Nuoruuden vaikutteet

Valokuvien kerääminen on saanut minut miettimään inspiraatiota. Kun olin teini-ikäinen 1980-luvulla, kuvilla oli jotenkin paljon enemmän vaikutusta. Meillä Pakilassa ei näkynyt mitään erikoiskanavia. Lapsuudessani oli tasan kaksi kanavaa, siis YLE 1 + 2 ja seassa näytettiin Mainostelevision ohjelmia. Kun olin lukiossa, MTV3 aloitti omalla kanavallaan, ilmeisesti jotenkin Nokian avustuksella. Isovanhemmillani Tapiolassa sen sijaan näkyi SKY Channel! Minulla ei teininä ollut juurikaan ystäviä. Silloin se tuntui pahalta, mutta nykynäkökulmasta ymmärrän, miten arvokasta oli, että vietin teinivuodet käytännöllisesti katsoen isovanhempieni kanssa. Isovanhemmat ovat vaikuttaneet minuun paljon.

Mummin ja ukin luona televisio oli kirjastohuoneessa. Saatoin viettää siellä koko päin Sky Channelin äärellä, maalasin, kirjoitin ja luin, käytännössä sormi play-napilla siltä varalta että kanavalta olisi tullut jokin lempivideoni tai -biisini, jotka halusin tallentaa VHS-nauhalle.

Yksi suosikeistani oli ex-malli Rosie Vela. Hänen kappaleensa Magic Smile (1986) ja siihen tehty video olivat mielestäni ihania. Perheessäni tehtiin kaitafilmejä ja Rosien videossa oli samaa tunnelmaa. Nauhoitin sen VHS:lle ja katselin usein uudelleen. Totta kai omistin myös Velan LP-levyn, jonka kävin ostamassa Discuksesta linja-autoaseman kupeesta tai Tunnelin levystä – joskus saatoin jopa mennä Musiikki Fazerin liikkeeseen. Jos oli tarvetta vanhemmille levyille, menin Digeliukselle Viiskulmaan.

Englannin opiskelun tekosyyllä isoisä antoi minun ostaa Akateemisesta kirjakaupasta kortilleen Smash Hits -lehteä. Ostin myös usein New Musical Expressiä, Melody Makeria ja Just Seventeen -lehteä. Isoäidin mielestä englantilaisen ja amerikkalaisen Voguen ostaminen oli oleellista kieliopintojen kannalta. Ukin kortille sai myös ostaa kyniä ja vihkoja, kohtuullisissa rajoissa tosin. Rosie Vela oli tietysti poseerannut Voguen sivuilla.

Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin tuntuu pöhköltä ja nololta miettiä, miten paljon sen ajan pop-musiikki ja musiikkivideot vaikuttivat luovuuteeni. Siihen aikaan musiikkivideot olivat kuitenkin jotakin ihan uutta. Yksi luokkakaverini asui lukiossa omillaan ja hyppytunneilla saatoimme mennä hänen luokseen Brahenkadulle katsomaan Sky Channelia. Juontajat tuntuvat minusta edelleen kuin sukulaisilta!

Pat Sharp tuli suoraan olohuoneeseen Lontoosta, Englannista! Nykyään on tietenkin vaikea kuvitella, millainen mullistava juttu se oli. Suomalaisilta kanavilta musiikkivideoita saattoi nähdä lähinnä Levyraadissa. Kaupallinen Radio City aloitti 1985, sitä ennen oli olemassa vain Yleisradion kaksi kanavaa, joilta populaarimusiikkia tuli kaksi kertaa viikossa Rockaradiossa – jollei jokin tuikitärkeä urheilulähetys peruuttanut koko ohjelmaa. Tuolloin Yleisradiossa on jopa kiellettyjä levyjä: niissä oli joko Jumalanpilkkaa tai roiseja juttuja. Yhtäkkiä Pat Sharp ilmestyi olkkareihin (joissa oli kaapeli-tv) ja pläjäytti eteemme sekä pop-musiikin että ihkauuden jutun, musiikkivideot.

Tuohon aikaan – 1980-luvun puolivälissä – musavideot käyttivät paljon visuaalisia keinoja, joita oli hyödynnetty vain videostaiteessa, joka sekin oli tietysti taidemaailmassa uusi ja ihmeellinen juttu. Videot ylipäätään olivat jotain vallan merkillistä. Kun olin ala-asteella, videonauhuri maksoi lähes 5000 MK eli 1000 euroa. Koulussani järjestettiin jätepaperikeräys, jotta saisimme videonauhurin. Lähes jokainen perhe asuinalueellamme laittoi tienpieleen narulla sidotun niput sanomalehtipaperia tietttynä tärkeänä päivänä. Koululaiset keräsivät niput talteen ja veivät koulun varastoon, mistä jätepaperiauto haki ne – kunnes arvokas VHS-nauhuri oli meidän!

Sky Channel, New Musical Express ja Smash Hits (joita myytiin Akateemisessa Kirjakaupassa) olivat minulle aivan ihmeellinen tajunnan räjäyttävä juttu. Yhtäkkiä näin suoraan telkkarista, millaista musiikkia Englannissa ja Amerikassa tehtiin. Tuolloin musiikkivideot sekoittivat paljon videotaiteen innovaatiota sekä vaikutteita mainosmaailmasta ja kotielokuvista. Musiikki ja musiikkivideot yhdessä kutkuttivat mielikuvitusta ja vaikuttivat kirjoittamiseeni.

(Kuvakaappaukset Rosie Velan videosta Magic Smile)

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *