Leino ja Onerva

Kun olin lapsi, äiti kuunteli usein Vesa-Matti Loirin ensimmäistä Eino Leino -LP-levyä. Levy on minulla tallella ja se on edelleen ihana. (Toinen ja kolmas LP ovat jääneet minulle vieraiksi.) Keneltäpä ei meinaisi tässä iässä tulla kyynel silmään Loirin laulaessa Haihtuvi nuoruus, niin kuin vierivä virta.

Joitakin vuosi sitten olin konserissa, jossa Maria Ylipää lauloi L.Onervan runoja Anna-Mari Kähärän säveltäminä. Ylipää oli mielettömän karismaattinen laulaja ja runot ovat hienoja – myös luettuina.

Tuikeat tädit

Näyttökuva 2017-01-28 kello 10.41.12

Olen katsonut tänä talvena kolme sarjaa, joissa pääosassa on kiinnostava, hankalakin nainen. Hollywoodissa näyttelijät tapaavat valittaa, ettei keski-ikäisille naisille tehdä kiinnostavia rooleja. Television puolelta niitä näyttää löytyvän.

Gillian Anderson esittää The Fall -sarjassa rikosylikomisariota, joka kutsutaan Lontoosta Belfastiin selvittämään raakoja naismurhia. Minulla on helliä tunteita Andersonia kohtaan, sillä Salaiset kansiot oli nuoruuteni ehdoton lempisarja. Katsoimme sitä kämppikseni kanssa kauhusta jäykkinä. Stella Gibson on paljon jäyhempi hahmo kuin Dana Scully, vaikka jotain samaakin heissä on. The Fall-sarjassa minusta oli kiinnostavinta Gibsonin hahmo. Murhat olivat kliseisiä, samoin tappajan persoona. Lisäksi sarjassa oli vaikka kuinka paljon epäuskottavia juonenkäänteitä. Tarinaa venytettiin katkeamispisteeseen.

Näyttökuva 2017-01-28 kello 10.42.02

Silta-sarjan katsoin vain viisi vuotta muita jäljessä, vaikka minulla oli se pitkään dvd:nä hyllyssä. Tässäkin sarjassa oli kaikenlaista epäuskottavaa: bioterroristit uhkaavat EU-pamppujen kokousta ennennäkemättömän tuhoisalla viruksella, mutta poliisit kipittelevät ympäriinsä farkuissa ja villapaidoissa, eikä paikalle edes kutsuta ketään bioterrorismin asiantuntijaa. Hohhoijaa. Saga Norén oli kuitenkin kiehtova hahmo, hänen takiaan sarjaa jaksoi katsoa, ja olihan siinä hyviä tunnelmia. Mahdollinen asperger tekee Sagasta piristävän erilaisen naishahmon. Martinin ja Sagan suhdekin oli kivasti kuvattu.

(Outoa muuten, että Sillan ekassa jaksossa kaikki vetivät kessua jopa sairaalan odotushuoneessa, mutta toisessa jaksossa kaikki henkilöhahmot olivat yllättäen lopettaneet sauhuttelun.)

Näyttökuva 2017-01-28 kello 10.40.46

Katsoin vielä summamutikassa Netflixistä sarjan The Killing, vasta jälkeenpäin minulle selvisi, että se olikin yhdysvaltalainen versio tanskalaisesta sarjasta. Ensimmäinen kausi oli uskomattoman hidastempoinen, mutta pääparin takia jäin koukkuun. Mielestäni viimeinen, neljäs kausi oli paras. Sarah Linden on ärsyttävä, hankala, älykäs ja kiehtova hahmo. Sarahia esittävä Mireille Enos oli minusta tosi ihana, voisin katsoa vaikka hänen solmivan kengännauhojaan, hänessä oli niin kiinnostavaa sisäistä paloa.

En tiedä, pitääkö hankalan, kompleksisen naishahmon aina olla poliisi. Tällä hetkellä minulla on katsannossa The Affair. Kieltämättä Allison on myös aika hankala ja traumatisoinut naishahmo.

2017

Tänä vuonna en oikein keksinyt mitään uudenvuodenlupauksia, tahi -päätöksiä. Elän suhteellisen terveellisesti. Paheitani ovat suolaiset herkut – suvussa on korkeaa kolesterolia, joka periytyy, mutta tuntuisi silti hassulta päättää, että syön vähemmän oliiveja. Ainoa päätökseni oli, että luen vihdoinkin Thomas Mannin Buddenbrookit. Uusi, Ilona Nykyrin suomennos on ollut hyllyssäni jo muutaman vuoden.

Näyttökuva 2017-01-27 kello 23.43.02

En keksi uudenvuodenpäätöksiä, enkä oikein unelmiakaan. Kuulemma unelmoiminen on hyväksi mielenterveydelle! Ainoa unelmani on, että pääsisin joskus infinity pool -altaaseen. Siitäkin tulee vähän syyllinen olo – eikö pitäisi olla jotain suurempia unelmia? Salaa unelmoin, että voittaisin bingossa hedelmäkorin, mutta en tiedä onko hedelmäkoreja enää palkintona, enkä tiedä, mitä bingossa pitää tehdä.

Näyttökuva 2017-01-27 kello 23.40.21

Infinity Pool. Kuva: Wikipedia

Tuntuu, että aina pitäisi tavoitella jotakin muuta. Viimeksi tänään ajattelin, että elän unelmaani: saan kirjoittaa kirjoja kokopäiväisesti, ja minulla on vieläpä työhuone Villa Kivessä (päinvastoin kuin moni luulee, siitä kyllä maksetaan vuokraa.) On ihan huippua, että on työhuone yhdessä Helsingin kauneimmista taloista.