Taiteilijaelämää Berliinissä

Vietin viikon taideyhdistys Särön taiteilijaresidenssissä Berliinissä. (Niille, jotka asiaa eivät tunne: taiteilijaresidenssit eivät ole ilmaisia, mutta hotellia huokeampia ne toki ovat.) Berliinin residenssiä käyttävät kuvataiteilijat, sarjankuvatekijät, kirjailijat ja suomentajat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koti Berliinissä!

Asunto on vaatimaton, mutta mielestäni todella kodikas. Se sijaitsee Weddingin kaupunginosassa, siis trendialue Prenzlauer Bergin naapurissa. Katukuvasta päätellen 95 prosenttia asukkaista on turkkilaista alkuperää. Kun olin ensimmäistä kertaa menossa, säikähdin tätä seikkaa: luulin että olin menossa johonkin slummiin. Tosiasiassa alue on todella mukava. Siellä asuu enimmäkseen perheitä, yhteisöllisyyden tunne oli voimakas ja lämmin, elämä rauhallista. Kadullamme on leveät jalkakäytävät, joilla lapset leikkivät ja teinipojatkin pompottivat palloa. Turkkilaiset mummot roikkuivat alakerran ikkunoissa ja rupettelivat ohikulkijoiden kanssa. Berliiniläisiähän sanotaan vähän tylyiksi ja osittain se on ihan totta. Weddingissä tunnelma on kuitenkin elämäniloinen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oma huone

Suuntavaistoni on aika onneton, mutta residenssistä on niin hyvät yhteydet julkisilla välineillä, että jopa minä selviydyin oikeisiin paikkoihin. Kun lähtee ensimmäistä kertaa Berliiniin, on hyvä varautua siihen, että kaupunki on todella laaja. Berliini on niellyt sisäänsä kyliä ja kaupunkeja, joten sillä ei ole selkeää keskustaa, vaan se leviää sinne tänne kuin lattialle kaatunut pannukakkutaikina. Metroverkosto muistuttaa sotkeentunutta kalaverkkoa ja junaa vaihatessa saattaa joutua ravaamaan jättiläisasemilla käytäviä toisen perään. Metrokartta on kuitenkin oikein selkeä, joten suunnistaminen onnistuu. Perinpohjainen kaupunkikartta on tarpeen – lahjaksi saamani kartta oli muuten hyvä, mutta siitä oli jätetty pois katunumerot! Omituinen valinta. Asunnollakin on karttoja sekä opaskirjoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Berliinissä on katutaidetta joka kulmassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Meitä oli residenssissä samaan aikaan suomentaja-kirjailija, runoilija ja minä. Asunnon keittiö on minikokoa, mutta hyvin siellä mahtui kokkaamaan ja pulisemaan iltaisin. Työrauha on mielestäni hyvä. Viimeksi kirjoitin asunnolla, nyt kuljin ympäri kaupunkia katsomassa taidetta ja luonnostelemassa. Istuin kahviloissa kirjoittamassa. Berliinissä on mielettömästi upeaa taidetta ja saksalaisten taito suunnitella kiehtovia museoita on huippuluokkaa. Kaupungilla tulee jatkuvasti vastaan yllätyksiä. Tuntui, että ajatukset möyhiintyivät ja ideoita pulppusi aivan eri tavalla kuin kotona istuessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Talonvaltaajat järjestävät kulttuuritapahtumia ja pitävät salakapakoita: http://www.theguardian.com/travel/2009/jul/12/berlin-squat-music-food-parties

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kävin Berliinissä ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä ja rakastuin kaupunkiin. Arjen tasolla ihastuttaa rentous ja luovuus: kahvilat on sisustettu kirppiskalusteilla, missä vain voi törmätä hauskoihin yllätyksiin, taiteeseen ja katuesiintyjiin. Pikkukaupoissa voi tehdä löytöjä. Myynnissä on esimerkiksi paljon berliiniläisten suunnittelijoiden vaatteita, huokeaan hintaan. Niitä ihmettelemällä sain ideoita omiin ompeluksiin. Paperi- ja kirjakaupat ovat aivan ihania – ihmeellistä, että on vielä kirjakauppoja, joihin voi mennä tekemään löytöjä! Sohvilla saa selata ja lukea, ja kirjakaupoissa on yleensä vähintään kahvinurkkaus. Pienestä paperikaupasta Kastanienalleelta löysin upeita paikan päällä tehtyjä muistikirjoja, jotka olivat edullisempia kuin Kiinassa valmistetut Akateemisessa. Taidevälineliikkeet ovat pökerryttävän ihania.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koska tunnen suurta vastenmielisyyttä ketjuja kohtaan, yksilölliset kahvilat riemastuttavat aina. Tuntuu, että Helsingissä lähes kaikki kahvilat ovat osa jotain ketjua ja yksityisetkin jotenkin kliinisiä ja fiinejä. Berliiniläinen rento ote kahvilakulttuuriin sopii minulle. Kivoja kahviloita on todella paljon. Kun tuntuu, että nyt on saatava kuppi vajvaa teetä, kiva kahvila on samantien käsillä.

[Jatkuu…]

Särön residenssiin hakevien pitää olla ammattitaiteilijoita ja joko Särön tai yhteistyökumppiyhdistyksen jäsen. Lisätietoa: http://www.sarolehti.net/b/hakeminen.php

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *