on tai mistä saattaa tulla vähääkään poliittinen tai poliittisesti sensitiivinen kysymys.
  3. Sotilaat alkavat kirjoitella nimimerkkien suojissa ja luoda itselleen feikkiprofiileja, joiden suojissa kirjoitetaan hyvin epäasiallisesti ja epäasianmukaisesti puolustusvoimista.
  4. Monet turvallisuuskeskusteluun aktiivisesti osallistuvat sotilaat alkavat toistaa ja jakaa virallistiedotteita ilman omia ajatuksiaan tai havaintojaan – suomalainen älyllinen turvallisuuspoliittinen keskustelu taantuu populistisiksi sutkautuksiksi ja pravdaksi.

Tätäkö haettiin? Kyllä. Puolustusvoimain komentaja johtoesikuntineen on jonkin ihmellisen ohjauksen tai johdatuksen seurauksena lähtenyt ottamaan takaisin näppeihinsä sotilaita sosiaalisessa mediassa. Omalla aktiivisella ja myönteisellä osallistumisella se ei ilmeisesti ole onnistunut. Nyt kontrollia haetaan painavalla sotilaskäskyllä. Yleisen palvelusohjesäännön kohdan 546. tarkoitus on sananvapauden rajoittaminen ja keskustelun vaientaminen chilling efffectillä.

Yleisestä palvelusohjesäännöstä kantani on selkeä ja toistan sen vielä kerran: Yleisen palvelusohjesäännön kohta 546. on perustuslain vastainen ja laiton. Se olisi perustuslain 107 § nojalla välittömästi asetettava soveltamiskieltoon. Parasta olisi, jos viranomainen itse tekisi tämän, mutta arvovaltaa on jo laitettu peliin liiaksi ja ohjesäännöthän on jo painettu ja jaettu, joten olisi kovin työlästä, vaikeaa ja kallista…

Sotilaiden sananvapaudesta kantani on yhtä selkeä: Sotilaiden sananvapautta ei ole rajoitettu. Virkamieslain ja lain puolustusvoimista asettamat velvoitteet sananvapauden käytölle ovat 16 vuoden ajan olleet eduskunnan mielestä riittävät, eikä se ole näihin halunnut tiukentavasti kajota. Jos suomalaisen demokratian tila on nyt yhtäkkiä siinä määrin heikentynyt, että sotilaiden sananvapaus sitä uhkaa, niin hallituksen on tietysti ja mitä pikimmiten tehtävä lain muuttamisesta esitys eduskunnalle hyväksyttäväksi.

//James


Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne välttämättä heijasta puolustusvoimien virallista kantaa.

Oikeuteni kritisoida omaa työnantajaani, eli puolustusvoimia, tulee virkamiehen laajasta sananvapaudesta ja kritiikkivapaudesta; siis oikeudesta asiallisesti, totuudenmukaisesti ja perustellusti arvostella työnantajaani tai virastoani. Tämä sananvapaus ei pysähdy kasarmin porteille. Puolustusvoimiin sen sisältä ja viranomaiseen itsensä kohdistuva kritiikki ei ole uhka sotilaalliselle kurille ja järjestykselle eikä riko lojaliteetivelvoitetta. Se ei myöskään ole peruste kostotoimille, kurinpitotoimille tai erottamiselle. En kuitenkaan suosittele kenellekään upseerille – nuoremmalle tai vanhemmalle – kokeilemaan, ellei ole valmis kulkeamaan hallinto-oikeuden pitkää polkua.

Puolustusvoimain komentajan mainitseminen asiassa vastuullisena perustuu siihen jakamattomaan vastuun, joka hänellä on viranomaisen nimenkirjoituksella sotilaskäskyssä. Esimerkkeinä käytettyjen henkilöiden päivitykset ovat julkisia ja käytän niitä ao. henkilöiden suostumuksella. Kyseiset henkilöt eivät muulla tavoin ole myötävaikuttaneet tämän merkinnän kirjoittamiseen.

Kommentit
  1. 1

    Örjan B sanoo

    Puolustusvoimien asessorihan tässä on epäonnistunut laillisuusvalvonnassaan täysin. Ilmeisesti laillisuusvalvonta nykyään käsitetään suppeasti epämiellyttävien ilmiöiden ja yksilöiden mielipiteiden ja toimien ennakkosensuurina, joihin rouva kyllä puuttuu kovalla kädellä ja henkilökohtaisesti. Mihin jäi tämän ohjesäännön lainmukaisuuden tarkistaminen ja perinteinen kirjoitus- ja ajatteluprosessien estäminen oman arvovallan suomin keinoin.

  2. 2

    Tapsa sanoo

    Herra Mashiri,
    sotilasarvoanne en tiedä (eikä se minua C-miestä hetkauttaisi muutenkaan) enkä siksi osaa teitä sen mukaan puhutella, mutta tahtoisin kiittää teitä tästä kirjoituksesta ja lukuisista muistakin. Olen teinipojasta asti ihmetellyt, miksi tässä maassa puolustuksesta ja sotilasasioista on käytännössä kielletty puhumasta juuri heitä, jotka ovat sen alan korkeimpia asiantuntijoita sekä käytännössä että teoriassa; ylempää upseeristoa (johon otaksun teidän lukeutuvan). On hyvä, että edes teillä on ruotoa nostaa kissa pöydälle ja tuoda puolustusvoimiimme liittyviä asioita julki sekä hyvässä että pahassa – vaikka itse olenkin intohimoinen rauhanmies, ymmärrän hyvin teidän palvelemanne organisaation merkityksen meidän kaikkien suomalaisten turvaajana, enkä soisi että PV pääsisi lipsahtamaan valtioksi valtiossa, omine lakeineen ja eriarvoistavine käytäntöineen.

    Suoraan sanottuna tämän kirjoituksen kaltaiset puheenvuorot pitävät yllä sitä, mikä Suomessa on parasta ja puolustamisen arvoista: avoimuutta, demokratiaa ja jopa kansan yhteenkuuluvuuden tunnetta (vähintään sikäli kuin tämä koskee yhtäläisiä oikeuksia jokaiselle asevelvollisuuttaan suorittavalle kansalaiselle). Tästä kaikesta minä kiitän, ja pyydän teitä jatkamaan tällä tiellä. Aina emme ole samaa mieltä, mutta tekstejänne on silti aina ilo lukea ja uudistaa omaakin ajatteluaan niitä vasten. Siitäkin tahtoisin kiittää.

    Rauhaisaa joulua ja oikein hyvää alkavaa vuotta.

  3. 3

    Koijari sanoo

    Hyvä kirjoitus. Olisivatkohan nämä perusoikeuksiin puuttumiset lähtöisin ihan poliittiselta pelilaudalta? Puolustusministeri panee virkamiehet tekemään likaisen työn.

  4. 5

    Hannu Hillo sanoo

    Olen aikanaan vaihtanut profiilikuvani varusmiesaikaiseen, 49,5 vuoden takaiseen, jossa olen moottoritykkiveneen kokelaana sillalla kahvoissa. Olenko harmaalla tai mustalla vyöhykkeellä kommentoidessani maanpuolustuksellisia tai jopa poliittisa asioita? Pitäisikö minun mainita, että kuvassa oleva henkilö on myöhempi reservin komentajakapteeni, mutta muutoin siviilihenkilö? Entä todetessani, että näistäkin asioista jotakin sentään ymmärrän, vaikka olenkin jo yli reserviläisiän? Entä, että vielä enemmän tiedän heraldiikasta ja logistiikasta? Ja että kaikesta huolimatta olen maanpuolustusmyönteinen ja -harrasteinen yli aselaji- ja puolustushaararajojen. Ja kehotan siihen samaan asenteeseen muitakin.

Trackbacks

Vastaa käyttäjälle Koijari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *