Suomi on työttömyyskriisissä

rukkanenTänään julkaistut työvoimatilastot kertoivat työllisyystilanteen Suomessa heikentyneen edelleen elokuun aikana. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työllisiä oli 40 000 vähemmän kuin viime vuonna ja työllisyysaste supistui 0,6 prosenttia edellisen vuoden elokuusta. Myös työttömyysaste aleni, mikä nykytilanteessa kuvaa työllisyystilanteen parantumisen sijaan ihmisten liikkumista työvoiman ulkopuolelle.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta lähes 19 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttöminä olleiden yli 22 prosenttia. TEM:n rekistereissä työttömiä oli elokuussa peräti 20 000 enemmän kuin keskellä globaalia finanssikriisiä vuonna 2009. Nämä luvut kertovat karusti, kuinka huonoon tilaan suomalaiset työmarkkinat ja Suomen talous ovat viime kuukausien aikana ajautuneet. Suomi on työttömyyskriisissä.

Pahinta tilanteessa on se, ettei työttömyyskriisi tunnu liikuttavan ketään. Päinvastoin joka puolella toistellaan, kuinka Suomen talouden ongelmat ovat rakenteellisia eivätkä suhdanneperäisiä, minkä vuoksi elvytys- ja kysynnänsäätelypolitiikan tielle on turha lähteä. Kun vielä vuonna 2009 hallitus puolusti ja jossain määrin jopa harjoitti elvyttävää talouspolitiikkaa, tänään on tarjolla ainoastaan lisää leikkauksia ja veronkorotuksia.

Suomen talouden ja ennen kaikkea talouspolitiikan tila ei näytä enää heikolta, vaan lohduttomalta. Jos tällaiset työttömyys- ja työllisyysluvut eivät herätä päättäjiä muuttamaan talouspolitiikan suuntaa tai edes hiukan epäilemään nyt harjoitettavaa talouspolitiikkaa, Suomen taloudessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa on edessä todellisen kurjistumisen tie.

Tämä on hätätiedote suomalaisille päättäjille: Etsikää vaihtoehtoja talouspolitiikalle valtavirtaisen ajattelun ulkopuolelta. Haastakaa ja kritisoikaa vallitsevia ajatusrakenteita. Katkaiskaa syvenevä yhteiskunnallinen noidankehä. Älkää viivytelkö.

Jussi Ahokas

Kommentit
  1. 1

    A. Kadlcík sanoo

    Jeps, olemme talousoppien- ja politiikan suhteen verrattavissa keskiajan – tai ylipäätään menneiden aikojen – ”lääketieteeseen”, jossa oikea lääke melkeinpä vaivaan kuin vaivaan oli suoneniskentä. Jos potilas ei parane tai tila jopa huononee, niin ei muuta kuin lasketaan vielä enemmän verta. Viimeistään kun potilas on kuollut voidaan julistaa onnistuminen, nimittäin lisäintervention tarvetta ei tuossa vaiheessa enää ole. Ilmeisesti poliitikot ovat päättäneet soveltaa samaa ”hoitoa” tavoitteenaan kaataa Suomi naama edellä maahan.

    Ei saakeli kun on vaikea ymmärtää, että vuonna 2013 yhteiskuntaa muovaavat prosessit ovat samanlaista taikauskon soveltamista ja pyhänä pitämistä kuin uskomukset vaikkapa tuhat vuotta sitten. Tai sitten Suomen – ja muidenkin maiden – alasajo on tarkoituksellista.

    • 1.1

      sanoo

      Tarkoituksellista on. Luin 2008-09 paikkeilla, että lamasta tulee w:n muotoinen. Ensi vaiheessa elvytetään, mutta sitten toisessa ei. Näin yksityistäminen edistyy, samalla kuntien alasajo ja sote-uudistukset.

  2. 2

    Antero Vuorinen sanoo

    Samaan aikaan Ruotsissa:
    ”TUKHOLMA. Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt sanoi lauantaina, että hänen johtamansa maltillinen kokoomus ajaa tuloveroihin lisäleikkauksia. Näin maahan saataisiin luotua lisää työpaikkoja.”

    http://www.hs.fi/talous/a1376705175357

  3. 3

    Oona sanoo

    Kukaan ei ota vastuuta

    Olen kanssasi samaa mieltä siitä ettei ketään kiinnosta Suomen työttömyyskriisi, vastuuta pomputella päättäjiltä toiselle, mutta kukaan ei ota asiaa ratkaistavakseen. En usko, että asia ratkaistaan suurilla irtisanomismäärillä tai verojen nostolla. Työttömyyskriisin ratkaisuun tarvittaisiin työpaikkoja, ei niiden vähentämistä.

    Uusi ajattelukaava Suomen talouden kohentamiseen

    Samaan aikaan kun ihmiset menettävät työpaikkojaan, elintaso laskee, nousee verotus. Tässä päädytään juuri mainitsemaasi noidan kehään. Tulot pienenevät ja verot nousevat, joten rahaa jää vähemmän käytettäväksi. Ihmiset joutuvat elämään kituen ja taloudellisessa ahdingossa etsien päättömästi jostain edes jotain hanttihommia. Päättäjien pitäisi, juuri kuten sanoit, ajatella Suomen työttömyysongelmaa laajemmin, uusin ideoin. Eikä aina ratkaista ongelmia vakiintuneilla ajattelutavoilla. Päättäjien pitäisi astua ulos tutusta turvallisesta ajattelukaavasta ja luoda uusia ajatusmalleja, näin Suomen talous ja työttömyys saataisiin kuntoon.

    Nuoret ja työttömyys

    Minua huolestuttaa etenkin nuorien työttömyys. Nuorilla olisi varmasti paljon tietoa ja halua oppia uusia asioita ja päästä töihin, mutta nykyisin se on kamalan vaikeaa. Työpaikat ottavat töihin vain kokeneita osaajia eivätkä ota uusia työntekijöitä palkkalistalleen suurien kustannuksien takia. Jotta Suomen talous saadaan kuntoon ei se tarvitse työpaikkojen vähentämistä tai verojen nostoa. Taloutemme tarvitsee jotain muuta, ensiksi sen että päättäjät tajuavat ongelmat, ja sen jälkeen heidän pitäisi keksiä työttömyyskriisiimme ratkaisu ja nopeasti!

    Oona K. liiketalouden 1. vuoden opiskelija

    • 3.1

      Tage Johansson sanoo

      OOna,

      Olet paljolti oikeilla laduilla ongelmien luettelimisessa, …mutta se ei tuo nopeaa apua ratkaisujen löytämiseen.

      Suomen ongelma minun mielestäni on se klassinen: Meiltä katosi toimintojen ja tuotteiden uudistamisen sekä kehittämiseen puuttuessa erityisesti viennin suhteen sellainen tuotannollinen tekeminen (palveluissa olemme vielä kehitysmaa, joten sitä en laske nyt tässä kohtaa mukaan), jota ei kukaan maailmassa suomalaiset mukaanlukien suostunut suomalaisella tuotteisiin nähden ylikoulutetulla työn hinnalla enää ostamaan. Suomalaiset kv. yhtiöt eivät jääneet tuleen makaamaan tuotteiden valmistuksen kustannusongelmien suhteen, vaan siirsivät tekemisen ulkomaille sopivaan paikkaan. Teollisuus työllistää edelleen samat n. 700000 työntekijää kokonaisuudessaan,mutta nyt 350000 niistä ulkomailla ja yhtiöt tekevät noin tyydyttävää tulosta kovasti kilpailluilla tavanomaisilla tuotteilla tänään säästötoimenpiteiden ja tehostamisten seurauksena. ELI: Me teemme vääriä tuotteita väärässä paikassa väärällä väellä. Yhtiöt ovat edelleen pienessä kujanjuoksussa ja tilanne siis korkeintaan tyydyttävä sielläkin,…paitsi muutamalla ylimmällä johtajalla, joiden heidänkin tuoli vapisee jatkuvasti.

      Ongelma poistuu vain saamalla Suomeen työpaikkoja, joita voi suomalaisen työn hinnalla ilman merkittävää elintason laskua harrastaa. Silloin myös tuotteiden on oltava innovatiivisia, laadukkaita ja haluttuja maailmalla (designia unohtamatta), ja niiden hintakin silloin voi olla korkeampi ja katteet korkeammat. Näiden työpaikkojen työtuloiilla moni kustantaa elintasonsa ja maksaa verot julkisen talouden ylläpitämiseksi myös – lisäksi ostaa ja käyttää kotimaan palveluja, joak voi silloin kukoistaa myös ja…maksaa veronsa,…ja. Kauppataseemmekin on ehkä positiivinen ja velkaannumme ulkomaille entistä vähemmän, ehkä ei ollenkaan.

      Nuoret ovat entistä koulutetumpia, mutta kun ei ole koulutusta vastaavia työpaikkoja Suomessa varsinkaan yrityssektorilla niin asia on vaikea. Kun on paljon työttömiä ei valtiolla ole kassassa rahaa, kun sitä menee uloskin työttömyyden takia, – ja siloin valtio ei voi osallitua hyvinvoinnin ylläpitotalkoisiin enää entisen tavalla. Kotrimarkkinakaan ei voi voida hyvin, kun ekllään ei ole varmuutta toimeentulostaan ja silloin kukaan ei osta mitään kestokukutushyödykkeitä ainakaan – ruokakin ostetaan Lidl’istä, elketroniikka Gigantista, urheilivälineet XXL’stä ja kodintarvikkeet IKEA’sta, jne.

  4. 4

    Arto sanoo

    Päättäjät pihalla

    Suomessa työttömien määrä on huolestuttavan korkea, etenkin nuorten keskuudessa. Kelalta saama tuki kyllä riittää, jos elää kuukaudet kituuttaen. Mutta miksi Suomi ottaa kokoajan lisää maahanmuuttajia? Jos maahanmuuttaja ei osaa lukea, saa hän valtiolta noin 1500e kuukaudessa, kun taas opiskelija saa alle 500e. Ja muka tasa-arvoinen maa. Ei ihme että Suomeen virtaa koko ajan ulkomaalaisia tukien perässä. Samalla he saattavat viedä suomalaisten nuorten työpaikat.

    Nuo rahat valtio voisi käyttää julkisten hankkeiden lisäämiseen. Tätä kautta työpaikkojen määrä lisääntyisi ja työntekijät voisi ottaa etenkin nuorista työttömistä. Julkisten hankkeiden kautta myös taloustilanne paranisi. Esimerkiksi Suomen tiet ovat erittäin huonossa kunnossa. Valtion tulisi karsia ns. turhia menoja ja tukea kuntia tässä asiassa.

    Mutta mitä tehdä jos niitä töitä ei kuitenkaan löydy? No työllistää itsensä. Suomi tarvitsee uusia innovatiivisia liikeideoita omaavia yrityksiä. Jos elää työttömänä niin aikaa on miettiä mitä hyödykeitä/palveluja kullakin alueella tarvittaisiin. Ja jos ei yksin uskalla yrittäjäksi, voi kaveriksi ottaa jonkun tutun työttömän. Tätä kautta Suomi saisi lisää verotuloja ja edes muutama työtön pääsisi työelämään kiinni.

    Siinäpä muutama miete liiketalouden ensimmäisen vuoden opiskelijalta

    -Arto N

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *