Ruumis joessa

nayttokuva-2016-10-11-kello-10-12-25

Alice Clark-Platts: Bitter Fruits (Random House, 2015)

Joesta löytyy nuoren naisen ruumis. Kuolinsyy on kuristaminen ja uhri nettikiusattu opiskelija Emily Brabents. Tapaus on rikoskomisario Erica Martinin ensimmäinen Durhamissa, jonne hänet on juuri siirretty. Takaumissa palataan ajassa taaksepäin, nimettömän opiskelijapojan kokemuksiin. Matkalla yliopistoon hän ihastuu kauniiseen Emilyyn. Emily roikkuu pahispoika Nickin kannoilla.

Halusin lukea pitkästä aikaa dekkarin, koska lukupinossa on vaativia teoksia. Nappasin tämän kirjan summamutikassa oman kirjaston hyllystä. Goodreadsista vilkaisin, että romaani oli saanut hyvin tähtiä – en kyllä käsitä miksi!

Tykkään lukea dekkareita, nimittäin hyviä. Niitä vain on todella vaikea löytää. Pidin kuusi vuotta kirjapalstaa naistenlehdessä ja mitta tuli todellakin täyteen dekkarien suhteen. Valtaosa dekkareista on liukuhihnakamaa ja toistaa samoja elementtejä. Ikävintä on, että usein hyvä perusasetelma pilataan lattealla kerronnalla. Niin tässäkin tapauksessa.

Romaanin teemana on seksuaalinen nettikiusaaminen, mutta sitä kuvataan todella epäuskottavasti. Ihmettelin, onko kirjailija edes käyttänyt Facebookia. Emilystä laitetaan feikkitilille kotipornokuvia ja niitä kommentoidaan salanimillä. Facebook on kuitenkin todella tehokas siveettömien kuvien kitkemisen suhteen. Lisäksi Facebookissa on vaikea esiintyä nickillä, feikkiprofiili näkyy kauas. Nöyryyttävä kuva Emilystä kesken yhdynnän on muka ollut hänen sivustollaan kuukausia.

Kirjailija tuntuu olevan muutenkin pihalla nuorten maailmasta. Emily ja hänen ystävättärensä Annabell pukeutuvat samalla tavalla, kashmirneuleisiin ja helminauhoihin. Hiuksissaan Emily käyttää mustaa samettipantaa, jota kutsutaan Britanniassa nimellä Alice band. Kyseinen panta on stereotyyppisesti keski-ikäisten kotirouvien asuste. Ja bilettävillä tytöillä kashmirneuleita ja helmiä?

Henkilöhahmot jäävät ohkaisiksi. Erica Martin on taas kerran naispoliisi, jonka seurustelusuhde takkuilee, koska hän on aina töissä. Työpari Jones vaikuttaa napakalta, muttei saa tilaa. Emily on epäuskottava. Vihjaillaan, että hänen perhetaustassaan on jotain kamalaa, mutta eipä olekaan. Jostain syystä mukana on paljon epäonnistuneen terapeutin näkökulmasta kerrottuja katkelmia, jotka ovat tosi tylsiä.

Aineksissa olisi ollut paljon kiinnostavaa: seksuaalinen ahdistelu netissä, epäluotettava kertoja, syyllinen joka ehkä on pimahtanut tai sitten ei. Kirjailija kuitenkin heittää hyvät ainekset hukkaan. Lopussa on vielä pitkäpiimäinen selvittely, jossa Erica Martin selostaa, että näin se sitten kävi.

Kaiken kukkuraksi kirjan nimi ei liity tarinaan millään tavalla. Ikävä kyllä, kyseessä on dekkarisarjan ensimmäinen osa.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *