Suomi ei velkaannu

vkonttor

Suomi velkaantuu yötä päivää. Suomi on Kreikan tiellä. Suomen rahat loppuvat.

Nämä ovat tuttuja lauseita kesällä aloittaneen hallituksen ministereiden suusta. Kyseiset lauseet muodostivat myös pääministeri Juha Sipilän kansalle pitämän televisiopuheen rungon.

Sipilä puhui tarkkaan ottaen valtion velkaantumisesta. Sipilän mukaan Suomen valtio on velkaantunut viime vuosina miljoona euroa tunnissa. Valtion nettovelka on todellakin kasvanut vauhdilla vuoden 2008 globaalin finanssikriisin jälkeen, kuten kuviosta 1 nähdään. Velan kasvussa on kuitenkin tapahtunut suuria vaihteluita ja esimerkiksi vuonna 2013 valtion sektorin nettovelka kasvoi vain vähän.

Kuvio 1. Valtion nettovelan kasvu / tunti, miljoona euroa (Lähde: Tilastokeskus)

valtionvelkaperhour

Yhden kotimaan sektorin velkaantuminen ei kuitenkaan kerro oikeastaan mitään koko kansantalouden velkakestävyydestä, jonka määrittelee rahataloudessa viimekädessä vaihtotase. Koska ulkomaille suuntautuvat nettovirrat ovat pois kansantalouden kierrosta, suuret vaihtotaseen alijäämät povaavat ennen pitkää rahoitusongelmia kansantalouteen.

Yhden sektorin velan ollessa toisen sektorin rahavarallisuutta, on kuitenkin mahdollista, että kansantalouden sisällä yhden sektorin nettovelka voi kasvaa runsaastikin ilman, että kansantalous velkaantuu ulkoisesti ja rahoitusongelmia syntyy.  Vaikka valtio on velkaantunut Suomessa vuodesta 2008 asti, Suomen talous kokonaisuudessaan alkoi velkaantua vasta vuoden 2011 lopulla. Kuviosta 2 nähdään, että tuolloin Suomen vaihtotase kääntyi negatiiviseksi.

Kuvio 2. Suomen vaihtotaseen 12 kk liukuva summa, mrd. euroa (Lähde: Tilastokeskus)

vaihtotase0715

Vaihtotaseen alijäämä johtui ennen kaikkea kauppataseen kääntymisestä alijäämäiseksi. Toisin sanoen Suomeen tuotiin vuoden 2011 jälkeen enemmän tavaroita kuin Suomesta vietiin. Vientisektorimme moninaiset ongelmat sekä tuontia ylläpitänyt muita euromaita nopeampi kotimaisen kysynnän kasvu olivat tärkeimmät syyt käynnistyneelle velkaantumiselle.

Kuviosta 3 nähdään, miten eri sektorit ovat velkaantuneet ja kerryttäneet rahavarallisuutta vuosien 2007 ja 2014 välisenä aikana.  Myös tästä kuviosta havaitaan, että vasta vuonna 2011 ulkomaansektorin kääntyi ylijäämäiseksi ja Suomen talous kokonaisuudessaan alkoi velkaantua. Kyseisenä vuonna erityisesti yritysten ylijäämät supistuivat, mutta vuodesta 2012 lähtien julkinen sektori sekä kotitaloudet ovat kantaneet vastuun velkaantumisesta. Samalla yritysten ja rahoituslaitosten ylijäämät ovat kasvaneet.

Kuvio 3. Eri sektoreiden nettoluotonanto ja -otto Suomen taloudessa, mrd. euroa (Lähde: Tilastokeskus)

nettovelkasek

Kuten kuviosta 2 nähdään, vuoden 2015 aikana Suomen vaihtotase on kuitenkin jälleen kääntynyt ylijäämäiseksi. Vaikka vienti ei ole juuri kasvanut, tuonnin väheneminen kotimaisen kysynnän supistumisen ja öljynhinnan laskun seurauksena on pienentänyt reilusti Suomesta ulospäin suuntautuvia rahavirtoja. Näin ollen myös kotimaan sektoreiden rahoitustilanne on parantunut. Ikävänä vastapainona tälle kehitykselle on luonnollisesti ollut työttömyyden nopea kasvu ja talouden nollakasvu.

Koska yritysten investointiaste on pysytellyt edelleen alhaalla, on todennäköistä, että yritysten ja rahoituslaitosten ylijäämät tulevat kasvamaan edelleen tänä vuonna ulkomaisen velkaantumisen loputtua. Myös valtion nettovelkaantuminen todennäköisesti hidastuu. Tästä näkökulmasta Suomen velkaantumistilanne ja yritysten tilanne ei näytä lainkaan huolestuttavalta. Kun rahoituskustannukset ovat alhaisen korkotason vuoksi matalat vielä pitkään ja pankkisektori voi hyvin, pelkoa velkaongelman kärjistymisestä esimerkiksi 1990-luvun alun tapaan ei ole.

Tässä tilanteessa kotimaisen kysynnän lisäämiselle on tilaa. Koska vaihtotase on kääntynyt ylijäämäiseksi ja kansantalouden velkaantuminen on pysähtynyt, finanssipolitiikka voitaisiin muuttaa elvyttäväksi ja investointeja voitaisiin lisätä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tätä kautta kysyntävajeesta johtuvaa työttömyyttä saataisiin vähennettyä ja talouskasvua nopeutettua.  Olisi myös toivottavaa, että talouspoliittisessa keskustelussa keskityttäisiin juuri nyt työttömyyttä alentavien toimien suunnitteluun velalla pelottelun sijaan.

Jussi Ahokas

Kommentit
  1. 1

    Ilkka Salo sanoo

    Ai että kun energian tuonnin arvo ja korot ovat poikkeuksellisen alhaisia niin voidaan ottaa sen vuoksi lisää löpöä vanhaan ja kuluneeseen koneeseen ilman remonttia? Jepjep.

    • 1.1

      rahajatalous sanoo

      Nykyolosuhteet tarjoavat maltillisen elvytysvaran ja elvytysvara voi olla vieläkin suurempi, jos vaihtotasetta pystytään talouden rakenteita muuttavalla politiikalla vahvistamaan. Kaikki keinot kannattaa hyödyntää työllisyydenhoidossa, kun tilanne on näin vaikea ja eurojäsenyys vie suuren osan talouspoliittisesta autonomiasta.

      Jussi

  2. 2

    PAULI Räsänen sanoo

    Kysyisinkin, kenen tässä tulisi velkaantua, jos ja kun rahajärjestelmämme on velkaperusteinen.Suomalainen elinkeinoelämä ja varsinkin vientiteollisuus pyöritää tuotantoa parhaansamukaan ja samalla koneet ja laitteistot kuluvat, syntyykö korjausvelkaa, vai päätyykö tuotanto täällä , kun rakkineet vanhenevat. Kun suomalaiset yritykset takavuosikymmeninä kansaivälistyivät, oli selvää ettei tään investoida, olemme valitettavan huonossa paikassa ,nykyisen maailmanpolittisen tilanteen aikana, emme ole enää läpikäyntimaa venäjälle. Toiinen viellä hankalampi kysymys, mitä olisi tapahtunut,jos valtiomme ei olisi suostunut ottamaan velkaa viimeisen kahdeksan vuoden aikana, olisiko pahakin deflaatio iskenyt, varsinkin kiinteistöbisnekseen. Ihmettelen ettei, kenenkään talousajattelijan mieleen ennen Kimmo Kiljusta mahdollisuus elvytää kotimarkkinoita kotouttamalla eläkeyhtiöiden ulkomailla olevien, usein suomalaislähtöisten yritysten tuottoja ja kylvää ne markkinoille korotettuina eläkkeinä. Polittisella tasolla päättäjiemme tulisi kiireenvilkaa normalisoida suhteet venäjään,koska se kohtalon yhteys, aiheutuen geopolittisesta sijainnistamme on edellytys taloudellisen kasvun tielle. Eräs elvytttävä tie ja rata infa hanke olisi vaikkapa rata oulusta kostamukseen, sille tulee kysyntää , kun hanhikiven voimalaan aletaan roinaa kuljetaa.Maanpuolustuksesta huolestuneille kerron rauhoitteluksi, että moinen yhteys on myös helppo katkaista, tarvittaessa.

    • 2.1

      Asko Mäki sanoo

      Muuten hyvä juttu, mutta ilmeisesti kun kirjoittaja puhuu nettovelasta, kyse on bruttovelasta. Katsoin juuri Tilastonkeskuksen uusinta julkaisua (http://tilastokeskus.fi/til/jali/2014/jali_2014_2015-09-30_tie_001_fi.html) ja sen mukaan koko julkisen talouden bruttovelan kasvu tunnissa oli viime vuonna (2014) 1 038 812 euroa (yhteensä 9,1 miljardia euroa vuodessa). Siis tunnissa vähän yli miljoonan. Luku on vaihdellut viime vuosina merkittävästi. Järkevä seurantaluku voisi kuitenkin olla EDP-alijäämä, joka ilmaisee myös nettovelkaantumista.

      • 2.1.1

        rahajatalous sanoo

        Tekstissä tarkastellaan tarkoituksella nettovelkaa, koska lopulta se on se luku, mihin luotottajat perustavat arvionsa velallisen maksukyvystä.

        Jussi

  3. 3

    Peranen sanoo

    Kysymys: Miksi Kreikan, Portugalin, Italian ja Espanjan korot sitten nousivat ja osa on edelleen 2-3% (Kreikka 10%), jos korkotaso on matala? Mikä suojaa Suomea korkotason nousulta 1.0 -> 3.0% jolloin velkojen rahoituskustannukset kiipivät lopulta 1,5 miljardista 4,5 miljardiin? Kuka maksaa tuon 3 miljardia jos näin käy? Millä tavalla Suomi on siis erityinen, että se voi nauttia 1.0% koroista ikuisesti jos muut eivät voineet?

    • 3.1

      rahajatalous sanoo

      Kreikan, Portugalin, Italian ja Espanjan osalta juuri koko kansantalouden ulkoinen velkaantuminen oli keskeinen tekijä arvioidun maksukyvyn alenemisen taustalla. Toki pahimmassa vaiheessa myös EKP:n rahapolitiikka oli paljon tiukempaa kuin nyt OMT-päätöksen ja QE:n aloittamisen jälkeen. Näissä olosuhteissa vaihtotasetta varjelemalla Suomi säilyttää maksukykynsä kansantaloutena, samoin eri sektorit.

      Jussi

  4. 4

    John Pierpont Morgan sanoo

    Lisäksi olisi hyvä ottaa huomioon, että vaikka Suomi nyt velkaantuisi lisää ( Valtion oblikaatioiden n 10v korko on pyörinyt 2% tasolla ) oleellista on reaalinen korkotaso. Jos inflaatio nousee vaikka 2,5% tasoille, alkaa tämä laina olemaan Valtiolle kannattava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *