Kohta soditaan ruuasta

Televisioelokuva The March käsitteli pakolaiskysymystä jo vuonna 1990. Sympaattinen brittinäyttelijä Juliette Stevenson esittää elokuvassa EU:n pakolaisasioista ja kehitysavusta vastaavaa komissaaria. Sudanissa on meneillään kriisi: ruoka-apua pakolaisleireille on vähennetty radikaalisti, ja pakolaiset ryhtyvät kapinaan. Karismaattinen El-Mahdi (Malick Bowens) innostaa pakolaisleirin asukkaat aloittamaan marssin kohti Eurooppaa. Seuraa ulkopoliittinen selkkaus, kun EU:ssa mietitään, miten pakolaiset pidetään poissa Euroopasta. Stevensin esittämä Claire Fitzgerald koettaa saada mepit uskomaan, että kehitysapu estäisi pakolaisvyöryn Eurooppaan, mutta kukaan ei lotkauta korvaansa.

Hämmästyttävän ajankohtainen aihe – joku voisi tosin huomauttaa, että nyt keskiössä ei ole nälkä, vaan hirmuhallintojen mielivallan uhreiksi joutuneet ihmiset. Vaikka nälkä ei juuri nyt olisi ratkaiseva tekijä pakolaisuudelle, se tulee olemaan sitä tulevaisuudessa, kuten BBC:n sarja The Future of Food osoittaa.

Tuntuu merkilliseltä, että me edelleen suljemme silmämme ilmastonmuutokselta ja sen vaikutukselta ruoan tuotantoon, kuten sarja hyvin osoittaa. Juontaja George Alagiah huomauttaa useaan otteeseen, että kaikki tulee muuttumaan hyvin pian: emme voi enää pitää itsestään selvyytenä, että supermarketista voi ostaa mitä tahansa kasviksia mihin vuodenaikaan hyvänsä. Kohta ruokaa ei enää riitä kaikille, ja pahimmillaan se johtaa sotiin.

(Joidenkin) suomalaisten suhtautumisessa pakolaiskriisiin häkellyttää viaton usko siihen, että me olemme valittu kansa, jolla on jotenkin tuosta vain oikeus hyvinvointiin ja siihen, että ostelemme kenialaisia vihreitä papuja marketista keskellä talvea. Emme ole. Ilmastonmuutos ja väestön jatkuva lisääntyminen aiheuttavat sen, ettei pohjolan perukoillakaan olla turvassa kriiseiltä.