Tuuli kiertää kiertämistään

Maalla juoksulenkkini kulkee ensin metsässä ja sitten peltotietä. Pellolla elää joitakin lintuja, joilla on kai pesänsä siellä, koska ne kohoavat hätääntyneesti kirahdellen ilmaan tullessani. Jos osaisin lintujen kieltä kertoisin niille, etten aio hajottta niiden pesiä ja särkeä munia.

Tänään kun juoksin, linnut nousivat pellosta ja samalla kuulokkeissa soi Melanie Safkan versio biisistä Dust in the Wind. Saarnaajan kirja on suosikkiosuuksiani Raamatussa, lohdullinen ja karu.

 

Ei mitään uutta auringon alla

2 Turhuuksien turhuus, sanoi Saarnaaja, turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta!
3 Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstä,
jolla hän itseään rasittaa auringon alla?
4 Sukupolvi menee, sukupolvi tulee,
mutta maa pysyy ikuisesti.
5 Aurinko nousee, aurinko laskee,
kiirehtii nousunsa sijoille ja nousee taas.
6 Tuuli menee etelään ja kääntyy pohjoiseen,
kiertää kiertämistään,
ja samalle kierrolleen tuuli palaa.
7 Kaikki joet laskevat mereen,
mutta meri ei täyty,
ja minne joet ovat laskeneet,
sinne ne yhä edelleen laskevat.
8 Kaikki sanat uupuvat kesken,
kukaan ei saa sanotuksi kaikkea.

(evl.fi)

(Tavallisesti luen Raamattua, jonka isotätini sai isältään pikkutyttönä, mutta se on jäänyt Helsinkiin.)

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *