Valtionvelan kasvu ei aina ole taloudellinen ongelma

hesariSuomen valtion kuluvan vuoden talousarviota käsitelleessä jutussa (HS 12.1.2014) keskityttiin erityisesti valtion velkaantumiseen. Jutusta sai kuvan, että valtionvelan kasvu on yksiselitteisesti taloudellinen ongelma. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Kuten jutussa todettiin, valtionvelka muuttuu taloudelliseksi ongelmaksi silloin, kun rahoittajat kieltäytyvät lainaamasta valtioille. On kuitenkin täysin mahdollista, että tällaista tilannetta ei koskaan synny.

Esimerkiksi Japanin valtion velkasuhde (velka/BKT) on noussut yli 200 prosenttiin, eikä tästä ole seurannut taloudelle minkäänlaisia ongelmia. Pääministeri Aben johdolla Japanissa on viime kuukausina siirrytty ekspansiivisempaan finanssipolitiikkaan suuresta valtionvelan määrästä huolimatta.

Japanin velkakestävyyttä ja rahoittajien suopeutta selittää se, että rahoitusmarkkinat näkevät Japanin maksukyvyn hyvänä. Viimekädessä Japanin maksukyvyn takaa oma kelluva valuutta, jossa valtion velat on pääosin määritelty.  Japanin valtiolta ei voi koskaan loppua näiden velkojen maksuun tarvittavat jenit, koska hätätilanteessa valtio voi lainata keskuspankista uutta valuuttaa.

Koska Japanin vaihtotase on ylijäämäinen, talouteen kulkeutuu jatkuvasti ulkomaista valuuttaa. Näin ollen edes ulkomaan valuutassa määritellyt velat eivät muodostu maalle ongelmaksi. Tästä syystä lainaaminen Japanin valtiolle on turvallista ja kannattavaa.

Eurovaltioilla ei ole omaa valuuttaa, minkä vuoksi niiden velkakestävyys on Japania heikompi. Euromaiden maksukyky riippuu niiden verotuskyvystä ja kyvystä haalia ulkomailta nettomääräisiä rahavirtoja.

Jos eurovaltiota kohtaa syvä taantuma ja sen vaihtotase on alijäämäinen, sijoittajien luottamus valtion maksukykyyn romahtaa. Tämän seurauksena vanhojen velkojen uudelleenrahoitus vaikeutuu ja valtio ajautuu rahoituskriisiin.

Jos eurovaltioiden yhteinen keskuspankki EKP tässä tilanteessa suostuisi lainaamaan valtioille, rahoituskriisi kuitenkin hellittäisi. Näin valtiot eivät olisi pakotettuja taantumaa syventäviin julkisen talouden leikkauksiin. Suuresta valtion velasta ei syntyisi taloudellista ongelmaa.

Onkin välttämätöntä ymmärtää, että Suomen valtion velkakestävyys riippuu siitä, millaisin ehdoin EKP suostuu valtioita lainoittamaan. Kun EKP elokuussa 2012 lupasi tehdä tarvittaessa kaikkensa kriisivaltioiden rahoituksen turvaamiseksi, valtioiden rahoituskriisi käytännössä päättyi. Jos EKP:n lupausta laajennetaan ja sen ehdollisuus poistetaan, voidaan kaikkien eurovaltioiden maksukyky turvata myös pitkällä aikavälillä.

Suomen valtion velka on siis taloudellinen ongelma vain siinä tapauksessa, että taantuma pitkittyy, vaihtotaseemme jää pitkäksi aikaa alijäämäiseksi ja EKP kieltäytyy rahoittamasta valtiota hätätilanteessa. Nämä uhkakuvat voidaan kuitenkin torjua oikeanlaisilla talouspoliittisilla päätöksillä.

Jussi Ahokas

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosiossa 21.1.2014.

Kommentit
  1. 1

    Matti Kuhakoski sanoo

    Luin mielihyvälllä tekstin HS:n mielipidesivulta ja löysin googlaamalla teidän blogi sivuston. En ole aikaisemmin törmännyt Suomessa kirjoituksiin, jotka tukeutuvat MMT:en. Jatkakaa hyvää työtä!

  2. 2

    Timo Brander sanoo

    Eräs puoli Japanin luottokelpoisuuden säilymisessä on se, että valtosa sen velasta on kotimaista. Ja rahaa on riittänyt mikä näkyy vaihtotaseen ylijäämänä.

    • 2.1

      sanoo

      Hei Timo,

      tämähän on se yleisin kuultu selitys Japanin velkakestävyydelle. Todellisuudessa kotimaisen omistuksen merkitys on kuitenkin marginaalinen. Miksi japanilaiset sijoittajat lainaisivat valtiolle, jos tietäisivät sen olevan maksukyvytön? Tapahtuisiko tämä jostain kansallisesta solidaarisuudesta? Esittämäni näkemyksen mukaan Japanin valtion maksukyvyn turvaa velan omistajasuhteista riippumatta se, että tarvittaessa se voi maksaa erääntyvät lainansa keskuspankkiluotoilla.

      Selitystä vahvistaa se, että myös runsaasti velkaantuneet Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat yhä edelleen saaneet nauttia alhaisista koroista verrattuna Euroopan suuriin kriisitalouksiin kuten Espanjaan ja Italiaan. Myös Isolle-Britannialle ja Yhdysvalloille oma keskuspankki, kelluva valuutta ja velkojen määrittely omassa valuutassa takaavat maksukyvyn kaikissa olosuhteissa. Ja näiden maiden velkakirjathan eivät ole ensisijaisesti kotimaisessa omistuksessa.

      Jussi

  3. 3

    ville sanoo

    Eihän se ole ongelma jos rahat ohjautuvat tuottaviin investointeihin. Tällä hetkellä tuntuu, että velkarahalla yritetään pitää pystyssä ylipaisunutta julkista sektoria. Nyt otettu laina menee suoraan kulutukseen – ei investointeihin. Se tarkoittaa sitä, että tulevaisuudesta joudutaan leikkamaan kasvua pois, mikäli velka maksetaan joskus takaisin, mitä kyllä kovasti epäilen.

    • 3.1

      sanoo

      Tässä kohden on hyvä muistaa, että myös alijäämäinen julkinen kulutus kasvattaa talouden kokonaiskysyntää ja yksityisen sektorin nettorahavarallisuutta. Tämä vaikuttaa positiivisesti yksityisen sektorin ostovoiman kehitykseen sekä talousluottamukseen, jolloin syntyy rahataloudellinen kerroinvaikuts. Ja kyllähän julkisilla kulutusmenoilla voi olla myös laadullisia vaikutuksia, jotka pitkällä aikaansaavat voimakkaampaa talouskasvua. Onkin vaikea lopulta vetää rajaa julkisten investointien ja kulutusmenojen välille.

      Jussi

    • 3.2

      Bona sanoo

      En ymmärrä, millä perusteella julkinen sektori olisi ylipaisunut. Mikäli näin olisi, eikö olisi helppoa karsia siitä turhat osat/menot pois? Jos taas (lähestulkoon) kaikki onkin tarpeellista, niin miten sektori sitten on ylipaisunut? Kun kerran esimerkiksi terveys- ja sairaanhoito toteutetaan lähinnä julkisin toimin, niin on luonnollista, että julkisen sektorin osuus siltä osin tulee kasvamaan ikärakenteen nykyisen kehityksen mukaisesti.

  4. 4

    TNE sanoo

    Hmmm … viime aikaiset ”hyökkäykset” (mm. presidenttiä myöten) julkista sektoria vastaan vaikuttaa täysin poliittisilta vaikka nykyisen laman oloissa on täysin luonnollista, että yksityisen sektorin lomauttaessa ja irtisanoessa julkinen sektori näyttää näin paisuvan, koska ottaahan se suuremman osan kakusta. Rahoitusjärjestelmänä euro tukee tätä käsitystä erittäin vahvasti, koska siinä valtion velkaantumiselle asetetaan ennalta asetettu raja, se, että rajan ovat ylittäneet useat maat ilman ongelmia ei kuitenkaan saa valtavirtaista talousasiantuntijaa arvostelemaan ylipäätään rajan mielekkyyttä varsinkin kun hän silti myöntää, että EU-alue muodostuu hyvin erillaisista talouksista.

  5. 5

    ville sanoo

    Tarviiko kokonaiskysyntää kasvattaa, mikäli vaihtotase on alijäämäinen? Tällä hetkellä reilusti ylijäämäisten ja velattomien talouksien tulisi kuluttaa. Kaikilla kun talous ei voi olla ylijäämäinen. Suomella ei vielä ole velan kanssa ongelmia, mutta nykyistä velkaantumista ei voi loputtomiin jatkaa. Itse näen, että suhteellinen elintaso tulee Suomen ja koko läntisen maailman kannalta vain huonontumaan. Toki tekniikka kehittyy ja parantaa elintasoa, mutta kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista kasvaa kun Kiina ja kumppanit omaksuvat läntiset elintavat.
    Velka ei ole haitaksi, mikäli sen investoi järkevästi. Pikavipin ottaminen kosteaa iltaa varten tietää krapulaa ja köyhempää huomista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *