Kreikka-keskustelun tolkuttomuudet

800px-SYRIZA_flags_2007

Tänään maanantaina käydään Kreikan kannalta mahdollisesti kohtalokkaita neuvotteluita maalle aiemmin myönnetyn rahoituspaketin viimeisen erän maksamisen ehdoista. Pitkään jatkuneiden neuvotteluiden aikana suomalaisessa julkisessa keskustelussa on pyörinyt omituisia harhakäsityksiä, jotka ovat usein kertoneet enemmän näiden näkemysten lausujien omista mieltymyksistä kuin tosiasioista.

Seuraavassa käydään läpi viisi Kreikan tilanteeseen liittyvään usein suomalaisessa julkisuudessa esitettyä harhakäsitystä.

  1. Kreikka on vältellyt julkisen talouden säästöjen sekä työmarkkinareformien tekemistä. Jos Kreikka olisi toimeenpannut rivakasti tiukan säästöohjelman sekä tehnyt riittävät työmarkkinareformit, maa ei olisi enää talouskriisissä.

Kreikka hyväksyi vuonna 2010 IMF:n, EKP:n ja EU:n määräämän sopeutusohjelman, jonka tavoitteena oli sopeuttaa maan julkista taloutta summalla, joka vastasi 16 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Tämän ja sitä seuranneiden ohjelmien seurauksena Kreikan julkinen sektori on supistunut huomattavasti. Finanssikriisiä edeltäneeseen vuoteen 2007 verrattuna Kreikalla on nyt yli 68 000 työntekijää vähemmän valtion palveluksessa.

Leikkaukset ovat kohdistuneet rankasti myös tulonsiirtoihin. Lähes aina syvät lamat ja työttömyyskriisit johtavat maksettavien sosiaalietuuksien summan kasvuun, mutta Kreikassa niiden nimellissumma on hämmästyttävästi vähentynyt. Säästöohjelmalla on ollut dramaattisia vaikutuksia maan bruttokansantuotteeseen, joka on nyt yli 25 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä.

Jos työmarkkinareformeilla tarkoitetaan hintakilpailukykyä parantavia toimenpiteitä, on niitäkin toteutettu Kreikassa enemmän ja rivakammin kuin yhdessäkään toisessa länsimaassa toisen maailmansodan jälkeen. Reaalipalkat ovat laskeneet Kreikassa noin 30 prosenttia vuodesta 2010 alkaen ja ovat tippuneet nyt noin vuoden 2000 tasolle. Keskimääräiset vuosipalkat ovat Kreikassa noin 50 prosenttia Saksan vastaavista. Korkean työttömyysasteen lisäksi palkkoja ovat alentaneet monet konkreettiset työmarkkinaheikennykset, kuten muun muassa keskitetyistä palkkaneuvotteluista luopuminen.

  1. Kreikan talous oli vahvalla kasvu-uralla vuonna 2014, mutta Syrizan nousu valtaan on estänyt Kreikan talouden elpymisen.

Syriza nousi Kreikassa valtaan vuoden 2015 alussa, mutta vuoden 2014 ensimmäisillä vuosineljänneksillä nähty aneeminen talouskasvu kääntyi talouden supistumiseksi jo vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä – siis ennen Syrizan hallituksen aloittamista. Lisäksi on olennaista havaita, että vuonna 2014 ainoa Kreikan talouden kasvava sektori oli turismi. Esimerkiksi rakennusala supistui peräti 16 prosenttia vielä vuonna 2014.

  1. Neuvotteluiden jatkuva takkuaminen on johtunut Kreikan hallituksen haluttomuudesta tehdä myönnytyksiä.

Kreikan hallitus on joustanut lähes kaikissa vaatimuksissaan. Se on muun muassa esittänyt, että julkisen sektorin on pyrittävä kahden prosentin perusylijäämään (korkomenoista puhdistettu ylijäämä) vuonna 2016, 2,5 prosentin perusylijäämään 2017 ja tämän jälkeen 3,5 prosentin perusylijäämiin seuraavina viitenä vuonna*. Käytännössä tällaisen talouspolitiikan toteuttaminen edellyttää tiukan talouskurin jatkamista. Kreikan hallitus on siis jo hylännyt keynesiläisen elvytysohjelmansa ja on myöntynyt talouskurin toteuttamiseen. Kreikan hallitus on myös hyväksynyt varhaiseläkeiän korottamisen ja useiden arvonlisäverokantojen nostamisen.

Neuvottelujen hidas eteneminen ei ole johtunut Kreikan kompromissikyvyttömyydestä, sillä Syriza on jo käytännössä kokonaan hylännyt niin sanotun Thessalonikin ohjelman, jonka toteuttamiselle se sai mandaatin vaaleissa. Tosiasiassa neuvotteluiden hitaus johtuu troikan (IMF, EKP, EU:n komissio) täydellisestä kompromissihaluttomuudesta.

Toistaiseksi troikalle on kelvannut vain Kreikan ehdoton antautuminen pienimmissäkin asioissa. Neuvotteluissa Kreikka on pitänyt ehdottomasti kiinni ainoastaan lupauksestaan suojella pieniä eläkkeitä, sillä Kreikassa lähes puolet eläkkeensaajista elää köyhyysrajan alapuolella.

Etenkin IMF on kuitenkin vaatinut massiivisia leikkauksia eläkkeisiin. Eläkeleikkauksilla olisi tarkoitus saada kokoon yhtä prosenttia Kreikan bruttokansantuotteesta vastaava summa, mikä tarkoittaisi pienituloisimpien muutaman sadan euron eläkkeen leikkaamista kolmasosalla.

Sitä, että Kreikan hallitus ei ole toistaiseksi suostunut tällaisiin toimenpiteisiin, on vaikea nähdä todisteena kompromissikyvyttömyydestä.

  1. Kreikan euroero tarkoittaisi sille väistämättä taloudellista katastrofia.

On totta, että eroaminen EMUsta aiheuttaisi Kreikalle ongelmia. Drakman devalvoitumisen myötä tuontituotteiden hinnat kohoaisivat ja erilaisten tuontihyödykkeiden saanti vaikeutuisi. Tämä todennäköisesti vaikeuttaisi Kreikan tilannetta entisestään noin puolen vuoden ajaksi, mutta oman valuutan liikkeellelaskun jälkeen olisi todennäköistä, että tilanne lähtisi nopeasti parantumaan.

Ennen kaikkea kotimainen kysyntä pääsisi elpymään, kun Kreikan hallitus voisi muuttaa finanssipolitiikkansa elvyttäväksi. Tämä on erittäin keskeinen seikka Kreikan kaltaisessa maassa, jossa bruttokansantuotteesta 75 prosenttia tulee kotimarkkinoilta. Lisäksi omaan valuuttaan siirtyminen auttaisi myös Kreikan vientisektoria.

On myös syytä ottaa huomioon, että Kreikassa on jo käynnissä täydellinen taloudellinen katastrofi. Työttömyysaste on yli 25 prosentissa, BKT ja palkkataso ovat romahtaneet, lääkkeistä sekä muista tuontihyödykkeistä on jo nyt pulaa ja monet tartuntataudit ovat lisääntyneet uhkaavasti. On siis kummallista esittää, että Kreikka saattaisi ajautua katastrofiin joidenkin toimenpiteiden seurauksena.

Kreikka on jo katastrofissa monivuotisen talouskuripolitiikan takia.

  1. Kreikan kriisi on onnistuttu kapseloimaan eikä Kreikan euroerosta koituisi enää haittaa muille EMU-maille.

Kreikan eroaminen EMUsta johtaisi välittömästi etenkin Portugalin ja Espanjan valtionlainojen korkotason nousuun. Nousu saataisiin pysähtymään EKP:n OMT-ohjelman avulla, mutta OMT:n käynnistämisen edellytyksenä on Euroopan vakausmekanismista saatavan suoran tuen vastaanottaminen. Toistaiseksi EVM-lainojen edellytyksenä on kuitenkin ollut tiukan talouskurin toteuttaminen.

Näin ollen OMT:n käynnistäminen edellyttäisi sitä, että jo ennestään vaikeassa tilanteessa olevat Italia, Espanja ja Portugali ajettaisiin yhä syvempään ahdinkoon, mikä pakottaisi koko euroalueen takaisin lamaan. Tämä johtaisi hyvin mahdollisesti etenkin eteläisessä Euroopassa laajamittaisiin poliittisiin muutosvaatimuksiin, jotka saattaisivat johtaa koko EMUn kaatumiseen.

On myös hyvin mahdollista, että Kreikan toipuminen eroa seuranneen alkushokin jälkeen lisäisi paineita euroeroa kohtaan muissakin kriisimaissa, vaikka ne onnistuisivat jotenkin välttymään korkokriisiltä. Joka tapauksessa yhden jäsenmaan eroaminen EMUsta johtaisi tilanteeseen, jossa minkä tahansa euromaan EMU-ero näyttäytyisi rahoitusmarkkinoille mahdollisena vaihtoehtona tulevaisuudessa. Tämä vähentäisi euroalueen houkuttelevuutta sijoituskohteena ja pakottaisi EKP:n käyttämään OMT:tä säännöllisesti tulevaisuudessa.

Lauri Holappa

* = Lapavitsasin artikkelissa viitataan vielä 1,5 prosentin perusylijäämätavoitteeseen vuodelle 2016, mutta tämä on sittemmin nostettu jo kahteen prosenttiin.

Julkisen sektorin leikkauksia koskevaa kohtaa täsmennetty 23.6. kello 9.35.

Kommentit
  1. 1

    TNE sanoo

    Kiitoksia näistä tiedoista, kun valtamediaa seuraa meillä niin tilanteesta saa väärän kuvan. Meillä ei myöskään kysellä päättäjiltä asian suhteen juuri mitään, hyviä kysymyksiä olisivat mm. ”Mitä Suomi tekisi Kreikan asemassa ?” tai ”Kuinka paljon uudesta lainaerästä menee Kreikan kasvun ja kuinka paljon rahoitusmarkkinoiden tukemiseen ?”

  2. 2

    Elsa sanoo

    Kiitoksia vaihtoehtoisesta näkemyksestä yleiseen propagandaan.

    Tässä vielä jotain suoraan Orin suusta:

    That Greece needs to adjust there is no doubt. The question, however, is not how much adjustment Greece needs to make. It is, rather, what kind of adjustment. If by ‘adjustment’ we mean fiscal consolidation, wage and pension cuts, and tax rate increases, it is clear we have done more of that than any other country in peacetime.

    The public sector’s structural, or cyclically adjusted, fiscal deficit turned into a surplus on the back of a ‘world record beating’ 20% adjustment
    Wages fell by 37%
    Pensions were reduced by up to 48%
    State employment diminished by 30%
    Consumer spending was curtailed by 33%
    Even the nation’s chronic current account deficit dropped by 16%.
    No one can say that Greece has not adjusted to its new, post-2008, circumstances. But what we can say is that gigantic adjustment, whether necessary or not, has produced more problems than it solved:

    Aggregate real GDP fell by 27% while nominal GDP continued to fall quarter-in-quarter-out for 18 quarters non-stop to this day
    Unemployment skyrocketed to 27%
    Undeclared labour reached 34%
    Banks are labouring under non-performing loans that exceed 40% in value
    Public debt has exceeded 180% of GDP
    Young well-qualified people are abandoning Greece in droves
    Poverty, hunger and energy deprivation have registered increases usually associated with a state at war
    Investment in productive capacity has evaporated.

    http://yanisvaroufakis.eu/2015/06/18/greeces-proposals-to-end-the-crisis-my-intervention-at-todays-eurogroup/

  3. 3

    Vellu N sanoo

    Taloussanomat 1.11.2012
    Veronkierto yhä yleistä Kreikassa – lääkärit paatuneimpia.
    ”Pahimpia veronkiertäjiä ovat lääkärit, heidän tulonsa ovat 2,5 kertaa suuremmat kuin se, mitä he ilmoittavat veroilmoituksissaan. Toiseksi eniten kyseenalaista kunniaa niittävät juristit, seuraavaksi tulevat taloustieteilijät, toimittajat ja viihdealan ammattilaiset. Veronkiertoa eivät harrasta vain hyvätuloiset ja keskiluokkaan kuuluvat. Selvitysten mukaan seitsemän kymmenestä kreikkalaisesta kiertää yhä veroja järjestelmällisesti. Verohallinnon surullisen tilanteen tiivisti maan valtiovarainministeri Yannis Stournaras.

    Talouselämä 15.10.2012
    Yli puolet kreikkalaisista ammatinharjoittajista ei maksa ansiotuloistaan veroa.
    ”Kreikan yksityisistä ammatinharjoittajista 56 % ei aio maksaa ansiotuloistaan veroja tänä vuonna. He ovat ilmoittaneet tulojensa jäävän alle 5000 euron rajan, jolloin veroja ei tarvitse maksaa”

    HS 9.6.2012
    Kreikan ylin verotarkastaja: Kriisi loppuisi maksamalla verot. ”
    Maksamattomien verojen määrä on jopa 15 % BKT:sta. Tämä merkitsee 40 – 45 MILJARDIA EUROA VUODESSA. Jos saisimme siitä takaisin edes puolet, Kreikan ongelmat olisi voitettu.”

    Eli krekkalaiset ovat itse tunnustaneet, että mitään velkaongelmaa ei olisi koskaan tullutkaan, jos kansalaiset vain maksaisivat veronsa !

    Tälle asialle ei ole tehty, eikä tulla tekemäänkään mitään, niin kauan, kuin muut lahjoittavat heille satoja miljardeja euroja, ilman mitään omia vastuita. Siinähän vois henki lähteä, jos yrittäisi käydä syyllisten, eli oman kansan kukkarolla.

    Asianhan voisi ilmaista vaikka niin, että kreikkalaiset ovat ulkoistaneet veronmaksunsa muille EU-kansalaisille.

    • 3.1

      sari sanoo

      Entä Suomessa? Maksavatko kaikki täällä veronsa? Esiintyykö Suomessa harmaata taloutta, jolle hallitus syystä tai toisesta ei tee mitään? Tietääkseni Suomi velkaantuu koko ajan lisää.

  4. 4

    Aki Kangasharju sanoo

    Kirjoittajat valitettavasti lankeavat itsekin tolkuttomuuksiin. Kreikka on ollut historiassaan jo 9 kertaa konkurssissa, joten jotain palstatilaa olisi voinut kirjoituksessa suoda Kreikan omalle osuudelle kriiseissä. Kaikki syy ei voi olla Troikassa. Toiseksi, en usko kirjoituksessa väitettyyn Kreikan eron leviämisen laajuuteen muissa maissa saati koko EMUn hajoamiseen. Kolmanneksi, Syriza vaikutti Kreikan taloudessa jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vaikka pääsi virallisesti valtaan vasta vuoden alussa. Syrizan vaikutus näkyy Kreikan BKTssa negatiivisesti useina prosenttiyksikköinä. Neljänneksi, Kreikan euroeron lyhyen aikavälin haittoja selvästi aliarvioidaan kirjoituksessa. Viidenneksi, Troikan linja kriisissä on ollut alusta alkaen selkeä, kun taas Kreikan häilyvä. Etc.

    • 4.1

      rahajatalous sanoo

      Aki,

      1) Kukaan ei ole väittänyt, etteikö kriisi johtuisi myös Kreikasta. Meidän näkemyksemme on se, että rahoituskriisi euroalueella johtuu ensisijaisesti euroalueen rakenteellisista ongelmista (ennen kaikkea rahapoliittisen suvereniteetin häviämisestä). Sen sijaan se, mitkä eurovaltiot rahoituskriisiin ovat ajautuneet, on riippunut suurelta osin euromaiden vaihtotaseista. Kreikassa vientisektorin kehittämistä on laiminlyöty pitkään ja se on ollut suurelta osin syynä sille, miksi juuri Kreikka oli se pahnan pohjimmainen euroalueen sisäisessä vaihtotasekilpailussa. On kuitenkin tärkeää huomata, että tiiviisti integroituneella talousalueella toisen ylijäämät ovat aina toisen alijäämiä.

      2) Etkö siis tosiaan usko, että Portugalissa ja Espanjassa lainakorot lähtisivät nousuun Kreikan euroeron myötä?

      3) Kuten jutussa todettiin, Kreikan heikko talouskasvu nojasi vuonna 2014 yksinomaan turismiin. Se taas johtui paljolti esimerkiksi Egyptin epävakaasti tilanteesta, mikä on vähentänyt matkailua sinne ja lisännyt sitä Kreikkaan. Jos katsot toimialakohtaista kehitystä, havaitset, että turismia lukuun ottamatta talouden supistuminen jatkui kaikilla muilla keskeisillä aloilla koko vuoden 2014 ajan. Rakennusalalla se oli erittäin voimakasta. Tätä tuskin saat Syrizan syyksi millään ilveellä.

      4) Tekstissä todetaan aika selvästi, että euroerosta koituisi Kreikalle mittavia ongelmia. Siinä kuitenkin samalla todetaan myös, että se mahdollistaisi ekspansiivisemman finanssipolitiikan. Tämäkin tosiasia kannattaisi ottaa huomioon, kun puhumme kotimarkkinavetoisesta taloudesta.

      5) Kyllä. Troikan linja on ollut selkeä ja täysin vastuuton.

      Lauri

      • 4.1.1

        Artturi sanoo

        1) Kuka pakotti lainaman konkurssikypsälle Kreikalle? Kreikasta tehdään pahista nyt, että saksalaiset, suomalaiset, hollantilaiset ja muut hihhulipoliitikot saavat jonkun muun syypään kuin itsensä karmaiseville tappioille, joita Kreikasta koituu. Kannattaisiko syyttää Käteistä ja Urpoa, jotka meidät tähän suohon upottivat? Nordeallakin oli Kreikka-raportti aamupalan liitteenä tässä yksi päivä ja siellä näytettiin, miten 300 miljardia velkaa siirrettiin pankeilta veronmaksajille, niin että tärinä kävi, eikä nokkakaan kauaa tuhissut. Simpsala Pim!

        2) Lainakorot ovat jo lähteneet nousuun ja Suomikin joutuu pian eroamaan eurosta Saksan 8 % vaihtotaseylijäämän takia. Maailman 4. suurin talous tahkoaa 8 % ylijäämää vaikka kasvu- ja vakaussopimuksessa ylijäämän raja asetetaan kuuteen prosenttiin.

        3) Eikö Pasok ja Uusi demokratia ollut 40-vuotta vallassa vuoronperään ja tämän nykyisenkin katastrofin aiheutti, mutta Kangasharju näkee aina punaista, kun joku yrittää ihmisiä auttaa? On se vaan niin väärin, jos ei muut kärsi. Jutut myös kertoo, että vanha hallitus siirsi taas maksuja seuraavaan budjettiin ja vähän, siis koijasi ja otti konttia…

        4) Odotan kyllä innolla, että onko tämä kaikki vain bluffia vai onko Varoufakisilla jokin ässä hihassa, kun on tuolta Aasiastakin alkanut löytyä IMF:lle jo kilpailua.

        5) Onko Troikka saanut linjallaan tuloksia? No ei! Einstein sanoi että tyhmyyden määritelmä on tehdä samaa udelleen ja uudelleen, odottaen eri lopputulosta.

        On se kumma, kun kaveri ei hengitä, vaikka kuinka kuristan. Oho, se kuoli! Voi hitto, no otetaan Ukraina tilalle sadistisesti kidutetaan sekin Markiisin oppien mukaan kanttu vei.

        PS. Kreikassa on asioita hoidettu päin prinkkalaa jo varsin pitkään, mutta voi sitä vähän armoakin antaa. Mitä hyötyä tästä kuristamisesta on? Kun euromailta leikataan, niin Suomen kilpailukyky heikkenee ja kohta täälläkin leikataan ja sitten meidänkin BKT kutistuu 30 pinnaa ja ihmetellään, kun jäi luu käteen tästäkin leikistä. Vatuiksihan tämä meni jo 90-luvun alussa, mutta ei ne hömppäpömppä poliitikot mitään ymmärrä, eikä nämä Kangasharjujen ja kumppaneiden neuvot paljon heitä kyllä auta. Tarttee kyllä alkaa iltasin rukoilemaan jotain järkeä näihin Suomen ”tietäjiin”, että joskus edes vahingossa menis jokin asia putkeen, eikä aina ihan päin vattua ja sitten lässytetään ja sytetään muita.

        Nostetaan palkkoja ja työläisten hyvinvointi niissä maissa euroalueella, joissa tahkotaan ylijäämää. Race to the bottom ei ole mistään kotoisin ja aiheuttaa vain valtavan tuotantokuilun.

        Miksi me ei keskustella oikeista syistä ja siitä, että nämä euron sisäiset vaihtotaseet menee ihan vatuiksi ja kun kaikki yrittää tehdä ylijäämää, niin kukaan ei uskalla kasvattaa menojaan ja kaikilla menee homma ihan käteen. Mikä tämän koko touhun tarkoitus on? Kangasharjun tarkoitus on tehdä Nordealle mahdollisimman paljon massia lobbaamalla kaikkea skeidaa jengille, mutta voisi kai niitä EU:n arvoja kuten tasa-arvoa, hyvinvointia, oikeudenmukaisuutta ja muuta sellaista tavoitella, vaikka sellainen touhu Kangasharjun sydäntä riipaiseekin, niin ehkä se kuitenkin on suurimman osan tahto ja demokratiassa se riittää.

        Ihan joka aamu luen Nordean aamupalan. Ihan jees settiä, vaikka sitä alkuhömppää pitäisi välillä vähän päästä kommentoinnin muodossa oikomaan.

  5. 5

    sanoo

    On erikoista, miten paljon huomio kiinnittyy Kreikkaan, ja miten vähän puhutaan EU:sta ja Troikasta. Hyvä, että kirjoituksessa on nostettu esiin rakenteellisia syitä Kreikan kriisin taustalla. Itse olen miettinyt, että meillä täällä Suomessa Kreikan tilanteeseen suhtaudutaan jonain sellaisena, joka koskee meitä ainoastaan lainapäätösten kautta. Minusta tuntuu, että pohjoisessa ei ole lainkaan ymmärretty, miten Kreikan kriisin kehittymisellä on merkitystä koko maanosalle, ja miten toisaalta Kreikan kriisin etenemiseen vaikuttaa koko EU-alueen politiikka.

  6. 6

    Pentti Rautiainen sanoo

    Eiköhän Kreikka ole jo tehnyt aika runsaasti ”elvyttävää rahapolitiikkaa”?

    Standard Bank’s Demetrios Efstathiou says Greece has cost the Europe a whopping 500 billions euros since 1981…

    The ”simple maths”:
    220-240B euros from EU subsidies since 1981
    150B euros from PSI debt reduction in 2011-2012
    125B euros from the NPV of official loans
    Total: 500B euros

    Why mention this? Because Greece would be mad to leave such a system. And its European partners would be mad to want to continue with this system.

    The comedy or tragedy of it all is that Tsipras gained his popularity by attacking Greece’s creditors, unashamedly calling them loan sharks!

    Kun päälle pannaan nykyvelat, ollaan jo kohta jenkkitriljoonassa tai eurooppalaisessa biljoonassa…

    Mistähän Kreikka saa ilman Eurooppaa ”rahaa elvyttävään rahapolitiikkaan”

    • 6.1

      Artturi sanoo

      ”Mistähän Kreikka saa ilman Eurooppaa ”rahaa elvyttävään rahapolitiikkaan”

      Omasta keskuspankista se saa rahaa luotua, niin paljon kuin sielu sietää. Raha- ja talousblogi kertoo tästä enemmän. Vuoteen 2010 asti Kreikka luuli, että sillä on oma raha, mutta sitten tulikin noutaja, kun huomattiin, että euro on vieras valuutta. Hupsistas keikkaa…

      Tietysti se aiheuttaa inflaatiota, koska Kreikka ei ole esim. Yhdysvallat, jonka rahanluonti reservivaluuttana ja vaihtotaseen alijäämä toimivat mitä erinomaisimmin. Muut tekee tavarat ja Yhdysvallat vain laittaa numeroita tietokoneelle, luo rahaa ja ostaa tavarat. Joku saa bittejä ja Ydysvallat tykkejä. BUM!

    • 6.2

      Ville Koivisto sanoo

      Mistähän Kreikka saa ilman Eurooppaa ”rahaa elvyttävään rahapolitiikkaan””

      Kreikan keskuspankista.

      • 6.2.1

        Timo Karonen sanoo

        Kreikan omaan valuuttaan liittyminen aiheuttanee Kreikassa hyperinflaation. Ulkomaisen velan ”kuittaamiseen” tarvitaan edelleen valuuttaa, euroja tai dollareita käytännössä. Dragman kurssi hakee silloin pohjaa todella matalalta. Ottaen velkojen määrän ja maksuaikataulun huomioon, kreikkalaisen eläkeläisen dragmalla voi olla tuolloin heikosti ostovoimaa kotimarkkinoilla. Mietin vertailupohjaanne ja sitä, eikö Troikka ole ottanut tätä ehdotuksessaan huomioon vaan on tarjonnut tätä huonompaa vaihtoehtoa vaatiessaan leikkauksia eläkkeisiin? Troikan linjasta todetaan, että se on ollut vastuutonta. Eikö vastuutonta ole ollut EU:n linja, josta nuo mittavat tukiaiset on kanavoitu? Sitä rakennetta ei olla kai vieläkään uudistamassa, vai ollaanko?

    • 6.3

      ToinenJussi sanoo

      En tiedä voiko tuota laskea rahapolitiikaksi, mutta unohdit vielä target2 vastuut n. 100 miljardia!

      Toisaalta esim. Alabama saa tukea 10 % sen BKT:sta per vuosi, epäilisin Pohjois-Suomen tuen olevan samalla tasolla. Tällaisella tukitasolla Kreikka olisi pyöristäen velaton maa.

      Kai kysymys on siitä onko euro peruuttamattomaksi tarkoitettu valuutta-alue tarpeellisine (fiskaali)tukielementteineen vai onko se vain kultakantamainen sidottujen valuuttojen järjestelmä yhteisellä keskuspankkirahalla. Kultakanta ei toiminut, eurolla näyttää olevan samankaltaisia vaikeuksia.

      Lisäisin vielä kirjoittajien listaan sen, että vaikka media puhuu uudesta Kreikan tukipaketista ei varsinaista lisärahaa ole Kreikkaan menossa senttiäkään. Keskustelut käydään nyt siitä paljon Kreikka ja millä keinoin se voi maksaa velkojaan takaisin. Grexit todennäköisesti olisi tässä mielessä muille huonoin vaihtoehto.

      Monet maat käyttävät dollareita / euroja ilman, että ovat varsinaisesti liiton jäseniä. Tämä tie todennäköisesti olisi myös Kreikalla edessä, esim. http://jpkoning.blogspot.fi/2015/06/euros-without-eurozone.html

  7. 7

    M. Karttuaho sanoo

    Olisi kiinnostavaa kuulla tämän blogin kirjoittajien näkemys siihen miksi Varoufakis ja kumppanit haluavat edelleen pysyä eurossa. Eikö hinta ole jo aivan liian kova?

    • 8.1

      rahajatalous sanoo

      Tarkalleen ottaen noin 45 prosenttia eläkkeensaajista tienaa EU:n määrittelemää köyhyysrajaa vähemmän. Tämä fakta on tarkistettavissa monestakin lähteestä, mutta tässä yksi: http://www.theguardian.com/world/2015/may/21/fight-save-greek-pension-centre-stage-brussels-athens

      Keskimääräinen eläke on tietysti korkeammalla tasolla, koska Kreikassakin on kuitenkin jonkin verran myös suuria eläkkeitä.

      Kreikan eläkejärjestelmässä on toki ongelmia, kuten esimerkiksi mahdollisuus varhaiseläkkeelle pääsyyn kohtuuttoman aikaisin. Syriza on ollut valmis puuttumaan nimenomaan näihin epäkohtiin rivakasti. Se ei ole kuitenkaan riittänyt IMF:lle, vaan se on vaatinut niin isojen säästöjen kasaamista eläkkeistä, että myös pienimipien eläkkeiden leikkaaminen olisi välttämätöntä tämän summan kokoamiseksi.

      Lauri

  8. 9

    sanoo

    50% Saksan tulotasosta kuulostaa positiiviselta ajattelulta, mutta mitä kreikkalaisia kulutustavaroita ja/tai teollisuustuotteita kaupoistanne löytyy oliivien ja fetajuuston lisäksi?

    Suomalaisen vasemmiston on turha ihmetellä menestymättömyyttään vaaleissa asettauduttuaan tukemaan syrizojen ja aléxistsíprasten tyyppisiä vastuuttomia populistiryhmiä ja -poliitikkoja.

  9. 10

    Pentti Rautiainen sanoo

    Tässä on tapahtunut aika paljon sitten edellisen kommentoinnin.
    Eipä ole tartuntoja muihin maihin tapahtunut.
    Mr. Arhinmäki eilen Tv:ssä lupasi IMF:n arvion mukaisen 30 %:n helpotuksen Kreikan lainoihin. Meidän vastuut lienee noin 6 mrd egua. Summa ei ole meidän budjetissa. Niinpä meidän täytyy leikata lisää about 2 mrd egua.
    Tasa-arvoisuuden vuoksi meidän täytyy reagoida, joten ehdotan meille lisäleikkauskohteiksi
    – koulutuksen (mehän olemme olleet PISAssa huippuja, voi tinkiä)
    – terveydenhuollon (sairauskuluja Kreikassa korvataan vain työssä oleville)
    – sosiaaliturvan ( Kreikassa ei sitä juuri ole)
    – lasten päivähoidon (Kreikka pärjää ilman, miksei me?)
    – eläkkeista en olisi valmis leikkamaan, koska edut Kreikassa ovat paremmat kuin meillä.

  10. 11

    Make sanoo

    Koko tämä Kreikan juttu alkaa muistuttamaan mätäkuuta tai kotoista keskustelua tasa-arvoisesta avioliittolaista. Anteeksi tämä realismi, mutta kysehän on siitä, että Kreikka ei pysty ikinä, ei enää koskaan tässä maailmassa maksamaan eikä suoriutumaan veloistaan. Kyse ei ole enää edes Kreikasta. Kyse on siitä, kuka ja missä päin euroryhmää/maailmaa ottaa eniten ”takkiin”. Kun velkoja aletaan mitätöimään, on turha mennä Syntaksan aukiolla huutamaan. Voi alkaa silmät vuotamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *