Tuikeat tädit

Näyttökuva 2017-01-28 kello 10.41.12

Olen katsonut tänä talvena kolme sarjaa, joissa pääosassa on kiinnostava, hankalakin nainen. Hollywoodissa näyttelijät tapaavat valittaa, ettei keski-ikäisille naisille tehdä kiinnostavia rooleja. Television puolelta niitä näyttää löytyvän.

Gillian Anderson esittää The Fall -sarjassa rikosylikomisariota, joka kutsutaan Lontoosta Belfastiin selvittämään raakoja naismurhia. Minulla on helliä tunteita Andersonia kohtaan, sillä Salaiset kansiot oli nuoruuteni ehdoton lempisarja. Katsoimme sitä kämppikseni kanssa kauhusta jäykkinä. Stella Gibson on paljon jäyhempi hahmo kuin Dana Scully, vaikka jotain samaakin heissä on. The Fall-sarjassa minusta oli kiinnostavinta Gibsonin hahmo. Murhat olivat kliseisiä, samoin tappajan persoona. Lisäksi sarjassa oli vaikka kuinka paljon epäuskottavia juonenkäänteitä. Tarinaa venytettiin katkeamispisteeseen.

Näyttökuva 2017-01-28 kello 10.42.02

Silta-sarjan katsoin vain viisi vuotta muita jäljessä, vaikka minulla oli se pitkään dvd:nä hyllyssä. Tässäkin sarjassa oli kaikenlaista epäuskottavaa: bioterroristit uhkaavat EU-pamppujen kokousta ennennäkemättömän tuhoisalla viruksella, mutta poliisit kipittelevät ympäriinsä farkuissa ja villapaidoissa, eikä paikalle edes kutsuta ketään bioterrorismin asiantuntijaa. Hohhoijaa. Saga Norén oli kuitenkin kiehtova hahmo, hänen takiaan sarjaa jaksoi katsoa, ja olihan siinä hyviä tunnelmia. Mahdollinen asperger tekee Sagasta piristävän erilaisen naishahmon. Martinin ja Sagan suhdekin oli kivasti kuvattu.

(Outoa muuten, että Sillan ekassa jaksossa kaikki vetivät kessua jopa sairaalan odotushuoneessa, mutta toisessa jaksossa kaikki henkilöhahmot olivat yllättäen lopettaneet sauhuttelun.)

Näyttökuva 2017-01-28 kello 10.40.46

Katsoin vielä summamutikassa Netflixistä sarjan The Killing, vasta jälkeenpäin minulle selvisi, että se olikin yhdysvaltalainen versio tanskalaisesta sarjasta. Ensimmäinen kausi oli uskomattoman hidastempoinen, mutta pääparin takia jäin koukkuun. Mielestäni viimeinen, neljäs kausi oli paras. Sarah Linden on ärsyttävä, hankala, älykäs ja kiehtova hahmo. Sarahia esittävä Mireille Enos oli minusta tosi ihana, voisin katsoa vaikka hänen solmivan kengännauhojaan, hänessä oli niin kiinnostavaa sisäistä paloa.

En tiedä, pitääkö hankalan, kompleksisen naishahmon aina olla poliisi. Tällä hetkellä minulla on katsannossa The Affair. Kieltämättä Allison on myös aika hankala ja traumatisoinut naishahmo.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *