Muistamisen vaikeudesta

Näyttökuva 2016-07-05 kello 10.57.18

Muistomerkit ovat kiehtovia, eritoten holokaustimuistomerkit. Miten muistuttaa valtavasta kärsimyksestä ja vääryydestä, joka lähestulkoon ylittää käsityskykymme?

Berliinin holokaustimuistomerkin (Denkmal für die ermordeten Juden Europas) ovat suunnitelleet arkkitehti Peter Eisenman ja insinööri Buro Happold. Viettävällä pohjalla on erikokoisia, teräväkulmaisia betonipaasia. Arkkitehdin tavoitteena oli luoda hämmentävä, epätodellinen ja ahdistava tila. Siinä hän on onnistunut.

Seurueemme lapset päättivät heti, että kyseessä on labyrintti ja lähtivät juoksemaan paasien välisille ahtaille kujille. Ensin kauhistuin, sillä muistomerkki muistuttaa myös hautausmaata. Heti perään ajattelin, että miksi lapset eivät saisi iloita. Lasten ilo on parasta vastapainoa kuolemalle ja tuholle.

Paikalla oli samaan aikaan myös paljon nuoria. Tytöt käyttivät paasia poseeraamiseen, mutta teinipojille muistomerkki tarjosi vastustamattoman ympäristön parkour-tyyliseen leikkiin. Joillekin heistä vartijat kävivät sanomassa, että paasien päällä ei saa loikkia, mutta alue on laaja, ja vartijoita oli vain pari. Kuka voisi vastustaa kiusausta?

Näyttökuva 2016-07-05 kello 11.22.13

Näyttökuva 2016-07-05 kello 11.22.01

Ystäväni lapset vaativat, että leikimme piilosta: he pakenevat ”labyrinttiin”, aikuiset laskevat ja lähtevät etsimään. Kokemus oli aavemainen ja vähän ahdistavakin. Lapset katosivat sokkeloihin tehokkaasti. Välillä jossakin kolossa vilahti tuttu pitkä tukka, vain kadotakseen jäljettömiin.

Näyttökuva 2016-07-05 kello 10.59.20

Viimeiselle piiloleikkikierrokselle en jaksanut enää osallistua, vaan jäin odottamaan muita. Aurinko oli laskemassa ja ystäväni lapsineen viipyi. Lopulta aloin hermostua ja sitten minua alkoi pelottaa. Rakkaat ihmiset olivat kadonneet järjettömään, harmaaseen sokkeloon. Kokemus oli ahdistava. Ajattelin, miten natsien vainoamat juutalaiset etsivät omaisiaan, äidit lapsiaan.

Mikä helpotus, kun seuralaiseni löytyivät ja näin taas kaksostyttöjen leikin iloa hehkuvat kasvot.

Muistomerkki on herättänyt myös kritiikkiä. Kriittisesti ovat suhtautuneet esimerkiksi Berliinin silloinen pormestari, Günther Grass, arkkitehdit ja arkkitehtuurikriitikot ja jopa juutalaisjärjestöjen edustajat. Minulle tuli mieleen holokaustiteollisuus, ajatus siitä, että muistamista määrittelevät kaupalliset arvot ja tekopyhyys. Monisäikeinen aihe!

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *