Kielletty rakkaus

Näyttökuva 2016-07-02 kello 12.15.35

Claire Morgan: The Price of Salt (sähkökirja kirjastosta, alunperin 1952)

Olin varannut tämän kirjan kirjastosta ja kun se tuli ihmettelin, että kukas kirjailija tämä on, kun en ole koskaan kuullutkaan, miksi ihmeessä olen varannut tällaisen kirjan? Sitten sytytti, että kyseessähän on Patricia Highsmithin alunperin salanimellä julkaistu romaani Carol, josta tehtiin vastikää leffa. Kirjaa myydään nyt leffakannella ja Highsmithin nimellä, vaikka alkuperäinen kansi on herkullisempi. Valtavirran kustantajat eivät halunneet julkaista 1950-luvulla lesbotarinaa, joten Highsmith julkaisi sen pulp-pokkarina salanimen turvin. Romaanin alkuperäinen nimi on moniselitteisempi ja viittaa ilmeisesti Raamattuun:

“Ye are the salt of the earth: but if the salt have lost his savour, wherewith shall it be salted? It is thenceforth good for nothing, but to be cast out, and to be trodden under foot of men.”

Päähenkilö Therese on epävarma, katolisessa lastenkodissa kasvanut tyttö. Hän haaveilee lavastajan ammatista, mutta tienaa leipänsä tavaratalon myyjättärenä. Eräänä päivänä tiskille ilmestyy elegantti nainen, johon Therese rakastuu päätä pahkaa. Tunteet poikaystävää kohtaa viilenevät, kun Therese ystävystyy Carolin kanssa. Carolilla on meneillään avioeroprosessi ja huoltajuuskiista – Theresen ihailu tulee tarpeeseen.

Romaani herätti ristiriitaisia vaikutelmia. Alku on nuortenkirjamainen: Therese on kovin naiivi ja teksti tukee tätä: lauseet ovat lyhyitä, kieli yksinkertaista. Theresen ja Carolin ystävyys on täynnä jahkailua. Kirjailija kuvaa hyvin Theresen epävarmuutta ja sosiaalista kömpelyyttä. Lukija ei tiedä, käyttääkö Carol hänen ihastustaan omiin tarkoituksiinsa, vai voiko naisista tulla oikeasti ystäviä, jopa rakastavaisia, kuten kansi antaa ymmärtää.

Puolivälin paikkeilla Carol pyytää Theresen mukaansa road tripille ja kerronta saa ytyä. Therese muuttuu dynaamisemmaksi hahmoksi, romanssi etenee ja romaanin kielikin muuttuu yhtäkkiä monimutkaisemmaksi ja syvällisemmäksi. Loppuneljänneksessä dekkarikirjailija tulee esiin ja tarinassa on jännitystä.

Nettilähteiden mukaan romaani oli aikanaan ainoa lesboromanssia kuvaava teos, jonka loppu on onnellinen (vaikkakin hieman avoin). Se sai siksi paljon kiitosta lesboilta ja nousi kulttisuosikiksi. Romaani ei kuitenkaan ole pelkkä kuriositeetti, vaan ihan hyvä kirja – ei missään nimessä kioskikirjallisuustasoa.

Therese oli minusta ärsyttävä päähenkilö. Hän tuntui kovin itsekeskeiseltä, kuten Carolkin romaanissa toteaa. Harmitti, että Therese oli rasittava, mutta kaikki ihastuivat häneen, niin miehet kuin naisetkin. Carol jäi vähän mystiseksi Hitchcockin surumielisten kaunottarien tapaan.

Theresen ja Carolin sänkykohtaukset on kuvattu romaanissa ihanan kauniisti ja lyyrisesti. Romaanissa on muutenkin väkevä tunnelma. Se toi minulle mieleen suosikkini Megan Abbottin kirjat.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *