Vastaukset Juha Sipilän kysymyksiin

sipikys

Vastaamme hallitusta muodostavan Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän eduskuntapuolueille esittämiin kysymyksiin. Keskityimme vastauksissa erityisesti makrotalouteen ja globaalin talouteen liittyviin kysymyksiin. Muihin kysymyksiin vastasimme yleisluontoisesti, jos katsoimme niillä olevan ainakin jonkinlainen yhteys rahatalouteen. Ainoastaan kysymyksiin numero 13 ja 14 emme vastanneet.

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5–7  tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Suomi vuonna 2025 -vision avainsanat ovat täystyöllisyys, investoinnit, hyvinvointi, tasa-arvo, energiavallankumous, koulutus ja New Deal.

Strategisen hallitusohjelman 7 tavoitetta ovat:

  1. Hallituskauden aikana Suomen työllisyystilanne paranee merkittävästi ja työttömyys saadaan painettua kuuteen prosenttiin.
  2. Suomen ja euroalueen kasvumalli muutetaan määrätietoisin toimin vientivetoisesta investointivetoiseksi.
  3. Pohjoismaisesta hyvinvointimallista pidetään kiinni ja sitä vahvistetaan edelleen, hyvinvointipalvelujärjestelmiä kehitetään investoimalla ja sosiaaliturvan riittävyydestä huolehditaan.
  4. Taloudellista sekä kaikkinaista sosiaalista eriarvoisuutta vähennetään.
  5. Investoidaan uusiutuvaan energiaan, liikennejärjestelmiin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja vähennetään yhteiskunnan hiilijalanjälkeä sekä korvataan ekologista kestävyyttä heikentäviä rakenteita.
  6. Koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan huomattavasti. Riittävistä perusopetuksen resursseista huolehditaan ja yliopistojen rahoitusta vahvistetaan. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot nostetaan vuoden 2011 tasolle.
  7. Suomen europolitiikan linja muutetaan täydellisesti. Jatkossa Suomi pyrkii aktiivisesti edistämään EKP:n rahoittaman euroalueen laajuisen investointiohjelman käynnistämistä välittömästi (eurooppalainen New Deal) sekä euroalueen sisäisten epätasapainojen tasaamista uusilla sitovilla ja yksityiskohtaisesti jäsenmaita velvoittavilla sopimuksilla.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Emme missään nimessä yhdy. Valtiovarainministeriön esittämä tilannekuva perustuu puutteelliseen makrotaloudelliseen analyysiin, jossa sivuutetaan kapitalistisen rahatalouden kysyntävetoisuus ja vähätellään kysyntäolosuhteiden heikentymisen merkitystä nykyisten talousongelmien taustalla.

Kuten monissa muissakin valtavirtaiseen makrotaloustieteeseen perustuvissa tulkinnoissa, myös valtiovarainministeriön tulkinnassa Suomen talouden ongelmat nähdään kysyntäongelmien sijaan rakenteellisina ongelmina. Tämä on seurausta siitä, että valtavirtaisessa makroteoriassa kysynnällä nähdään olevan merkitystä ainoastaan lyhyellä aikavälillä ja pitkällä aikavälillä talous tasapainottuu automaattisesti normaalille kasvu-uralle. Tällä kasvu-uralla tarjontapuolen tekijät (ennen kaikkea työn tarjonta ja tuottavuuskasvu) määräävät talouden kasvuasteen.

Kun tätä oletusta sovelletaan, ennen pitkää kaikki kriisit muuttuvat rakenteellisiksi kriiseiksi, vaikka tosiasiassa heikon talouskehityksen taustalla on yhä edelleen investointihalukkuuden sekä kulutusalttiuden putoaminen ja näistä seuraava hidas tai negatiivinen kokonaiskysynnän kasvu. Itse asiassa valtavirtaiseen makroteoriaan nojautuvien tulkintojen erot liittyvätkin siihen, milloin talouden katsotaan palautuneen tasapainouralle.

Sen sijaan Keynesin teoriassa ja jälkikeynesiläisessä makroteoriassa mitään tarjontatekijöiden määrittämää tasapainouraa ei ole olemassa, vaan historiallisessa ajassa muuttuvat investointihalukkuus ja kulutusalttius määrittävät talouden kasvu- ja työllisyyskehityksen kaikkina aikoina. Jos kysynnän kasvu jää heikon talousluottamuksen ja tiukan talouspolitiikan vuoksi vähäiseksi tai negatiiviseksi vuosikymmeneksi, myös talouskasvu ja heikko työllisyystilanne kestävät vuosikymmennen. Kysynnällä on niis merkitystä kaikkina aikoina eikä valtavirtaisen makroteorian pitkää aikaväliä ole olemassa.

Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat kestävyysvajelaskelmat, jotka toimivat valtiovarainministeriön sopeutustarpeen perustana, nojautuvat niin ikään valtavirtaisen makroteorian olettamaan pitkän aikavälin kasvuasteeseen. Koska tällaista kasvuastetta ei todellisuudessa ole olemassa, on mieletöntä lähteä tekemään näiden laskelmien perusteella sopeutustoimia keskellä kysyntä- ja investointilamaa. Valtiovarainministeriön suosittelemien 4–5 miljardin euron sopeutusten sijaan me suosittelemme tulevalle hallitukselle neljän miljardin euron elvytyspakettia, jonka perusteet ja yksityiskohtaisen keinovalikoiman olemme esittäneet Ankeudesta aurinkoon -raportissamme.

Valtion velkaantumisen taittamisella ei ole nykyisissä rahoitusolosuhteissa, joissa Suomen valtio saa käytännössä korotonta lainaa, kiirettä. Nykyisillä verorakenteilla julkisen talouden velkaantuminen taittuu, kun yksityisen talouden investoinnit lähtevät jälleen liikkeelle ja työttömyys kääntyy laskuun. Suosittelemmekin hallitukselle nojautumista Keynesiin yhdistettyyn vanhaan viisauteen: ”huolehdi työttömyydestä ja budjetti huolehtii itse itsestään”. Mikäli hallitus ryhtyy harjoittamaan elvyttävää talouspolitiikkaa ja euroalueella laajemminkin siirrytään investointipolitiikan tielle, valtion velkaantuminen on mahdollista taittaa jo alkavan hallituskauden aikana.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Kyllä. Nykyisessä suhdannetilanteessa kokonaisveroasteen nostaminen on erittäin haitallista.

Mikäli talouspolitiikan suuntaa muutetaan ja työttömyys laskee huomattavasti, verotusta ja kokonaisveroastetta tulee tarkastella inflaation hallinnan välineenä. Suosittelemme suuntaamaan tulevalla hallituskaudella tehtävät veronalennukset arvonlisäverokantaan siten, että veronalennukset tukevat kotimaista tuotantoa ja vähentävät tuonnin osuutta kokonaiskysynnästä. Mikäli nähdään tarpeelliseksi tehdä alennuksia myös työn verotukseen, ne tulee suunnata alimpiin tuloluokkiin, joissa kulutusalttius on ylempiä tuloluokkia suurempi.

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

Avainasemassa on kokonaiskysynnän kasvattaminen. Jos talouden tulovirrat kasvavat riittävästi, parantuvat yritysten investointinäkymät ja työllisyystilanne kohentuu ratkaisevasti.

Esitämme kokonaiskysyntää kasvattavaa elvytyspakettia, joka koostuu arvonlisäverokantojen alentamisesta 1,3 miljardin euron edestä, tutkimus- ja tuotekehityspanostuksista 700 miljoonan euron edestä, miljardin euron energiainvestoinneista, 500 miljoonan euron vuokra-asuntoinvestoinneista sekä 500 miljoonan euron liikenneinvestoinneista.

Näillä toimenpiteillä Suomen talouteen voidaan saada aikaiseksi itseään ruokkiva rahatalouden hyvän kehä ja yksityinen sektori alkaa jälleen kannatella talouskasvua. Kotimaisen elvytyspolitiikan rinnalla hallituksen tulee edistää ekspansiivista kysynnänsäätely- ja investointipolitiikkaa euroalueella.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Olemme sitoutuneet eläkeuudistuksen sekä sote-uudistuksen loppuunsaattamiseen. Sen sijaan emme sitoudu kuntia koskevien normien vähentämiseen, sillä tämä saattaa synnyttää huomattavaa sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta.

Valtionhallinnon jatkuva myllääminen on mielestämme tarpeetonta. Erityisen haitallisia ovat niin sanotut uuden julkisjohtamisen opit, joissa julkista sektoria pyritään hallitsemaan yritysmaailmasta lainatuilla näkemyksillä. Paras tapa kehittää valtionhallintoa on turvata sille riittävät henkilöstöresurssit.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Suomen ulkopolitiikassa pitää palata vuosituhannen vaihteessa olleelle linjalle, jolloin ulkopolitiikassa painotettiin oikeudenmukaisen globaalihallinnan kehittämistä. Suomen on edistettävä etenkin globaalin velkasovittelumekanismin rakentamista sekä John Maynard Keynesin esittämän kansainvälisen rahoitusselvitysliiton perustamista.

Keynesin ajatus kansainvälisestä rahoitusselvitysliitosta tarkoittaisi käytännössä globaalin selvitysvaluutan käyttöönottoa sekä liiaallisten vaihtotaseiden yli- ja alijäämien kieltämistä. Näin kaikkialla maailmantaloudessa voitaisiin turvata tasapainoinen talouskasvu ja suotuisat olosuhteet täystyöllisyyden toteuttamiseen. Kestävä ja vakaa taloudellinen kehitys on yhteiskuntarauhan ja siten turvallisuuspolitiikan näkökulmasta ensisijainen tavoite.

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

Liitteessä on joitakin hyviä elementtejä, jos sitä tulkitaan niin, että valtiovarainministeriö haluaa vähentää komission määräysvaltaa kansallisessa talouspoliittisessa valmistelussa ja päätöksenteossa. Pääasiassa liitteessä esitetty linja on kuitenkin kestämätön ja virheellinen.

Jos haluamme ylläpitää yhteistä euroaluetta meillä on vain kaksi vaihtoehtoa: joko kulkea suoraan kohti federaatiota tai luoda mekanismi, jolla vaihtotaseiden epätasapainoja tasataan. Pelkillä finanssipolitiikkaa koskevien sääntöjen tiukennuksilla ei euroalueen rakenteellisia valuvikoja voida tilkitä. Liitteessä ei myöskään sanota mitään siitä, millä nykyinen euroalueen kysyntäkriisi ratkaistaan.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

Lisäisimme resursseja hyvinvointipalvelujärjestelmässä niihin toimintoihin, joiden on tutkimusten mukaan nähty olevan tehokkaimpia keinoja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Hyvinvointipalveluiden kehittämistä on tehtävä tulevaisuudessa vahvalla investointiotteella siten, että nykyisten palveluiden tuottamisen ohella luodaan uusia palveluita ja siirretään vähitellen palvelujärjestelmän painopistettä ennakoiviin ja ehkäiseviin palveluihin. Tämä vaatii hetkellisesti julkisten panostusten kasvattamista, mutta vähentää tarvittavan työn määrää ja kustannuksia pidemmällä tähtäimellä.

Näemme täystyöllisyyspolitiikan keskeisenä hyvinvointieroja kaventavana politiikkana. Mitä suurempi osa kansalaisista työllistyy, sitä vähäisempiä ovat sosiaaliset ongelmat ja toimeentulo-ongelmat. Koska viime vuosikymmeninä rakenteellinen työttömyys on pysynyt korkealla ja työmarkkinoilta syrjäytettyjen määrä on suuri, kuntoutus- ja työllisyyspalvelut ovat tärkeässä roolissa ihmisten toiminta- ja työkyvyn tukemisessa. Pidemmällä tähtäimellä jatkuvasti korkeana pysyttelevä työllisyys kuitenkin vähentää näiden palveluiden tarvetta. Ennakoivat, ehkäisevät sekä korjaavat sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden riittävä saatavuus ovat niin ikään keskeisessä roolissa hyvinvointierojen kaventamisessa.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

Tavoitteenamme on lopettaa koulutusmäärärahojen leikkaaminen kaikilla koulutusasteilla ja ennen kaikkea lisäresurssoida voimakkaasti yliopistoja. Koulutusjärjestelmän painopisteitä muutetaan yhteiskunnallisten tarpeiden mukaan, ei julkisen talouden leikkausten ehdoilla.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Normien ja byrokratian purkaminen yleisenä tavoitteena on täysin järjetön. Haitallisia normeja pitää purkaa ja tarkoituksenmukaisia normeja lisätä. Digitalisaatiota voidaan edistää kohdentamalla siihen huomattava osuus tutkimus- ja tuotekehitysrahoista.

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

Talouden tuotantorakenteiden muutos edellyttää investointeja. Biotalouden ja kiertotalouden edistämisessä julkiset investoinnit ja yksityisten investointien tukeminen muun muassa julkisia rahoitusmalleja kehittämällä ovat välineitä, joilla julkinen valta voi edistää uudenlaisten tuotantoklustereiden syntymistä. Jotta uudet tuotantoalat pärjäävät myöhemmin kansainvälisessä kilpailussa, on niillä toimivien yritysten usein tarpeellista kehittää toimintoja ja rakentaa kannattavuuspohjaansa aluksi kotimarkkoinoilla, joiden synnyttämiseen ja vahvistamiseen erilaisilla julkisen vallan toimilla, kuten veroeduilla ja investointiavustuksilla, voidaan vaikuttaa.

Keskeistä uusien toimialaklustereiden tukemisessa on myös innovaatiopolitiikka, jossa valtion tulee edelleen olla aktiivinen. Yrittäjähenkinen valtio voi julkisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta synnyttää tulevaisuudessakin osaamisen lisäksi markkinoille lähes sellaisenaan soveltuvia tavaroita ja palveluita, jotka synnyttävät uutta yritystoimintaa ja lisäävät talouden kustannuksista riippumatonta kilpailukykyä.

Kestävän kehityksen edistämisessä investoinnit uusiutuvaan energiaan ja liikennejärjestelmiin ovat keskeisessä roolissa. Suomessa pitäisi lisätä jo seuraavan hallituskauden aikana kotimaassa tuotetun uusiutuvan energian osuutta energian kokonaiskäytöstä. Ekologisen kestävyyden lisäksi tämän tavoitteen saavuttaminen on myös rahataloudellisesti hyödyllistä, sillä se parantaa vaihtotasetta energian tuonnin vähentymisen seurauksena. Koska lopulta vaihtotase on keskeisin kysynnänsääntelyn rajoite euroalueeseen kuuluvassa Suomessa, tuontiriippuvaisuuden vähentäminen lisää kotimaisen kysynnän kasvattamisen mahdollisuuksia.

Suomalaisen ruuantuotannon edistämiseksi ruuan, rehun ja ravintolapalveluiden arvonlisäveroa lasketaan. Myös ruuantuotannossa innovatiivista tuotekehittelyä tarvitaan jatkossakin. Erityisesti luomutuotantoon on panostettava jatkossa yhä enemmän.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Hyväksymme kirjauksen. Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutus elinympäristöön on pidemmällä tähtäimellä ylivoimaisesti suurin haaste ihmiskunnalle. Siksi määrätietoisia askeleita kohti päästöjen vähentämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä on otettava tulevienkin vuosien aikana. Kysynnänsäätelypolitiikkaa suunniteltaessa ja investointeja kohdentaessa ilmastovaikutukset tulee nostaa keskeiseksi kriteeriksi.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Olemme valmiita osallistumaan Juha Sipilän hallitukseen. Ehdottomana kynnyskysymyksenä meillä on vaatimus siitä, että hallitus ei saa toteuttaa kiristävää finanssipolitiikkaa keskellä taantumaa.

Jussi Ahokas ja Lauri Holappa

Kommentit
  1. 1

    Atte sanoo

    Löytyisipä Vasemmistoliiton vastauksista yhtä perusteellista argumentointia.

  2. 2

    Yanis Varou-Petke sanoo

    Harmi ettette ota kantaa kysymykseen nr. 13, vaikka vastauksessa nr. 2 hieman viittaattekin aiheeseen. Ymmarran toki etta se on tulenarka aihe Suomessa ja siihen ottamalla kantaa saa valittomasti jonkinlaisen leiman, mutta unohdetaan nyt tassa sosiaaliset ja ideologiset perusteet ja keskitytaan kansantaloudellisiin nakokulmiin. Kun Vartiainen yhtena valtion virallisena talousguruna pitaa maahanmuuttoa ja sen tuomaa tyon tarjonnan lisaysta oleellisena ratkaisuna talouden ongelmiin, olisin odottanut jotain kannanottoa tahan aiheeseen. Akuuttia ongelmaa tai pelastusta en tassa nae, mutta pitkalla aikavalilla huoltosuhde totisesti tulee olemaan koetuksella. Milla keinoin osaavaa vakea voisi Suomeen houkutella? Tai onko sille edes tarvetta? Itse naen investointi- ja yritystoimintaedellytykset avain kysymyksina, eli kun tyota ja tulevaisuuden toivoa on jaettavaksi asti, niin vakea kylla tulee huolimatta harmaasta marraskuusta ja oudosta kielesta

  3. 3

    TNE sanoo

    Victoria Chick ja Ann Pettifor (2010) ovat osoittaneet, että Isossa-Britanniassa julkista velkaantumista ei ole koskaan onnistuttu taltuttamaan tulo- ja menosopeutuksella. Sen sijaan elvytyspolitiikka on usein johtanut julkisen velkaantumisen asteen alentumiseen.

  4. 4

    Ihmeissään sanoo

    Ensinnäkin kiitokset oikein hyvästä blogista! Olen vajaa vuosi sitten tutustunut tähän ja jäänyt lukijaksi. Mukavaa on, että melko usein taloudesta hieman tietämättömämpi (muutaman yliopistokurssin tähän mennessä käynyt) pystyy tätä lukemaan ja ymmärtämään. Yksi kysymys, joka minua on todella paljon vaivannut ja tällä professoreitakin pommittanut. Osaatteko sanoa syitä, miksi taloustieteessä (ja harjoitetussa talouspolitiikassa) sovelletaan niin vahvasti klassista talousteoriaa? Tähän asti oma käsitykseni kuitenkin on, että keynesiläinen teoria on enemmän ”todellisuutta” kuvaava kun taas klassinen teoria on enemmänkin ”tyhjiössä” toimiva, joka ei todellisuudessa välttämättä toimikaan.

    • 4.1

      rahajatalous sanoo

      Hei,

      esittämäsi kysymys on erittäin kiinnostava, mutta tietenkään siihen ei ole helppoa vastausta. Selityksiä voi hakea historiallisesta polkuriippuvuudesta, tieteen valtasuhteista, yhteiskunnallisista valtasuhteista ja niin edelleen. Suuret muutokset ajattelutavoissa vievät aina aikaa ja jäävät joskus kokonaan toteutumatta.

      Jussi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *