Asiantuntija heristää sormea

Näyttökuva 2017-02-23 kello 15.14.45

Tunsin itseni tänä aamuna aika nuorekkaaksi, kun luin Aamulehdestä jutun, jossa asiantuntijat kertovat, mitä vikaa on nettideittailussa. Tunnen useita onnellisia pariskuntia, jotka ovat kohdanneet deittipalstalla, sellaisiakin, jotka ovat löytäneet toisensa Tinderin avulla. Silti nettipalvelut ovat asiantuntijoille mörkö. Ennen vanhaan kaikki oli paremmin.

Tällaisissa artikkeleissa hiertää eniten syyttävä asenne. Joko sinkut eivät tee tarpeeksi pariutumisen eteen, tai he tekevät liikaa, tai kaiken väärin. On hassu ajatus, että parinhaku olisi ollut ennen jotenkin rehdimpää, eivätkä esimerkiksi naiset olisi esittäneet miehille vaatimuksia. Rakkausavioliitto on hyvin nuori keksintö, äitiysvapaista ja -tuista puhumattakaan. Tietysti ennen pelehdittiin heinäladossa suuren hekuman vallassa ja sitten sattui vanhanaikaisesti, mutta varmasti moni nainen myös mietti, pystyykö mies elättämään jälkeläiset. Mies saattoi miettiä – siis laskelmoiden – onko nainen reipas lypsäjä ja hyvä emäntä.

Näyttökuva 2017-02-23 kello 15.14.35

Nettipalveluissa on puutteensa, mutta minulle yksi etu on, että tuttavuutta voi tehdä muutenkin kuin alkoholin avustuksella. Nuorena ahdisti käydä täpötäysissä menopaikoissa tai pubeissa, missä olisi pitänyt yrittää tutustua maistissa oleviin miehiin. Joku jossain ihmetteli, että Suomessa paheksutaan järjestettyjä avioliittoja, mutta oletetaan, että kännissä aloitettu ihmissuhde kestää koko elämän. Irtosuhdekin on kai jotenkin parempi, jos se alkaa kello neljä aamuyöllä yökerhon naulakoilla, eikä Tinderissä.

Näyttökuva 2017-02-23 kello 15.14.19

Olisi hienoa lukea vaihteeksi lehtijuttu, jossa parisuhdeasiantuntijat sanoisivat, että on hienoa kun nykyään mietitään tarkkaan, kenen kanssa lisäännytään: tehdään tuttavuutta kirjoittamalla ja googlataan kumppaniehdokas. Tai että on mahtavaa kun nykyaikana on nettideittipalvelut ja Tinder, joiden avulla voi tutustua ihmisiin, joihin muuten ei ikinä törmäisi. Että känniselle parinmuodostukselle on vaihtoehtoja. Tai että voidaan avoimesti sopia pelkästä panokaveruudesta, ilman lirkutuksia yhteisestä elämästä ja elämää suuremmasta rakkaudesta.

(Ilmoitukset 1900-luvun alun Helsingin sanomista, kansalliskirjaston digipalvelu)

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *