Oma keskuspankki turvaa maksukyvyttömyydeltä

Juhana Rossi vertaili (HS 11.4.) Japanin ja Portugalin valtioiden velkaantumisasteita ja pohti, miksi raskaammin velkaantunut Japani ei ole ajautunut samanlaisiin ongelmiin kuin Portugali. Rossin mukaan tähän on kaksi selitystä. Ensinnäkin Japani on pystynyt keräämään Portugalia enemmän ”säästöjä”. Toiseksi Japani on velkaantunut pääasiassa kotimaisille sijoittajille.

Tosiasiassa kumpikaan Rossin esittämistä tekijöistä ei olennaisesti selitä, miksi sijoittajat edelleen luottavat Japaniin mutta eivät Portugaliin. Keskeisin sijoittajien luottamusta ylläpitävä tekijä on se, että Japani on velkaantunut omassa valuutassaan. Toisin sanoen Japani on lainannut sijoittajilta jenejä, joiden liikkeellelaskusta Japanin oma keskuspankki päättää. Tämän vuoksi Japanin valtio ei voi ajautua maksukyvyttömyyteen.

Tarvittaessa Japanin keskuspankki voi luotottaa suoraan Japanin valtiota, minkä jälkeen Japanin valtio voi maksaa jenimääräiset velkansa takaisin. Normaalioloissa tällainen toiminta on kielletty Japanin keskuspankilta, mutta kyse on ainoastaan poliittisesta esteestä, joka voidaan tarpeen tullen kumota. Lopulta Japanin keskuspankki on vastuussa toiminnastaan vain Japanin hallitukselle ja parlamentille.

Vaikka euroalueen valtioiden velka on pääasiassa euromääräistä, ovat eurovaltiot kuitenkin eri asemassa kuin Japani. Siinä missä Japani on jenin liikkeellelaskija, ovat euroalueen valtiot ainoastaan euron käyttäjiä. Euroalueen valtioilla ei siis ole itsenäisiä keskuspankkeja, jotka tarvittaessa rahoittaisivat niiden julkista kulutusta.

Euroopan keskuspankki on kyllä tukenut kriisiin ajautuneita euromaita, mutta se on päättänyt tukitoimistaan itsenäisesti. Yhdelläkään euromaalla ei ole takeita siitä, että EKP tarvittaessa rahoittaisi niiden julkista kulutusta.

Maksukyvyttömyys ei voi uhata valtioita, joilla on mahdollisuus rahoittaa kulutuksensa suoraan keskuspankista. Myös monet sijoittajat ymmärtävät tämän, minkä vuoksi omassa valuutassaan velkaantuneiden valtioiden lainakorot eivät ole nousseet kovin korkeiksi.

Lauri Holappa

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 22.4.2011.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *