Poliittinen korrektius vessasta alas

Olen jo pitempään seurannut netistä Toronton yliopiston professorin Jordan Petersonin luentoja, jotka ovat todella kiinnostavia. Peterson on psykologi ja käsittelee luennoissaan psykologiaa, psykiatriaa, filosofiaa sekä kaunokirjallisuutta. Hän on välillä melko maaninen puhuja, toisinaan luennot menevät ihmeellisiin sfääreihin. Mutta kuka tahansa, joka sanoo että ”Solženitsyn oli nero”, saa sydämeni sykähtämään.

Peterson on äärimmäisen lukenut ja älykäs – osa hänen näkemyksistään on aika railakkaita, jopa ärsyttäviä. Olen todella nauttinut siitä, että hän ottaa kantaa ja osaa perustella näkemyksensä psykologisten ja sosiologisten tutkimusten valossa, omasta terapiakokemuksestaan puhumattakaan.

nayttokuva-2016-10-14-kello-21-11-03

Hitusen järkytyin kun huomasin pari päivää sitten, että jotkut Toronton yliopiston opiskelijat ovat alkaneet kampanjoida Petersonia vastaan. Hän on kuulemma transfobinen. Professori vastasi tykittämällä YouTubeen luennon. Olen turhaan odottanut, että Suomessakin poliittista korrektiutta vastustavat tai muuten konservatiiviset tahot osaisivat sanoa edes jotain hiukan älykästä. Petersonin poliittista korrektiutta vastustavat luennot/puheet ovat sen vuoksi riemastuttavia. Hän osaa perustella näkemyksensä, jopa tutkimuksiin vedoten.

Viimeisen vuoden tai parin sisällä poliittinen korrektius on todella alkanut ärsyttää. Tietenkään vähemmistökulttuurien perinteitä ja symboleja ei saa ryöstöviljellä – mutta kun kielletään vaikkapa sokerikallot halloweenina, mennään jo nipottamisen suuntaan. Varsinkin, jos sama kyttääminen ulotetaan taiteeseen. Taiteessa ei saisi kohta enää lainata yhtään mistään kulttuurista mitään.

Juu, ymmärrän kyllä, että olen itse valtaapitävän valkoisen heterokulttuurin edustaja, joten helppo minun on sanoa. Petersonilla on mielestäni kuitenkin erittäin hyviä pointteja: kaikenlainen yhdenmukaisuus/huomioidaan sorretut -tietoisuuskoulutus maksaa Yhdysvalloissa ja Kanadassa yliopistoille paljon. Tuloksista ei kuitenkaan ole mitään takeita. Vähemmistöjen edustajat ovat kaiken aikaa vaatimassa: kuulemma Yhdysvalloissa vaaditaan jo omia kampusasuntoloita mustille/homoille – eli segregaatio takaisin?

nayttokuva-2016-10-14-kello-21-13-28

Petersonilla on mielenkiintoinen ajatus: on väärin vaientaa vihapuhe, kaikkien pitäisi saada puhua – vaarallisinta on, jos vihapuhe pakotetaan piiloon, josta se voi räjähtää silmille kahta kauheammin. Tähän en osaa itse ottaa kantaa, mutta ajatus on kiinnostava, ja tullut usein mieleen. Suomessahan vihapuhetta/rasismia/naisvihaa harrastetaan nykyään estoitta omalla nimellä ja naamalla. Kertooko se siitä, että vihapuhe on hyväksyttyä, vai onko hyvä, että äyhääjät ovat kaikkien tiedossa?

En ole Petersonin kanssa samaa mieltä kaikesta, mutta on kiehtovaa ja riemastuttavaa, että kerrankin poliittisen korrektiuden vastustaja osaa perustella näkemyksensä älykkäästi. Vastikää opin uuden akronyymin, SJW, eli social justice warrior. Suomessakin rasittaa joidenkin sorrettujen nillittäminen. Jotkut transsukupuoliset julistavat, että sanaa cissu (tulee termistä cis), eivät saa käyttää muut kuin transsukupuoliset: ”Cis-ihmiset, tämä termi ei ole teidän käyttöön.” Nauratti. Kieli on minulle pyhä asia, eikä kukaan tule kertomaan, mitä sanoja saan tai en saa käyttää. Aion käyttää termiä cissu heti, kun tulee tilaisuus – ei vain ole paljon viiteryhmiä, joissa se ymmärrettäisiin.

Yhdysvalloissa poliittisen korrektiuden vaatimukset ovat tietysti menneet todella pitkälle. Jotkut haluavat kieltää Huckleberry Finnin, koska siinä käytetään n-sanaa. Virginia Woolfin romaaniin Mrs Dalloway vaadittiin ns. trigger warning -varoitusta, koska romaani käsittelee itsemurhaa. Raiskauslainsäädännön opettaminen oikeustieteen opiskelijoille on vaikeaa, koska se voi pahoittaa jonkun mielen. Kun lukiossani pidettiin aamunavaus Auschwitzin kauhuista, kuului kops ja kops kun tytöt pyörtyivät jumppasalin lattialle. Silti kukaan ei vaatinut, ettei aiheesta saa puhua. Trigger warning -kulttuuri, jossa milloin mistäkin ei saa puhua tai kirjoittaa, tuntuu pelottavalta. Yhdysvaltalaisessa yliopistoissa opiskelijat jopa vaativat ”turvahuoneita”, joissa he saavat olla suojassa kaikelta pelottavalta.

Toivon, ettei tällainen ikinä tule Suomeen.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    En ole tutustunut Petersonin ajatuksiin (vielä) sen enempää kuin mitä sain tästä blogista lukea. Olen kuitenkin näin ensituntumalta eri mieltä Petersonin kanssa siitä, että vihapuhe pitäisi sallia — tai että on väärin vaientaa se, koska kaikkien pitäisi saada puhua.

    Minulle on suloisen yhdentekevää se, mitä muut minusta ajattelevat, mutta itseeni kohdistuvaa vihapuhetta ei minun tarvitse sietää. Homo! on edelleen haukkumasana koulun pihoilla ja urheilukentillä.

    En siis usko, että millään valistuksella tai tiedolla voitaisiin vaikuttaa kaikkiin maailman ihmisiin niin, että kukaan ei ajattelisi toisesta pahaa. Niin idealisti en (enää) ole.

    Kun siirrytään ajatusten tasolta, puheen ja toiminnan tasolle, olen sitä mieltä, että suuri osa ihmiskunnasta on vain yksinkertaisesti liian laiskaa edes pohtiakseen niinkin vaikeaselkoista ja monitahoista asiaa kuin poliittinen korrektius. Olisi helppo kerätä pitkä lista PC:n ylilyöntejä, mutta samalla voisi miettiä, mitä hyvää poliittisella korrektiudella oikeasti on saavutettu.

    Yksilö joka kokee edustavansa kaikilla mahdollisilla tavoilla enemmistöä — tai ainakin niillä tavoilla, jotka hänelle itselleen ovat merkityksellisiä — voi tuntea itsensä loukkaamattomaksi ja erehtyä samalla olettamaan, että jos häntä itseään ei voi (hänelle tärkeissä asioissa) loukata, miksi kenelläkään muulle pitäisi suoda oikeutta loukkaantua epäkorrektista kielenkäytöstä, vitseistä, halventamisesta, väheksymisestä tai suoranaisesta vihapuheesta. Uhriutujat, joita löytyy varsinkin eräästä hallituspuolueesta, ovat tietenkin taas oma lukunsa.

    Sen lisäksi Petersonin ajatus siitä, että jos vihapuhe pakotetaan piiloon, voi se räjähtää silmille kahta kauheammin, on vähintäänkin kummallinen. Millä tavalla se (vihapuhe) räjähtäisi silmille kauheammin kuin mitä se jo nyt tekee jopa Suomessa? Maalaileeko Peterson tässä väkivallantekoja, joissa tuo paine sitten purkautuisi? Silloin vain ei ole enää kysymyksessä vihapuhe vaan väkivalta.

    Elokuussa ilmestyneessä romaanissani Pyhä peto (Tammi) avasin tätä syy- ja seuraussuhdetta seuraavalla ketjulla: laiskuus johtaa tietämättömyyteen, tietämättömyys pelkoon, pelko vihaan ja viha lopulta väkivaltaan. Näen tämän olevan totta niin Pyhän pedon maisemissa (II maailmansodan Varsova) kuin nyky-Suomessa.

    Entä jos mietitään vihapuheen vaikutusta yleiseen asenneilmastoon, niin mikä onkaan Petersonin ajatuksen lopputulema? Tällä tarkoitan sitä, että tarpeeksi toistettu, vaikka kuinka perustelematon ja vihamielinen mielipide/mutu/kokemus/epätieto/valhe muuttuu hyvin pian todeksi ja hyväksyttäväksi, varsinkin samanmielisten joukossa — eikä matka sanoista tekoihin ole mitenkään ihmeellisen pitkä, kuten olemme tässä lintukoto-Suomessammekin saaneet havaita.

    Hitlerin hallituksen propagandaministeri Joseph Goebbels väitti, että jos valhe vain on tarpeeksi räikeä ja jos sitä toistetaan tarpeeksi kauan, se lopulta uskotaan todeksi. Siinä hän oli oikeassa. Valhe uskotaan todeksi, jos halutaan uskoa se todeksi.

    Vihapuhe noudattaa samaa dynamiikkaa.

    Nyt lähdenkin tutkimaan itse, mitä muuta Peterson on sanonut. Kiitos bloggarille vinkistä!

    • 1.1

      laurahonkasalo sanoo

      Kiitos kommentista. En itsekään ole samaa mieltä kaikesta Petersonin kanssa, mutta on kiinnostavaa, että joku esittää pohdittuja ajatuksia. Videolla (vai oliko se kakkososassa) hän esimerkiksi kertoo, että Toronton yliopiston human resources -osaston kaikille työntekijöille järjestetään kuusiosainen pakollinen suvaitsevaisuuskoulutus. Tällaiset tempaukset kääntyvät helposti itseään vastaan, herää vastareaktio, kun ihmisiä yritetään pakottaa suvaitsevaisiksi.

    • 1.2

      mika satta sanoo

      ”Offense is never given, but always taken.” lausui kerran edesmennyt C. Hitchens seka ” You are offended, but where is your argument?” samalta herralta.
      Elamme tosiaan omituisia aikoja, ikaankuin olisimme palanneet ajassa 30-luvulle, kollektivistit kokoontuvat kuka minkakin totalitaarisen aatteen tai uskonnon suojiin, kielenkaytto on kovaa ja ideologisiin poteroihin kaivaudutaan yha syvemmalle ja vahalukuinen individualistien joukko on ainoa rationaalinen aani iskulauseiden sekamelskassa.
      Marx, Hitler ja Muhammed saavat viela haudoistaankin maailman sekaisin.

  2. 2

    Antti S sanoo

    Mielestäni SJW -termi on lähinnä jälleen yksi keino laiskoille ihmisille kääntää huomio keskustelusta kirjoittajaan. Ettei tarvisi argumentoida, miksi syrjintä on ok.

    • 2.1

      laurahonkasalo sanoo

      Näin saattaa olla, mutta Petersonin puheessa/luennossa sitä käytettiin osuvasti. Toki Yhdysvalloissa ja Kanadassa tilanne pc-rintamalla on erilainen kuin meillä.

  3. 3

    Joel sanoo

    Peterson osuu kannanotollaan asian ytimeen. Tätä aihetta kannattaisi käsitellä myös Suomessa laajemmin; Peterson esittää erittäin vakuuttavia argumentteja ilmiön vaarallisuudesta. Tälläkin hetkellä voi syvän rivin kansalainen huomata, että ilmassa on aiempaa enemmän vastakkainasettelua ja vihamielisyyttä.

    Suosittelen katsomaan youtubesta myös Gad Saadin haastattelun Petersonin kanssa. Peterson kertoo joitain uusimpia tutkimustuloksia aiheesta. Mm. liberaalius ja polittinen korrektius (”vihervasemmistolaisuus”?) ovat kaksi eri asiaa, ja vähän muutakin…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *