Virtuaaliset heimosodat

Näyttökuva 2017-06-12 kello 13.27.01

Viime aikoina olen miettinyt, onko blogin kirjoittamisessa järkeä. Tänään sattui silmään hauska ilmaisu: “tribal wars of social media”. Siinäpä ilmiö, joka tappaa tehokkaasti innon ilmaista mielipidettä paljon mistään. Viimeistään Saisio-kohu osoitti, että yö voidaan vääntää päiväksi ja päinvastoin. En jaksa enää ilmaista mielipiteitä mistään, koska en halua virtuaalisen heimosodan keskelle. Ja kun kirjoitan blogiini vaikkapa etelä-afrikkalaisesta nykytaiteesta, tuntuu, että ketään ei kiinnosta.

Viime aikoina olen tykästynyt lukemaan pitkiä artikkeleita. Olen lukenut kaupunginkirjaston e-lehtilainaamosta Atlantic– ja Vanity Fair -lehtien vanhoja numeroita, koska niissä on älykkäitä, perinpohjaisia artikkeleita. Vanity Fairin artikkeli William Styronin romaanista Nat Turner sai ymmärtämään kulttuurista omimista vähän paremmin. (Täällä.) Nate Parkerin näkökulma on ymmärrettävä, toisaalta tuntuu kovin surulliselta, jos Styron tosiaan masentui Nat Turner -romaanin vastaanoton takia. Vanity Fairin seuraavan numeron lukijapalstalla eräs (valkoinen) lukija kertoi, että Nat Turner oli tehnyt häneen ilmestymisaikanaan voimakkaan vaikutelman, joka tuntuu nyt jotenkin väärältä, kun kerran kyse on kulttuurisesta omimisesta.

Tänään astioita pestessä kuuntelin radio-ohjelmaa Pietari K. kävi täällä, jossa puhuttiin samasta aihepiiristä. (Täällä.)

Näyttökuva 2017-06-12 kello 13.27.10

Olin eilen talkootöissä Villa Kiven Helsinki-päivässä, joka on muuten vuotuinen perinne. Ohjelmaan kuului kiinnostava paneelikeskustelu, jossa Janne Kuusi, Venla Hiidensalo ja tutkija Lieven Ameel keskustelivat kaunokirjallisuuden Helsinki-kuvauksista. Kuusi tai Hiidensalo, en muista kumpi, sanoi, että historialliset romaanit ovat nyt suosittuja ehkä siksi, että lukijat eivät välttämättä innostu, kun romaanin aihepiiri ja maailma liippaavat liian läheltä omaa todellisuutta. Historiallisessa kehyksessä voi käsitellä nykyajan ilmiöitä niin että lukijan on helpompi ottaa ne vastaan. Osuva ajatus.

Sosiaalisen median heimosodissa uuvuttaa se, että hyvin usein samaa mieltä olevat henkilöt kinastelevat jostain pikkuseikoista, kuten poliittisesti korrekteista termeistä.

Manchesterissä rasistit ovat osoittaneet mieltään sianpäitä järsien. Possu poloiset, niiltä ei ole kysytty, haluavatko ne rasistien aseeksi.

Kommentit (4)
  1. Toivottavasti jatkat yhä blogia. En kaikessa ole aina samaa mieltä, mutta äänesi tuntuu aidolta, suodattamattomalta. Myönnän, etten itsekään ole kiinnostunut afrikkalaisesta nykytaiteesta, mutta postauksia kirpparin kirja-aarteista luen mielelläni.

    1. laurahonkasalo
      12.6.2017, 21:47

      Kiitos palautteesta! En ole itsekään kaikista vanhoista kirjoituksista samaa mieltä, mutta en viitsi poistaakaan niitä.

      1. Sun blogihan on aivan loistava! Niin persoonallinen ja omintakeinen. Luen kaiken, kiinnosti tai ei, ja useinhan ei etukäteen voi tietää, mistä kiinnostuu. Jännä aina nähdä, että mistä nyt olet kirjoittanut, todella monipuolinen ja värikäs blogi! Älä ihmeessä edes kuvittele lopettavasi kirjoittamista tänne. Olen saanut myös hyviä kirjavinkkejä täältä. Kiitos blogistasi!

        1. laurahonkasalo
          29.7.2017, 17:19

          Paljon kiitoksia palautteesta, olipa kiva kuulla!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *